maanantai 24. heinäkuuta 2017

MUSIIKILTA NÄYTTÄVÄ ELOKUVA (päivitys 19.9.)

Christopher Nolanin Dunkirk on sinfonia. Ei nykymusiikkia, mutta varovaista modernismia. Ihan lopussa vähän  liikaa sentimentoa, mutta kauniisti soiva kokonaisuus silti. 4 ja puoli pinnaa.

Joskus elokuvat tuntuvat yhtä paljon soivan kehossani kuin näyttävän joltain. Jos pysytään tällä vuosikymmenellä, niin Dunkirkin lisäksi Gareth Evansin Raid 2, Spielbergin Lincoln, osa Malickin Elämän puusta ja Tom Hooperin Kuninkaan puhe ovat minulle tällaisia elokuvia. Trierin Melankolia on siinä rajalla.

Päivitys:

Filmihullun 4/17 arviossaan Mikael Leskinen kirjoittaa, että Dunkirk on ennen kaikkea elokuvaspektaakkeli ja että sellaisenaan hieno teos, ja että vain sellaisena se olisikin rehelustä markkinoida, ei sen syvällisempänä juttuna.

Leskinen muotoilee asioita hyvin. Joskus saa lukea toisen sanomana jotain, mitä ei itse ole osannut ilmaista. Tämä jokin voi sitten jälkikäteen joko huonontaa kokemusta tai parantaa sitä. Ehkä tuolla ei niin nykymusiikillisella sinfonialla hain jotain tuollaista. Nautin muodon suvereenista halinnasta enkä edes odottanut sen lumoamana muuta. Halusiko Nolan sitten edes kertoa enempää kuin säveltää upeaa sinfoniaa? Se lienee nyt se oleelinen kysymys.


2 kommenttia:

  1. Mulla vähän vaikea päästä nyt leffaan kun kotona kaikenlaista hommaa, ihan positiivista, ja teen illalla kakkostyötä, mutta olen katsellut Dunkirkin trailereita nyt viikon ja pakkohan se on päästä katsomaan varsinkin kuin luin ettei Nolan leffan henkilöhahmoja taustoita.
    Aiheesta itse luin kaiken mahdollisen jo kymmenvuotiaana. Toinen maailmansota oli sen suurin kertomus jonka läpi sitten alkoi muihin kertomuksiin tutustuminen. Ja sitähän se olikin.

    Tuossa sun listassa mulle myös merkittäviä olleet myös Melankolia ja Elämän puu.
    Tiedätkö sen tunteen kun olet katsonut sellaisen leffan, että sen jälkeen jonkin aikaa tuntuu tiedostavan jotain kokonaisuudesta johon itse kuuluu, todellisuuden ehdoista?
    Mutta sitten se tunne haihtuu, ja sitä alkaa kaivata.

    jope

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep. Tiedän sen tunteen! Hyvin ja kauniisti muotoiltu toi taiteen vaikutus.

      Poista