keskiviikko 13. joulukuuta 2017

PIENI UTOPIA


Oletettu mies, oletettu nainen. Näen tässä mahdollisuuden. Ilman tätä varautumisen ja varmistamisen tympeää vaihetta emme koskaan voisi nousta sille seuraavalle tasolle, jossa saamme vapaasti erehtyä toisistamme.

-
Kuva: Hilkka Eklund

20 kommenttia:

  1. Miesoletus ajatteluun tässä hyvä virike: https://www.hs.fi/tiede/art-2000005490555.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=1&utm_source=tf-other&share=fdee5a69fe3dad02



    jope

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on aina ollut selvää. Ja universaali ilmiö.

      Poista
    2. Evoluutiopsykologiahan on tietyissä yhteyksissä jopa hyvin ei-toivottu tieteenala, kuten tiedät.
      Tuokin tutkimus näyttää suuntaa sille, että sinun sanojasi hieman muunnellakseni, me e m m e näytä olevan edelleenkään kovinkaan vapaita erehtymään
      toistamme.

      jope

      Poista
    3. Jos olisimme vapaita luulemaan, hyväksyisimme pelotta sen, että luonto leikkii meillä. Siitä ei tarvitsisi koko ajan muistuttaa toiselle.

      Poista
  2. Tässä linkkien linkki (Jari). Ohittaaka se kenen haastattelussa asia on tuotu esiin, se on yhdentekevää, nämä samat luvut ovat olleet esillä jo pitkään maailman mediassa -kysymys on YK:n laskelmista ja tästä juuri olen puhunut kun olen tästä asiasta puhunut.
    Katsokaa käyriä, etsikää Eurooppa sieltä (jos löydätte).
    Tämä siis vain kiinnostuneille.
    Asiassa ei ole minusta oikein mitään keskusteltavaa eikä edes arvokeskusteltavaa, tälläiset ovat vain numerot todennäköisestä todellisuudesta:

    https://www.aamulehti.fi/uutiset/jussi-halla-aho-nostaa-poydalle-hurjan-luvun-afrikasta-miten-eurooppa-reagoi-taman-vuosisadan-suuree

    jope


    VastaaPoista
  3. Olen pitkästä aikaa taas lukenut Romaanihenkilön kuolemaa, vaikka kohta sormet ei riitä ilmaisemaan lukukertojen määrää, ja täytyy sanoa, että se yhteneväisyydet tämän Juhan blogin kanssa ovat ilmeiset. Aiheet, ja miksei tämä särkynyt käsittelytapa. Kuulen myös tektissä täällä kommentoivien ihmisten äänet selvästi. Ja aiheet kuin mikään ei olisi muuttunut 80-luvun puolesta välistä. Varsinkin romaanin viimeinen kolmannes tulee lähelle ja ajattelin laittaa tämän,kun romaani kommentoi tuota ylle laittamaani väestökäyrää vahvasti 30 vuoden takaa. Myös samat taidepohdinnat siellä mukana. Ja ikuinen kysymys arvojen ja havaintojen ristiriidasta. Maailman tilan suhteen myös. Turvalause-kritiikki on siellä myös. Sama maailma. Millainenhan on tilanne 2047? Mietin sitä, enkä aio ohittaa sitä sillä, etten ole itse siellä paikalla.
    Korrelaatiot RHK:ssa on tänne niin vahvat, että Juha sun blogi voisi yhtä hyvin olla nimeltään Blogihenkilön kuolema. Niin paljon nämä kommentit taitavat sun blogihenkilön ajatuksia rikkoa. Mutta olethan antanut ymmärtää, että se on vain hyvä.

    Kun nyt aamulla luin ko. kirjaa tunnin mietin hetken että olisiko mulla alkamassa parempi päivä, jos olisin lukenut jotakin "positiivisempaa" kirjaa. Mutta tulin siihen tulokseen, etten tiedä mitään positiivisempaa kuin asioiden kuuleminen lukeminen niin, että saa havaita näkökulmia jotka eivät ole totunnaisia. Siitä tulee ilonen ja lämmin olo aina, vaikka kerrotut asiat eivät välttämättä ole positiivisia siinä mielessä että saa taas yhden vakuutuksen että kaikki on hyvin eikä missään ja kenelläkään ole mitään hätää. Ehkä oman elämän kamppailu antaa voimaa lukea myös todellisuudesta sellaisenaan ilman kauneusvaatimuksia....

    jope

    (pistä nyt Vesa, vaikka kirjain x jollekin riville, että tiedämme, että olet hengissä, kun moni sinua kyselee; toivottavasti mikään ei ole raskasta.)

