sunnuntai 22. lokakuuta 2017

JOS KAIPAAT VASTAUKSIA, ÄLÄ LUE TÄTÄ

Tässäkin blogissa on keskusteltu paljon siitä, ettei planeettamme kestä tasoistamme kulutusta muutamaa sukupolvea enempää. Korkeintaan. Siitähän meitä jatkuvasti muistutetaan. Mutta miten tosissaan edes virallisinkaan muistuttaja on? Kun nuoruudessani sanottiin, että "tähän mailmaan en lapsia halua enkä uskalla tehdä", kukaan ei pitänyt sitä mitenkään vakavasti otettavana heittona. Uutisia katsoessa nyt vain joskus tuntui siltä. Ja välillä marssittiin rauhaa. Mutta mikään ei tuntunut tarpeeksi lopulliselta. Entä nyt? Joko näistä maailmanlopun uutisista on tullut kokemuksellisesti niin peruuttamattomia, että ajatuksen ottaa vakavasti? Ja jos, niin mitä se tarkkaan ottaen tarkoittaa? 

Todella tärkeissä kysymyksissä ymmärtämisen pitäisi aina tarkoittaa toimintaa.
Joskus kysymykset kuitenkin ovat jo niin täynnä sisältöä, että niitä on mahdotonta edes ymmärtää.

28 kommenttia:

  1. Eipähän minäinen mies paljon nyt muuta kuin tuota matkaansa sängyn laitamilta tänne siinä kelvollinen ruho nojaili levollaan ja oli mielikin juhlasillaan kun se oli päättänyt jurrikoida vastaan ettei sitten sanaakaan enää vaan tehdään tenä koko seurakunnalle kunnes saavat tulla muistoseuroihin höpisemään ken jaksaa saapua elämän tiukoiltaan ja suorituksiltaan ja aivohan kummasti virkistyi suunnittelemaan tomustukselle ruumiskaukaloa niin vaikka omin näpein tekemää sinne kirkkomaalle hiljaisiin kaivettavaksi vaikka vähäisenkin saattamisen jälkeen näin raukeutui olemus sitä pohtimista mehustamaan ja jonnekin tuonne rintakoppaan pienoinen itsesäälistyskin somasteli ikään kuin itseään omituisena nautintona pitäen kunnes äkisti säikähti huone ja kaikki siinä lepäävä aivastusta ja mitenkäpä ei olisi säikähtänyt koska metallikas pulputin ja senkin semmoisen suoltaja lepäsi hiljaa sen suonissa sähköisen virtaamatta eikä taivassarvissa sykähtänyt elämänmeno mutta silti kuului aivastus ja nyt kaulan kannattelema pyörähteli ja tähtäili huoneen nurkkia että miten se on se aivastus pärskähtänyt kun ei sitä kannattanut mikään auki oleva liittymätie ja kytkinsormikaskin oli kynsimättä ja kuitenkin aivastus oli ilmoitellut itsestään että oliko se Juha-niminen mies keksinyt uuden konstin aivastamisilleen eikö se Juha-niminen mies enää välittimiä aivastuksilleen kaivannut vaan pelotteli niillä petillä ojentelijaa jonka täytyi kääntäytyä astuimilleen ja astua ne jalansijat millä avaruusyhteys avataan vaikka suolainen otsalla pisaroi ja kalveili haamumainen naama äsken kuultua aivastusta. -

    Niin. - Siis avaruudessa on resursseja vaikka kuinka paljon. Siinä olen optimisti. Me tarvitsemme aikaa innovaatioille.

    Ihmisten kokonaismäärä on aikasyöppö.

    Mikä on nainen? Nainen on estrogeenipaukku, joka useimmissa tapauksissa menee lisääntymishumalaan ja juuri tämä lisääntymishumala aiheuttaa ihmistsunamin.

    Mies on taas testosteronihumalassa ja hänellä on sydämen paikalla puskutraktori. Mies tahtoo jyrätä ja lanata ja päällystää.

    Näistä miehen ja naisen määritelmistä nousee se valtava huoli jota edustan.

    On kiire - ehkä jo liian kiire - päivittää mies ja nainen.

    Muutos tarkoittaa elämäntavan reflektointia.

    VastaaPoista
  2. -Ei liity tähän hirveesti ihan suoraan ,mutta kun just luin Hesarissa Turkan uuden kirjan arvostelun ja sen kommentointia niin siellä oli joku samis kommentoinut näinkin tutunoloisesti:

    "Koko käsite on Turkan kohdalla totaalisen epäoleellinen. Hänen tekstinsä on niin kaukana korrektiuden tuolla puolen, että se rinnastuu runouteen. Hän puhuu kuin Linkola, joka saa luvan ampua teollisuusjohtajia. "
    (kriitikko)

    On kuitenkin huomioitava, että nykykäytännön mukaisesti on niin, että mikäli jonkun pastorin tai vastaavan puhe on " kaukana korrektiuden tuolla puolen", ei kyseessä ole suinkaan runous, vaan pikemminkin vihapuhe.
    (kommentoija)

    - Tuo ylempi oli lainaus kriitikon tekstistä, alempi pala sen kommentointia. Tätähän mie aina! En tosin ymmärrä missä on se pastori joka vihapuhuu, kun sieltä suunnasta tulee sitä kaikkein siistityintä tekstiä. Juha Ahvio?

    Mutta meillä on tosiaan muutamia (Linkola,Kaurismäistä Aki)jotka saa vihapuhua ihan vapaasti ja jopa niin että ne väkivaltafantasiat- tai jopa kehotukset ovakin mitä kauneinta suurta puhetta milloin ihmisyyden tai milloin luonnon puolesta, mutta sitten meillä on muutama ja ne noin 500 000 jotka eivät saa.
    Hittolainen, mä en vaan pääse tästä kaksoiskoodi-jutusta irti!
    Pitäiskö ystävät alkaa käyttää psykologia tässä:) Kaurismäkihän sai jopa kirkon humanisti-palkinnon(??), sama mies joka toivoi ihan pokkana maailman rikkaimman prosentin tappamista.
    Jälkikäteen kun asiaa selitettiin, se kuitattiin naurulla ja Akin peri/perussuomalaisella kännillä. Känni-syy ei toki sekään ihan kaikille itsensä munaaville vihapuhujille kelpaa; en mainitse nyt nimiä.
    Tää on tätä mun pillerinpyöritystä joka ei nyt niin kauhean tärkeää kai ole. Eikä tätä nyt kannata moralisoida kamalasti. Maailmassa on paljon puhetta, suurin osa siitä menee ohi maalin ja siunauksellisin osa ohi korvien ja silmien.
    Itse arvostan toki Linkolaa, monista syistä, mutta ihan piruuttani tulen niin kauan kuin joku Pentin puheeksi sokeana kunnioituksesta ottaa muistuttamaan, että sama mies tervehti ilolla Halla-ahon Välimeri-linjauksia, toki niin että piti niitä aivan riittämättöminä. Itse en noita ajatuksia halua kannattaa, mutta en minä niitä pudota Linkola-kansiostani pois vihreän filosofin pyhäinkuvan rakentamisen vuoksi. Sama Akin kohdalla. Katsoin telkusta Arielin muutama päivä sitten. Katsoin sitä myös ajatellen että tuo sama ohjaaja vihaa yhtä paljon kuin näyttää rakastavansa.
    Niinhän me tosin kaikki muutkin.

    jope






    VastaaPoista
  3. Hyvät puheenvuorot molemmilta herroilta! Kiitos Jari verbaalisesti aivan volterkilpimäisestä meiningistä, ja jope, puhut taas asiaa pyörittäessäsi pilleriä! meillä on tosiaan Suomessa, niin kuin on varmasti muuallakin, tietty kiintiö ihmisille, joiden puhe on vapaata ja parhain päin selitettävää ja palkittavaa, oli se mitä tahansa (ei tarkoita aina "pahaa").

    Siinä olen samaa mieltä Kaurismäen kanssa, että jos ahnein 1 prosentti saataisiin eliminoitua - ei siis noita ihmisiä vaan riistävä ajattelutapa - niin maailma olisi toisenlainen paikka. Se on tietenkin utopiaa, mutta ei se minusta ihan hirveältä kuulostaisi. Jos taas ainoastaan tapettaisiin prossa rikkaimpia, niin paikan valtaisivat seuraavat. Sama koskee tietenkin kehittyvien maiden ihmisiä: länsimainen kuluttamiseen pohjaava elämäntapa ei voi toimia mallina, jos aiotaan pärjätä. Ei ole mitään järkeä kasvattaa kuluttajien määrää, ei pienintäkään. Mikä se sellainen oikeus ja kohtuus on - eikä kenestäkään sitä paitsi ole sen maksajaksi.

    VastaaPoista
  4. Vesa, luin "päiväkirja"päivityksesi. Paljon sinne voimia.
    Ja sitten nämä miten viime aikoina pitkään jo kommentoit täällä ja kirjoitat tietty versoihin. Haluan sanoa, että arvostan todella sitä miten laitat itsesi alttiiksi avoimesti ilman mitään rivienvälisiä etäisyyksiä vaikka ei susta ensimmäisenä eikä toiseksikaan tule mieleen sellainen tunnustelija tyyppi, mitä ehkä joskus itse koen olevani. Mun tapa kirjoittaa täällä on ollut usein oman ahdistuksen purkamista (niin kuin tuokin kommentti yllä) mikä on joskus varmasti hieman häirinnyt Juhan blogin laatua. Tämän porukan kanssa täällä ikään kuin opetan itseäni miettimään kaksi kertaa. Osaan sen nyt jopa 12 prosenttia paremmin.
    Mutta itse asiassa silloin kun kuka tahansa täällä on näiden Juhan alustamien kysymysten seassa haavoittuvimmillaan, saan minäkin helpotusta pariin ikävään asiaan elämässä, jotka mustakin vie välillä ihan kaiken ilon, ilon joka on mulle hyvin luontainen ominaisuus. Tietenkin on myös aika coolin. tarkastelevan ja tarkan keskustelun, mutta oikea elämähän ei aina jaksa olla sitä.
    Siihen kuuluu myös se että putoaa, ettei jaksa, ettei jaksa olla fiksu, superhumaani yli-ihminen. Niinhän se meneekin nykyään, päinvastoin kuin Niitsen aikoina! Koen että yli-ihmisyyttä tänään onkin sellainen kaiken fiksu haltuunotto, kaikkeen oikein reagointi, kaikessa oikean puolella oleminen. Tämän taidan olla sanonut ehkä tuhat kertaa.

    Kaikille ihmisille kaikkien keittiönpöytien ääreen paljon siunausta.

    jope

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin jopelle ja muille, siunattua päivää! Siunauksessahan toivotetaan varjelusta ja Jumalan kasvojen kohtaamista, armoa ja rauhaa. Nämä ovat parhaita matkaeväitä, niitä pitäisi muistaa aina nauttia.

      Poista
    2. jope

      siunauksesi tulivat hyvää aikaan. olen ollut vähän melankolisena viime aikoina. briteillä kyllä on sana, joka kuvaa tilaani vähän paremmin: under the weather. mutta sitten eilen kun oli aika kurja olo, satuin noin vain puolitutun metsäreitille ja sain halauksen ja eheydyin tämän ihmisen empatian edessä. ja ei kun suoremmalla selällä eteenpäin.

      täällä teidän seurassanne on ihanaa se, että elämässä on ihmisiä, joiden seurassa ei tarvitse rauhoitella sisäistä introverttiaan. ja on täällä tämä minulle rakas luopumisen ja saamisen dynamiikkakin, vaikka ei se aina hauskaa olekaan.

      rutistan sinuakin, jope

      meri

      Poista
  5. Mielestäni meidän ei pitäisi koskaan samastua uutisiin. Meidän pitäisi samastua elämäntapaan.

    Esimerkiksi meille ortodokseille luonnonsuojelun käsite on tarpeeton, koska ortodoksisen elämäntavan seurauksena on luonnonsuojelu.

    Kuinka pitkälti ortodoksit ovat pettäneet elämäntapansa? On menty mammonan lumoihin jos mahdollista.

    Muuten eräänä paaston tarkoituksena - paastonaikoja vuodessa on neljä - on elää paastokurissa siten, että voisi säästyneet varat lahjoittaa köyhille.

    Paasto ei ole siten mikään itsekäs mentaalidieetti.

    Uskon aidosti, että meitä ihmisiä erottaa sellainen kuin havahtuminen. Jotkut ovat herkistyneet havahtumiselle.

    Hitler ei halunnut havahtuneita ihmisiä ja siksi hän heti oivalsi elokuvan ja Saksassa alkaneen televisiotoiminnan merkityksen ynnä radion. Hitler nimenomaan aloitti niin sanotun tietoyhteiskunnan, joka juuret menevät natsi-Saksaan. Hitler oivalsi, että eri teknisten välineiden avulla pystytään luomaan ärsyketsunami, johon useimpien ihmisten aistit tarrautuvat siten, että havahtuminen minimoituu. Hitler tahtoi tuoda itsensä siis television kaiken aikaa koteihin, mutta tässä ei päästy alkua pitemmälle.

    Tavallaan henkisellä tasolla Hitler muotoili sellaista käsitettä kuin internet.

    Kaaokseen viittaavat käsitteet ovat marginaalissa. Meillä Yle on suuri todellisuuden arvottaja. Milloin muuten Yle käytti sellaista käsitettä kuin ihmistsunami? Luulen, että sitä viime vuosina minun lisäkseni ovat aika harvat käyttäneet johdonmukaisesti.

    En ihmettelisi vaikka Yle tuomitsisi sanan ihmistsunami fasistisena vaikka se on ainoastaan graafisen todellisuuskuvan napakka ja oikea vastine.

    Meillä on vallalla sellainen irvokas humanismin väärinkäsitys, että vain yksilötapauksista ja yksilön hädästä saa puhua ja ihmiskunnan megatrendeistä puhujat ovat vieraantuneita fasisteja.

    VastaaPoista
  6. Jari, ihmistsunami on dynaaminen ja hyvä käsite. Tietenkin sitä toivoisi, että tähän tsunamiin voitaisiin vaikuttaa, ei vain varautua niin kuin luonnontapahtumaan (koska varautuminen on tässä tapauksessa liian myöhäinen reaktio).

    Ihmisen ongelma on juuri tämä kausaliteettien hahmottamisen vaikeus ja se, ettemme osaa prosessoida kyllin tarkasti monia yhtäaikaisia tapahtumia. Sosiaalinen media ja netti voidaan ajatella nykyajan huumeeksi: turruttava aistiärsyketulva erottaa meidät omasta ruumiistamme ja ratkaisuista. Toisaalta se tuo koko maailman hetkessä näkyviin. Ilman nykyistä tiedonvälitystä emme olisi luultavasti kovin tai ainakaan näin tietoisia maailmassa tapahtuvista dramaattisista muutoksista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä eletään välttämättömän ja turhauttavan informaation paineessa. Lainaan itseäni: "Todella tärkeissä kysymyksissä ymmärtämisen pitäisi aina tarkoittaa toimintaa. Joskus kysymykset kuitenkin ovat jo niin täynnä sisältöä, että niitä on mahdotonta edes ymmärtää."

      Poista
  7. "Mielestäni meidän ei pitäisi koskaan samastua uutisiin. Meidän pitäisi samastua elämäntapaan."

    Tästä olen kovasti samaa mieltä ja tuota yritänkin joskus, liia harvoin toki jollakin pinnallisella tasolla. Reagoin kuitenkin liikaa maailmantapahtumiin ja kohinaan ja varsinkin sen kaksinoismoraalisuuksiin (kts. yllä)- ja tietenkin silloin myös huomaamatta omiani.

    90-luvulla meillä oli muutaman vuoden jakso kun ei ollut telkkua lainkaan. Ei mitään periaatetta sen takana mutta niin kävi. Noin pieni pinnallinen muutos tuotti jo elämäntavassa muutoksen, joka oli hyvä. Luin silloin mm. raamattua enemmän. Ja toki muutakin. Illalla tehtiin pienessä kaksiossa Käpylässä kumpikin omia "puhdetöitämme." Minä kirjoittelin, elämänkumppani neuloi.
    Nyt telkun tilalla tai lisäksi tietenkin tkone, pädi jne.
    Seuraus liikaa tietoa joka ei johda minua mihinkään.

    jope

    VastaaPoista
  8. Niin. Nouseva aalto on nouseva aalto. Mutta voitaneen arvioida, että vuoden 1960 jälkeiset tapahtumat ovat oikeuttaneet käsitteen ihmistsunami. Näin ollen tämä ilmiö, jota planeetan historia ei aikaisemmin tunne on tällä hetkellä 57-vuotias.

    Kaikki jotka rauhoittelevat ympäristöään sanomalla "kyllä tästä selvitään ja onhan aina selvitty" eivät ole kartalla, koska ihmistsunamia ei milloinkaan aikaisemmin ole ollut.

    Raamatussa muuten puhutaan lisääntymisestä, mutta siellä ei puhuta ihmistsunamista.

    Jos ajatellaan, ihmistsunamin viivallinen piirros määrän ja ajan suhteena on kuin hulluksi tullut päätään korkeuksiin kurotteleva jättiläiskäärme ja planeetan kantokyky on poikittainen sahanterä niin tähän sahanterään käärme jostain syystä tahtoo katkaista itsensä (tästä saisi havahduttavan piirroselokuvan peruskoulun lapsille ja sitten vanhemmat nousisivat barrikadeille vastustaakseen sen näyttämistä).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sketsi: ajankohtaiskeskustelussa ilmastotutkija varoittaa, että 100 vuoden päästä mitään ei enää ole tehtävissä, että sitten mennään vapaalla pudotuksella. Hän on myös raskaana.

      Poista
    2. Kun mennään esimerkiksi sadan vuoden päästä ohi tietyn pisteen - ihmismäärät lisääntyneet hurjasti ja elinolot vaikeutuneet - tulee vääjäämättä silloiselle ihmiskunnalle ratkaistavaksi, mitä "ylijäämälle" tehdään. Ja aivan varmasti sille tehdään jotain, sillä ihmiset tahtovat elää. Tuleeko ihmistsunamin jälkeen ihmisten joukkotuhoamista aivan uudessa mittakaavassa vai tuhoutuvatko ihmiset johonkin virukseen tms. Minun on vaikea nähsä, että kaikki loppuisi yhdessä pisteessä ja jatkuisi pelkkänä vapaana pudotuksena. En tosin osaa sanoa, mitä ratkaisut elinkelpoisten alueiden säilyttämiseksi ovat, mutta luulen, että niihin voi syntyä myös äärimmäistä julmuutta tai nihilismiä, mitä tulee yksittäisten ihmisten arvoon.

      100 vuoden päästä tekoälykin on jo jollakin tasolla. Roboteille voi ulkoistaa tappamisen. Ne ovat neutraaleja sen suhteen, mikä tuhottava kohde on. Jos pitää lahdata miljoonittain ihmisiä, niin eiköhän sekin onnistu, kun onnistui Stalinilta ja Hitleriltä tilanteissa, joissa ei ollut kyse muusta kuin epämiellyttävistä tyypeistä ja oman rodun puhtaudesta. Saa nähdä.

      Poista
  9. Sinulla on tämä puolesi. Osaat tehdä hienoja kuvia ja hienoista kuvistasi olisi pitänyt syntyä kirjoja. Mutta kun sinun täytyy olla niin älyllistävä filosofi.

    Kun salamannopeaan intuitiiviseen oivaltavaan älyyn ja pursuilevaan kuvastoon liitetään filosofian ies ja sen mukainen pyrkimys itsesensuuriin syntyy ilmiö nimeltä Juha Saari.

    Tuo on hieno kuva!

    Joitakin vuosia sitten olin luentosalissa kuuntelemassa evoluutiopaleontologian professori Mikael Forteliusta, joka nimenomaan nosti esiin kuudennen sukupuuton, kuudennen sukupuuton. Hän oli niin professori kuin tiedemies voi olla ja puhui vain faktoista eleettömästi.

    Luennon jälkeen oli mahdollisuus esittää kysymyksiä. Silloin tilanne kuumeni. Muistan kun eräs nuori mies alkaa raivostuneena luukuttaa, että professori on pahan ilman lintu ja pessimisti.

    Tähän Fortelius vastasi lempeästi hymyillen: "Minä olen vain paleontologi."

    VastaaPoista
  10. Vesa - meillä ei ole toisinajattelua. Ihmistsunami on ajan havahtumaton henki. Politiikka myötäilee ihmistsunamia. Kun presidenttiparimme lisääntyy niin se on osa ihmistsunamia ja saa kymmenen pistettä ja papukaijamerkin medialta ja suurelta yleisöltä.

    Ihmistsunamin tajuaminen on aivan vähemmistöläistä. Jos googlettaa sanalla ihmistsunami niin eiköhän siellä aivan päällimmäisenä kiiku minun nimeni. Ensimmäisten joukossa. Niin vähäistä on ihmistsunamin tajuaminen Suomessa.

    Tietoisuuden etujoukoilla ei ole mahdollisuuksia. - Kuka ajattelee, että Trump kuuluu tietoisuuden etujoukkoihin tai Putin? Eivät he kuulu. Heidän suosionsa perustuu ihmistsunamin myötäilyyn.

    Vesa - robotit eivät ehdi. Juuri nyt robottiteknologia on todella alkeellista ja kaaos tällä planeetalla tapahtuu seuraavan 30 vuoden sisään. Siinä roboteilla ei ole osuutta.

    Oletteko kuulleet, että Trump&Putin&Niinistö olisivat kritisoineet lisääntymistä. Niin ei ole missään yhteydessä tapahtunut eikä tapahdu ja tämä miellyttää 99,9 % tämän planeetan asukkaista.

    Vesa - hylkää viisaus ja kirjoita jotain semmoista mistä saat Finlandia-palkinnon. Ymmärtääkseni sinulla kyllä on kirjailijan työkalupakki.

    Älä työnny marginaaliin, jossa kärsitään planetaarisia suruja. - Onnea Sinulle Onneen!

    VastaaPoista
  11. Jari, en ole tunkeutumassa tontillesi, saat aivan yksinoikeudella määrittää puhetta ihmistsunamista, mutta kyllähän aihe kuitenkin kiinnostaa, kun itsekin oletusarvoisesti olen elossa 30 vuoden kuluttua, jolloin tämä katastrofi laskelmiesi mukaan tapahtuu. Siksi tämä kiinnostaa. Finlandia-voittajateosta on mahdoton suunnitella ja kirjoittaa etukäteen, se osuu kohdalle jos on osuakseen. Minä en usko, että maailma on ohi 30 vuoden kuluttua, mutta pahassa jamassa se on. Luultavasti näen tämän katastrofin vanhana papparaisena. En usko, että tulen näkemästäni onnelliseksi. Tappajalennokkeja, biologisia aseita ja muita on jo nyt vaikka kokonaisten kansojen tuhoamiseen. Tarvitaan vain paniikki ja riittävä halu torjua se. Väitteeni on, että koko ihmiskunta ei missään nimessä tuhoudu, sitä ei sallita, mutta isot joukot ihmisiä raivataan tieltä / annetaan kuolla, kun alkaa rytistä.

    VastaaPoista
  12. Vauvalehtien näennäistä tolkullisuutta vastaan asettautuu tosin todellisuus. - Luuletko Sinä parahin Vesa kestäväsi, jos olet tosimman todellisuuden puolustaja vauvalehtien painetta vastaan. On suurenmoinen luulo, jos luulee kestävänsä vauvalehtien painetta vastaan. Näitä lehtiä vastaan, jotka lietsovat ihmistsunamia ja yllyttävät siihen.

    Kun Putin et Trump et Niinistö eivät kestä vauvalehtien painetta niin voisitko sinä parahin Vesa muka vastustaa sitä? Suurenmoinen harhaluulo!

    Luovuta! On helpompiakin keinoja hankkia kirjallisuuden Finlandia kuin olla ääritotuudellinen kirjoittaja.

    Et voi voittaa vauvalehtiä. Kukaan ei voi voittaa vauvalehtiä ja siksi matka kohti kaaosta on epäämätön.

    VastaaPoista
  13. Jari, ymmärrän kyllä näkökantasi, mutta sinulla on melko erikoinen käsitys kommunikaatiosta: haluat jankuttaa yhtä ja samaa asiaa etkä edes suostu keskustelemaan sen liepeiltä. Ilmeisesti olet päättänyt katsella totuuttasi kuin toteemia. Ainoa fakta mikä nyt pätee, on se että keskustelemme näistä tulevaisuudenskenaarioista, jotka näyttävät esillä olevien todisteiden valossa synkiltä.

    En yritä enää tehdä tästä keskustelua, koska sinun ainoa mahdollisuutesi on ilmeisesti julistaa omaa totuuttasi joku tötterö päässä. Harmittava asenne, en muuta sano.

    Enpä, Jari, usko, että kukaan yrittää sinulta viedä tuota ihmistsunamin totuutta. Sen sijaan kiinnostaa kuulla siitä lisää. Ehkä koet, etteivät muut keskustelijat ole arvollesi sopivia, kun et keksi muuta kuin kuittailla alentuvasti.

    Minusta sinulla on pahemman luokan kommunikointiongelma. Se estää sinua jopa puhumasta tästä tärkeimmästä asiasta eli ihmistsunamista. Tämä ei nyt ole sinun mustamaalaamistasi, koska minusta olisi hyvä kuulla näkökantojasi, mutta sinua ei selvästi kiinnosta. Ymmärrän kyllä, mutta en miksi.

    VastaaPoista
  14. Ehkä pessimistit, Jari, alkavat kilpailla pessimismissään (kun aihetta kerta on) siinä kuin "kaiken" rakastajat kilpailevat oudossa relativistisessa optimismissaan ja omassa versiossaan itse valitussa positiivisuudessaan.

    Mielenkiintoista on muuten se että meidän kaikkien pessimismillä on hieman eir profiili, oletteko huomanneet?
    Jari pelkää aivan kaiken peruuttamatonta tuhoa ihmistsunamiin, minä ihmisten luomien elämänmuotojen, parhaiden traditioiden ja asuinsijojen hajoamista väestöjen hallitsemattomuuteen, Vesa suree vettä, ilmaa, maata, eläinkuntaa, luontoa ja miten sille käy, Juha tekee omat ekovalintansa ja yrittää järjestää päässään ja päissämme tätä pessimismiä.
    Kaikilla on tietenkin noita samoja ajatuksia mitä muillakin, mutta kommenttien päähuoli kunkin kohdalla profiloituu mielestäni noin.
    (meriä ja Marjattaa, kahta näitä ajatuksia myös jakaneita en nyt osaa tässä arvioida).
    Toivottavasti tämä luokitettelu ei nyt kuitenkaan loukannut ketään.

    Luulen että monet meistä ovat kaiken keskellä kuitenkin aika iloisia ihmisinä. Sittenkin. Ei minusta ainakaan pessimismiäni huomaa juuri kukaan ulkoisesta käytöksestäni, nämä kommentit täällä ovat tietenkin eri juttu, ainakin kun näistä puhutaan.

    jope

    VastaaPoista
  15. jope

    tunnustaudun optimistiksi ilman muuta. tekstini saattavat kertoa muuta, mutta kyllä lasi on puoliksi täynnä vaikeinakin aikoina.

    mulla on rakas pessimistiystävä, jonka luokse aion mennä sitten, kun tuho kohtaa. hänellä on jemmassa säilykepurkkeja ja muuta maailmanlopun tavaraa.

    en kuitenkaan jaksa häntä kovin kauan yhtä mittaa, sillä hän on mestari jurnuttamaan selkä selin tulevaisuuteen. pessimismin nimiin vannovat ovat varautumisen mestareita. heidän elämässään on varoitustarroja joka puolella.

    oma ruohonjuuren käsitykseni maailmasta on se, että ihmisten ongelmien määrä on aina vakio. ongelmien laatu vain riippuu olosuhteista.

    meri

    VastaaPoista
  16. Optimisti ilmoittautuu!

    Kolmessakymmenessä vuodessa ei tapahdu mitään erityistä, Jarin skenaariot ovat aivan yliampuvia.

    Andorrassa lumihuippuisilta vuorilta tulee tänäkin päivänä vettä laaksoon roomalaisten rakentamia akvedukteja pitkin.
    Kolmenkymmenen vuoden kuluttua eräs MM on täällä taas turistina, lähes satavuotiaana käpsäkkänä mummelina, nyt ehkä lastenlastenlastensa kanssa, ihmettelemässä samaa vesisysteemiä ja silmänkantamattomiin yltäviä oliivipuupeltoja.

    Voisitko sinä Jari olla ihan tavallisesti, ilman jotain omituista näkijän roolihahmoa? Sinä puhut yksinpuhelua, ja silloin kun kommentoit toisille teet sen piruillen. Ei sinun tarvitse. Pelkäätkö, ettei sinulla ole mitään sanottavaa, jos jätät tuon roolin pois?

    Minulla on yksi tuttu, entinen opettajakollega, joka vastailee ystävällisiin matkaviesteihin pisteliäästi: Vieläkö te olette siellä nahkaanne kärventämässä/Saadaankin sitten varmaan flamenconäytös, kun palaatte. Hän ei osaa viestiä vaatimattomasti toivottaen hyvää loman jatkoa tms ystävällistä. Hänen yleinen vastauksensa oppilaiden ja kollegoiden kysymyksiin oli ylimielinen heitto "Järkeä saa käyttää".
    Moni tällaista negatiivista tyyliä käyttävä uskoo olevansa sarkastisen älykäs.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jope mainitsee termin pessimismissä kilpaileminen.
      Jos pessimisti on älykkäämpi kuin optimisti niin kaikkein neroin on sitten maailmanloppua huomispäivänä ennustava.
      Minä olen oikein mielellään näissä mittelöissä "poco loco", hieman hullu, hupsu, onnellinen ja kaiken lisäksi tod. näk. enemmän oikeassa eli fiksumpi kuin synkistelijät.

      Poista
    2. Johdonmukaisin pessimisti päätyy vihoviimeiseen ilonpitoon. Jos ei ole mitään toivoa, jää ilonpito, kun itsensä tappaminenkin on turhaa, turhinta mitä silloin voi tehdä....

      En tiedä onko minullakaan lopulta aiheesta vähäisten tekojeni lisäksi mitään sanottavaa. Tieteeseen tässä täytyy uskoa ja ihmisten pyrkimystä kohtuullisuuteen kannustaa.

      Ihmisen pitää olla mielekkäästi ja eettisesti olemassa. Kukin tekee sen luonteellaan. Sinäkin Jari omallasi. Siinä käy vain niin, että toiset näkevät vain luonteesi, koska ihmistsunamiin esimerkiksi ei voi käytännössä hirveästi vaikuttaa. Viestisi, eli turhautumisesi ihmisen turhamaisuuteen, ei ole enää mielekäs, koska sillä ei uskota saavutettavan mitään muuta kuin oma sovituksesi totuuden puhujana. Haet kärsimystä ja vapautusta, sovitusta?

      Siitä, mikä toteutuu kohtalona, varmuudella, on mielestäni turha puhua (ellei saa ihmisiä vähentämään kulutustaan; sitä itse yritän puhumalla lihan VÄHENTÄMISESTÄ, ei välttämättä lopettamisesta).

      Mutta nyt ollaan postaukseni ytimessä.

      Poista
  17. marjatta

    tänään pieni varpunen tuli istumaan nilkkani viereen ja katseli minua nappisilmillään. söimme yhdessä varpusen kanssa eväitä. välillä menen ihan raiteiltani tällaisesta onnesta. en voisi talsia tyynesti jossakin ja silmäillä näkemääni laiskasti. se ei ole lähelläkään minua. haluan pitää lapsenomaisen haltioitumiskykyni ja nauttia esimerkiksi siitä, miten tuuli parhaillaan tarttuu pimeässä valoa vasten terävänä näkyvään sateeseen ja kääntää sen putoamissuunnan vaakasuoraksi.

    jos olisin elokuvaohjaaja, en tahtoisi tehdä leffoja, joiden loppuratkaisu olisi itsemurha. olkoonkin että elämässä on aina kaihoa ja rosoa, eikä kaikki mene putkeen. en kuitenkaan haluaisi näyttää sellaista maailmaa, jossa kaikki olisi ihan paskaa.

    koska eihän se ole. sisäisellä optimistilla on niin monta syytä elää. suhteellisuudentajua elämään tuovat tutut selviytymiskeinot, toiveikkuus ja ilo. pidän paljon gogolista, joka pystyy käsittelemään vakavia asioita komiikan kautta.

    meri

    VastaaPoista
  18. Olisipa hauska tietää mitä Erno Paasilinna kirjoittaisi ajassamme, jos olisi elossa.

    Minulle kipeä kysymys ajassamme on se, että mitä on olla siinä taiteilija. Tosimmillani pystyn esittämään tämän kysymyksen ainoastaan itselleni, joten siinä mielessä minulla on ja pysyy kommunikaatiovaikeus.

    Fysiikka-nimiseen tieteeseen kuuluu alkuyhtälöiden etsiminen ilmenemismuotojen taustalta, joten siinä mielessä Einsteinin e=mc2 on riemastuttava.

    Minun alkuyhtälööni kuuluu ihmistsunami, se kuuluu ydinmuuttujiin, joka ylittää kaikenlaisen ajatuskuohan ja sälän.

    Tavallaan tahtoisin katsoa tiedehenkilömäisesti todellisuutta. Tehdä sille ruumiinavauksen.

    Ihmistsunami kuuluu kaikkien sanavarastoon - pitäisi kuulua - siihen ei tule liittää mitään kulttuurista omimista.

    VastaaPoista
  19. meri. breaking the wavesin loppu on sinulle. anteeksiannon ja ylösnousemuksen eksploitaatiota (90-luvun ehkä tärkein elokuva! loi aidosti jotain aiemmin kokematonta.)ehkä muuten omistan tuon Syysihmisiä-juttuni sulle.

    VastaaPoista
  20. Lisään vielä. - Pyrin edustamaan yhteiskuntatieteitä. Ehkäpä eniten ranskalaisen Emile Durkheimin perinteitä ja näkemyksiä. En ole postmodernisti. En edusta ajatusta siitä, että todellisuus olisi valittavissa. En edusta todellisuuden rusinapullateoriaa.

    Durkheim määritteli sosiaaliset faktat, joilla on pakotusvoimaa yksilöihin nähden. Niitä minäkin haen.

    Ajattelen "vanhanaikaisella" tavalla yhteiskunnan rakenteita ja yhteiskunnan pakotusvoimia.

    Marx on myös tärkeä yhteiskuntatieteellisessä ajattelussani. Tänään voidaan kysyä mikä on oopiumia kansalle?

    Lähden siitä, että ihmiset ovat vähemmän yksilöitä kuin luulevatkaan. - Heidän tajuntansa on heijastumaa yhteiskunnassa olemisesta.

    Weber on tärkeä byrokratian näkemyksineen.

    1800-luku, se vuosisata oli erittän tärkeä yhteiskuntatieteellisen valaistumisen vuosisata ja sieltä ammennan ajattelua tähän päivään.

    Edustan 1800-luvun renessanssia ja kun sen ajattelua sijoitetaan nykyhetkeen ja nykyhetkeä analysoidaan tätä kautta syntyy niitä näköaloja, jotka tekevät kasvun ja saastumisen ja ihmistsunamin ymmärrettäviksi pelottavina seurauksina ihmisen tajunnan sekundaarisuudesta suhteessa yhteiskunnallisiin pakotusvoimiin.

    Ajattelussani on meneillään postmodernin dekonstruktio.

    Postmodernin dekonstruktioon kuuluu ihmistsunamin suuri kertomus, joka on meneillään.

    Olisi tietysti hienoa, jos eläkepäivinä olisi mahdollista päästä yliopiston puitteisiin tekemään tätä dekonstruktiota.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kun katsoin Docventuresin kiinnostavaa ruokakeskustelua,vahvistui yhä enemmän se, että ensin tiede voi meitä auttaa. se rakentaa pohjan poliittiselle tahdolle. tieteen filosofiaa tarvitaan ja sitten myös taidetta muistuttamaan ihmisen pienuudesta ja viihdyttämään ja lohduttamaan ihmistä. hyvässä tapauksessa uskonnot kannustavat askeesiin ja antavat lohtua ja voimaa.

      Poista