lauantai 8. huhtikuuta 2017

UNOHTUMATON BADLANDS

En tiedä pitäisinkö tätä Terrence Malickin elegistä runoelmaa (se ei missään tapauksessa ole draama) 70-luvun hienoimpana amerikkalaisena elokuvana. Taksikuskia parempana. Haluaisin ainakin. Kun ajattelen sen sellaiseksi, minusta tuntuu hyvältä. Siis olkoon se sellainen.

Jutussani Blogistin 10+1 parasta elokuvaa kirjoitan tästä näin: vaikuttava ja pakottoman runollinen atmosfääri; realismi ja metaforisuus soivat yhteen, ovat ikään kuin yhtä elementtiä; teoreettinen ja kirjallinen mutta silti puhdasta elokuvaa ja voimakkaasti elämyksellinen; Lost in translationin tavoin tätäkin voi syyttää ehkä ohuehkoksi, mutta puolustus on sama: juuri keveydestä ja pitäytymisestä henkilöiden hetkessä ja tilassa kasvaa elokuvan uskottavuus ja vaikuttavuus.

Martin Sheen ja Sissy Spacek ovat tappajapariskuntana valtavan hyviä. Dialogi ei ole dialogia vaan Sheenin hahmon eli Kitin monologia. Sitä kaikki elokuvan muut henkilöt uhreja myöten kuuntelevat tai joutuvat kuuntelemaan ja tekevän Kitin narsistisen ja täysin sisäisen puheen hänelle itselleen todeksi. Tyttöystäväkään ei ole rakastettu vaan narratiivin todistaja.* Kit elää eeppistä amerikkalaista kertomusta ja hänen hahmonsa on täynnä populaarikulttuurin meihin rekisteröimää tunnistettavuutta. Ja sen hän itse tietää ja nauttii siitä. Hän kylpee tyttöystävänsä lapsellisessa ihailussa. Kit on infantiili kuori ja tyhjä taulu joka täyttyy nautinnosta. Hän on psykologisesti tosi mutta myös meta-elokuvan meta-henkilö.

Otos jossa Kit, työskennellessään hetken karjapaimenena, seisoo kuolleen lehmän päällä ja aivan kuin ihmettelee sen liikumattomuutta, on tätä tulkintaani vasten kiinnostava. Lehmä on kuin reaalinen osa-objekti, joka ei palaudu Kitin fantasiaan vaan jää maailmaan. Se on "passiivinen" fantasian suhteen. Kun aseet ja ihmisten tappaminen kuuluvat Kitin patologiseen narratiiviin, kuollut lehmä on siitä itsepintaisen ulkopuolinen.

Badlands (1973) on minusta, 2005 valmistuneen Uuden maailman ohella, se Malickin suuri elokuva. Täydellinen esikoinen.

-

*Lisää tästä jutussa Psykopaatin hahmosta Terrence Malickin Julmassa maassa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti