sunnuntai 29. lokakuuta 2017

TUNNUSTUS

Turun puukotusten jälkeen katsoin nuoria turvapaikanhakijamiehiä eräänlaista tilastollista turvattomuutta tuntien. Tämä oli tietenkin niin suvaitsevaisilta kuin rajojen sulkijoiltakin salattava. Eri syystä, tiedätte kyllä. Tätä tunnetta en yhäkään pyydä anteeksi enkä pyri sitä itsestäni kitkemään. Tilastollisen turvattomuuden kieltäminten olisi älyllistä epärehellisyyttä. Se myös lisäisi, ja tässä maailmassa lisääkin, kahtiajakautumista. Kun jokin perustava vaistomainen reaktio ja sen mahdollinen mielekkyys kategorisesti kielletään, se suututtaa ihmistä. Ainakin minua. Ei oikein tiedä, pitääkö kieltää alamittaisiksi väitetyt arvonsa vai se reaalinen, ennakoimaton ja mahdoton todellisuus, jossa elää? Ikään kuin ne muka kumoaisivat toisensa. No. Onneksi kyse on lopulta siitä, minkä antaa tapahtua.  

-
Kuva osa Francis Baconin maalauksesta

18 kommenttia:

  1. Juha,

    minä koin epävarmuutta noin viikon - ihan siksi että vuoden aikana olemme nähneet, miten Euroopassa erilaiset iskut tulivat sarjoina ja ruokkivat toisiaan. Paikat ja kulkuvälineet, joissa liikuin, olivat täynnä potentiaalisia toimijoita. Enää en ole pelännyt / ollut varpaillani. Ei minulla ole ennen ollut tarve kytätä ja profiloida ketään, mutta tuo isku tuli tarpeeksi lähelle. Olisi outoa väittää, ettei saa tuntea varautuneisuutta tuollaisen tapahtuman jälkeen tai että se on muukalaisvihamielisyyttä. Asia ei liity ollenkaan siihen, vaan siihen, että jos tarkastellaan potentiaalisia iskijöitä, niin niitä ovat a) mielenterveyshäiriöiset etniseen taustaan katsomatta (nk. kirveen kanssa heiluneet) tai b) tavalla tai toisella radikalisoituneet (etninen tausta, faktuaalinen tausta psyykkisine, uskonnollisine, ideologisine ja muine erityispiirteineen).

    Pääkaupunkiseudulla paikallisjuna, ratikka, bussi tai metro on oikeasti paikka, jossa iskun voisi toteuttaa todella tehokkaasti. Toivotaan, ettei kukaan sellaiseen ryhdy.

    Tilastollinen mahdollisuus joutua iskun kohteeksi on toki pieni, mutta varmasti on paikkoja, joissa uhka voisi realisoitua paremmin kuin jossakin muualla.

    VastaaPoista
  2. Luin merin blogin keskustelunne, siihen ei juuri mitään lisättävää. Se pankkitilanne oli myös osuva kuvaus ja tärkeä havainto.
    Kunhan ei tätä asiaa enää julkisuudessa vain ohiteta naurettavimmalla mahdollisella kommentilla: Enemmähän ihmisiä hukkuu järviin (tms.), niin keskustelu sentään etenee.

    "Pelolle vallan antamisen" eräs muoto on pelon kieltäminen.
    Se lietsoo paniikkia.

    jope

    VastaaPoista
  3. jope, meillä oli minustakin merin kanssa (ja merillä ja Mika Myös -henkilöllä) hyvä ja rakentava keskustelu, niin kuin aina.

    Juha, olen muuten käyttänyt muutamia Francis Baconin maalauksia seuraavassa käsiksessäni ja aion käyttää lisääkin. Niistä saa hienoja runoja / runon osia, kun eläytyy ja alkaa sanallistaa näkemäänsä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jope, tuo enemmän ihmisiä hukkuu juhannuksena järviin, jää vuodessa auton alle, kuolee tupakkaan ja suomalaisen aviopuolison nyrkistä ja menehtyy hirvikolareissa kuin kuolee "terroristien" puukoniskuihin / räjähteisiin / yliajoihin Tukholman keskustassa on minusta aina hilpeä ja osoittaa hienoa suhteellisuudentajua.

      Poista
    2. Joo, se osoittaa sellaista suhteellisuudentajua ettei mitään ajateltavaa enää jää. Kun huoli/pelko/ajatus mistä tahansa huolesta selitetään pois (siihen Juha viittasi keskustelussanne) niin ei pidä ihmetellä seurauksia.
      Mulla on sellainen idea, leikkimielellä ainakin, että koska käytännössä kaikilla ihmisillä on yksimielisyys siitä, että rasismia ei tule sallia ja sitä vastaan on työskenneltävä niin itsessä kuin yhteiskunnassa (siitä se pankkikohtaus oli loistava osoitus), niin erilaiset rasisminvastaiset järjestöt rasmukset? ja muut jokapaikan aktivistit voisivat pitää vuoden sapatin ja jättää tämän asian ajamisen tavallisille vastuuta ottaville ihmisille joita kyllä riittää - olen varma että halutut tavoitteet totetuisivat varmemmin, kun aikuisia moraalin lapsisotilaita olisi ilmassa vähemmin. En vähättele aktivismia mutta kun puheen tarkoitus pyhittää puheen keinot, homma ei mene aina ihan putkeen vaan tuottaa vastakohtansa. Joskus melkein epäilen että tietynlaisten "hyvän puolesta" kannanottojen piilotarkoitus on potkaista samalla nilkkaan niitä joita salaa tekee mieli potkaista.

      jope

      Poista
    3. "Joskus melkein epäilen että tietynlaisten "hyvän puolesta" kannanottojen piilotarkoitus on potkaista samalla nilkkaan niitä joita salaa tekee mieli potkaista."

      Tuntuu että olet ainakin vähän oikeassa.

      Noista "hirvikolareista": kun vähätellään väkivaltarikoksia liikenneonnettomuuksiin ja hukkumisiin vertaamalla, kyseessä on aivopieru. Ensinnäkin: koemme juuri tilastollIsta turvattomuutta, kun katua ylittäessämme katsomne kumpaankin suuntaan tai pistämMe veneessä liivit päälle. Eihän tässä uhreja verrata vaan käyttäytymistä. Toiseksi: jos näen uusnatsikänniläisporukan öisellä kadulla, niin kyllä yli-ikäisenä hipsterinä (kuten tyttäreni minulle sanoi) valitsen toisen reitin VAIKKA TIEDÄNKIN, ETTÄ LIIKENTEESSÄ KUOLEE ENEMMÄN IHMISIÄ KUIN PAHOINPITELYISSÄ. Turvattomuus punnitaan aina yhteydessään, ei vertaamalla erilaisia tilastoja.

      Poista
    4. Joo, näin se on. Ihminen ei pelkoa aiheuttavassa tilanteessa ala tehdä vertailevaa tilastoanalyysia erilaisista onnettomuusmahdollisuuksista vaan kartoittaa välittömät uhkat ja toimii sen mukaan. Ei tarvita edes mitään uusnatsiporukkaa vaan aggressiivinen äijäjoukko, kun jo katson mistä kohtaa katua menen. Terrorismi tai siihen rinnastuva käytös levittää pelkoa eri tavoin kuin metsistä tielle pomppivat hirvet tai rattijuopot, joihin niihinkin varaudun kun nousen rattiin.

      Poista
  4. jope, mikä tuo pankkijuttu olikaan ja mikä juhan viittaus (siis missä keskustelussa)? pitää tsekata, kun alan pudota vähän kärryiltä, kun teen miljoonaa asiaa yhtä aikaa. nyt lähden kyllä nukkumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli se merin blogikuvaus tilanteessa pankissa, jossa muslimi nuori mies herätti pelkällä paikalla olemisellaan pankissa huomiota ja tuli liitetyksi erään asiakkaan taholta mahdolliseksi terroristiksi - siis pelkän etnisyytensä vuoksi. Valitettavan tyypyllinen tilanne siis. jope

      Poista
  5. Nostaisin tässä yhteydessä esiin myös henkilön, jonka etunimi on Kuka ja sukunimi Tahansa. Nyt on niin, että Kuka Tahansa voi mennä psykoosiin ja olla sen aikana väkivaltainen itselleen ja muille. Arvaamattomimmillaan Kuka Tahansa on silloin kun hän ei tunnista tai edes ajattele tätä mahdollisuutta. Hoitoa saavissa mielenterveysongelmaisissa on paljon nöyriä pieneläjiä, jotka käyvät sisäisiä kamppailuita olematta muille uhaksi.

    Psykoosin voi laukaista vaikkapa avioero tai taloudellinen romahdus - silloin kun on laukaistaakseen.

    On puhuttu kolmannesta huoneesta. Siis turvapaikanhakija ei ole enää kotimaassaan eikä kotoutunut. Hän on välitilassa ja katson, että tällainen edistää psykoottisia reaktioita.

    Psykopaattisuus taas siis kylmä narsistinen manipulointi ja toisen ihmisen hyödyntäminen on eri juttu. Mutta sitäkin voinee kysyä, onko psykopaattisuus enenemässä ja suosiiko esimerkiksi koulutusjärjestelmä psykopaattisia persoonallisuusrakenteita.

    Ihminen yleistää pelon tunteita ja ennakoi vaaraa. Jos tästä normaalisti toiminnasta tulee viharikos niin kylläpä ollaan ulalla.

    Tilastot ovat myös hyvin julmia kun kohdalle sattuu.

    Voi kuvitella isän, joka kotikaupunkinsa edellisvuoden ainoassa terrori-iskussa on menettänyt koko perheensä. Hän pysähtyy lumisateessa ja kuulee kun joku täti sanoo miehelleen: "Kylläpä tämä on sitten niin tilastollisesti turvallinen kaupunki."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vakavista mielenterveyden ongelmista kärsivät ovat yksi riskiryhmä, vaikkei tästäkään pidä vetää koko ryhmää koskevia oletuksia so että kaikki psykoottiset olisivat väkivaltaisia, vaikka riski sellaiseen varmasti kohoaa.

      Taitaa olla se Turun tapauskin jo siinä pisteessä, että tutkinta kallistuu diagnoosissaan siihen, että kyse oli mielenterveyden ongelmista. Varmasti näin on 99 pros tapauksissa, koska eihän kukaan tervejärkinen hyökkää puukko kädessä ihmisten kimppuun olipa ideologia mikä hyvänsä. Ei tällaista traumatisoitunutta väkivaltaisesti käyttäytyvää silti voi vapaalla jalalla pitää eikä tässäkään tapauksessa niin varmasti käy.

      Niinhän se Jari on, että kun onnettomuus osuu omalle kohdalle, eivät pienet todennäköisyydet paljon auta.

      Poista
  6. Minä voin ihan rehellisesti sanoa, että en pelkää "ulkomaalaisen näköisiä" yhtään enempää kuin maitonaamojakaan. Totuin nuorena USA:ssa ollessa siihen, että kivoja hmisiä on kaikennäköisinä. Poikakaveri oli hyvin tumma juutalainen ja ystävinä oli monenlaisia ihmisiä.
    Olen täällä jutellut mustien poikien kanssa jotka kantavat koko päivän painavaa rinkkaa pitkin biitsiä, koittavat myydä lenkkareita, pyyhkeitä, käsilaukkuja ym. ja illalla levittävät myyntituotteensa jalkakäytävälle.
    Olen sanonut, että minun rantapetini viereen voi jättää tavaroita välisäilöön ja hengähtää.

    Suomessa pelkään rähiseviä humalaisia.

    Terveisiä lentokentältä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta EN kiellä ketään tuntemasta pelkoa, kerroin vain, miten itse tunnen.

      Pelko ei ole koskaan väärin, vain sen osoittaminen syrjintänä ja vihana on.

      Nyt istun jo koneessa. Lentoaika 4 tuntia 25 minuuttia. Ehtii lukea, syödä ja torkkuakin.
      Unto lukee tabletilta Asko Jaakonahon kirjaa Valon juhla.

      Poista
    2. Täytyy sanoa, että jos joku varsinaisesti pelkää ulkomaalaista ihmistä sinänsä sen erilaisuuden vuoksi, niin jotain on psykologisesti pahasti mennyt väärin. Samoin jos jollekin "ulkomaalaisista" puhuminen, iloitseminen ja sympatisointi on pakkomielle. Tiedän senkin olevan monista maahanmuuttajista todella kiusallista.
      Helsingissä ainakin, ainakin siellä missä itse satun liikkumaan ja toimimaan, näitä hiuksenverran erilaisia on niin paljon jo määrällisesti, että molemmat nuo kuvaamani tapaukset tekevät elämästä vaikeaa, ja outoa.
      Tässä mielessä globalismi ehkä saattaa auttaa tekemään meistä aidosti värisokeita eikä vain valituilta arvoiltamme.
      Mun värisokea maailma alkaa jo meidän kotirapusta joka aamu. Vastapäätä, osin seinän takana asuu reipas somaliperhe, rapun perusturkkilaisista puhumattakaan, joita nyt millään tavalla ei edes ulkomaalaisiksi laskekaan.
      Tästä lähtökohdasta moni ulkomaalaiskeskustelu mediassa on
      hassu ja turhan pedagoginen.
      Ihan samoin noista vieressäni istuu todennäköinen terroristi-paniikeista on päästävä eroon. Siitä pääsee kahdella tavalla. Sillä, että oma suhteellisuudentaju kehittyy ja sillä tietenkin että terrorismi lopuu.
      jope

      Poista
    3. Eli Marjatta, komppaan tässä sun perusfiilistä täysin, tuolta minustakin tuntuu käytännössä arjessa, jope

      Poista
  7. "Pelko ei ole koskaan väärin, vain sen osoittaminen syrjintänä ja vihana on."

    Tämä oli loistavasti ilmaistu, Marjatta! Noin se on.

    VastaaPoista