    VastaaPoista
  4. Loppukevennys: Maailmankaikkeus on ollut eilisestä lähtien mun puolella, hah, Lehtola IL!
    jope

    VastaaPoista
  5. Moi kaikki,

    töissä on ollut ihan hirveä loppurutistus syyskaudelle ja muutoinkin on pohdittavaa riittänyt, joten en ole jaksanut juuri edes käväistä netissä. Tauko on tehnyt ihan hyvää! Liityn taas keskusteluihin, kun ensi viikolla helpottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hycä kuulla että kaikki ok, jope

      Poista
  6. Jope nostaa yllä esiin Afrikan väestönkasvua. Myös kulutuksen kasvua maanosittain pitäisi tutkailla.

    Mutta jos puhutaan Afrikan väestönkasvusta niin tieto siitä ei tosiaan ole uusi.

    Ongelma tiedetään, mutta mikä on sen ratkaisu?

    Ihmismäinen ja inhimillisesti hyväksyttävä ratkaisu?

    Tätä voisi kysyä vaikkapa piispoilta ja kaikilta uskontokuntien johtajilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tieto vanha, uutta vain se että edes Rooman klubi ei osannut ennakoida tuollaista kumalatiivisuutta ja nehän piti jo puolta pienempiä lukuja täytenä katastrofina. Uutta on ollut myös noin vuosikymmenen tämän ongelman outo ohittaminen ja katoaminen julkisesta keskustelusta ja varsinkin ratkaisun etsimisistä.
      Ilmastonmuutos on kivempi huoli. Siinä ei mennä ihmisenä olemisen perusarvoihin.
      Vain muutamat ovat kiinnittäneet väestöön enää huomioita vaikka myönnetään asiantuntijoiden ollessa paikalla, että asia on asia numero 1, jos sitä vertaa mihin muuhun tahansa - muut asiat ovat globaalilla tasolla pikkupuuhastelua tähän väestölliseen vallankumoukseen verrattuna, planeetan kokoiseen biologiseen kumoukseen jota historia ei tunne ja jota se ei ole ennen kokenut (toisin kuin ilmastonmuutoksia).
      Asetan ihan keskustelun vuoksi vastakkain, kumpi on parempi:
      a) 11 miljardinen planeetta ja nykyinen ilmasto
      b) 4 miljardinen (Rooman klubille jo kauhukuva) planeetta ja kolmen asteen lämpötilan nousu.

      Työ ilmastonmuutoksen estämiseksi tai edes hidastamiseksi on äärimmäisen tärkeää, mutta väetöuhan sivuun jättäminen on jo mielikuvituksellista.

      Mutta. Minä en ole sen kummempi. Mun ajatusenergiasta menee 98 prosenttia oman arjen juttuihin. Mitä tänään syötäisiin? Mistä rahat kaikkiin laskuihin velkojen jälkeen? Sataako ulkona vielä? Pitäisikö auton ikkuna korjauttaa? Pitäisikö lomalla käydä vaimon sukulaisissa ? Mistä saataisiin olohuoneeseen kattolamput? Pitäisikö Juha Hurmeen Niemi lukea jo nyt? Jne. Jne.
      Väestötsunami, maailman keskeisin tapahtuma juuri nyt, ei mua paljon sitten kuitenkaan hetkauta. Tulee mieleen oikeastaan huolena vain silloin, kun katson omaa teiniäni, joka kompastelee elämässä. Tulee mieleen että mitähän tästä kaikesta tulee ja miten tässä käy. Se ei ole synkistelyä vaan tilannekuvan muodostamista maastosta johon lähetän jälkeläiseni etenemään.

      jope

      Poista
  7. Totta puhut, Jope. - Ihmistsunami merkitykseensä nähden on ollut pikku uutinen. Se tulee merkitsemään myös sitä, että tarpeen vaatiessa Afrikka ja afrikkalaiset ovat pikku-uutisia.

    Kaikkihan on sitten lopultakin vain kielipeliä.

    Yle ratkaisee mitä meille todellisuus on ja yhtäkkiä tuuli voi kääntyä. Yli afrikkalaisten.

    Suomen yhteiskunnan kestävyyden moraalista on siitäkin turha käydä keskustelua. Ei se kaikkea kestä.

    Mitä itsenäisyyden puolustaminen saattaa olla? - Turha siitäkään on rakennella kuvia. Vielä taivaalla hymyilee Jari Tervo moraalinsa valoa meille alamaisille jakaen.

    Ken uskaltaa alkaa kohta muistella vuotta 1918. Ennustan ja tiedänkin, että paljon maailmassa on tapahtunut ennen kuin eletään vuotta 2038.

    Kun on osansa valinnut äidin tai isä roolissa, kun on lähellä lapsia niin ainoa hyväksyttävä moraali on tyynnyttely ja rauhoittelu ja turvallisuuden luominen. Arjesta huolehtiminen.

    Me sinkut rakkauden ohittamat kinkut olemme sopivia homeperseitä miettimään ja murehtimaan syntyjä syviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sain ainakin maininnan hyvästä ideasta toimittajalta kun ehdotin sitä väestöräjähdysiltaa. Saas nähä tuleeko semmosta.

      Poista
    2. Ja pitääköhän pulkkista taas lueskella...

      Poista
  8. Hahmo tulee! Hahmo tulee! Hahmo tulee! Jeesus, auta hahmo tulee!

    Eikö mine ole piku piispa eikö se piku Raamatu ole piku sana siemen sana mine piku Africa piispa eikö piku iso maha kun piku sulonen piku vauva piku ihminen piku ihme se on piku mailma musta piku ihme piku raukka niin sulonen piku piispa syli piku isä piku poika piku pyhä henki piku puhdas piku ihme ihminen niin tuoksu niin piku hyvä tuoksu piku vauva piku utopia piku silmä piku piispa piku mä ja piku seurakunta ja piku hiippakunta ja piku elämä mikä piku virhe piku tämä on!

    VastaaPoista
  9. Hahmo?

    Eik sua sit o luotu?

    Piipul tät miet

    tonttulaki on ihan paska mut toi inkkarpäähin

    Varasteiun Finlandia-ukkeli kirja mut miks lukis.

    koululaine

    hyvä jolua hirttäkä ittennä paras apu eläimil

    VastaaPoista
  10. Väestöräjähdys-ilta on oikein hyvä idea, mutta pelkään pahoin että siellä olisivat keskustelemassa juuri ne ihmiset, jotka ovat toistaiseksikin asian sivuuttaneet eri syistään ja tämän keskustelemattomuuden tuottaneet. Ilta menisi vain jonkinlaisen sosiaalisen evankeliumin todistustustilaisuudeksi. Jotta numeroiden todellisuus olisi esillä eikä juttu pehmenisi arvohöpinäksi pitäisi kai paikalla olla vähintään Linkola ja Paloheimo. Mutta he ovat jo tehtävänsä tehneet, viestinsä tuoneet, mutta mitä sitten? Ensimmäinen varsinkin saanut suuret aplodit mitä tulee hänen ajatuksiinsa kulutuksen vähentämisen suhteen, mutta mitä tulee hänen ajatuksiinsa väestö- ja väestösiirtymäpuheisiinsa niin täydellinen hiljaisuus.

    Tuo Aamulehdessä julkaistu YK:n tilastomalli pitäisi olla ruudussa yläkulmassa koko illan koko tv-keskustelun ajan.
    Mutta mihin me itse asiassa tarvitsisimme väestöiltaa? Asiahan ei meitä juuri kosketa. Emme ole siitä vastuussa, emme me voi tehdä sille mitään, lievä kärjistys multa tuo mutta: väestörjähdysamaat ovat itse (tietenkin) sata prosenttisesti vastuussa omasta väestöstään.
    Meille jäisi vain ahdistus. Linkola ehdottaisi tietenkin kehitysavun täydellistä lopettamista, mutta koska sitä me emme vastaanottaisi ja koska monet noista maista ovat jo niin sanottuja kehittyviä maita, ei sen vaikutus väestökasvuun olisi enää lähelläkään sitä mitä se olisi ollut esim. 70-luvulla. Eli siinä mielessä kehitysapua voisi hyvin jatkaa, mutta sen painopiste tulisi siirtää kai jo kokonaan perhesuunnitteluun ja ehkäisyyn.
    Itselle avasi silmät Pariisin ilmastokokous. Se jätti kaikessa tarpeellisuudessaan ihmettelemään, miten on mahdollista ettei vielä paljon merkittävämpi asia saa vastaavaa painoarvoa. Tyhjyys Pariisin ja todellisuuden välissä oli pudottava. Kertonee siitä, että meidän arvopuheemme eivät ole niin hyviä ja rehellisiä kuin kuvittelemme niden olevan. Kuten rakkauta voi rakastaa rakkautena sinänsä enemmän kuin ihmistä johon se kohdistuu, me rakastamme kuvaamme maailmasta, ideologiaamme, varsinaisen maailman ohi. Tässä asiassa ainakin.

    Nyt sunnuntai ja ulos metsään tai rannalle ilman ajatustakaan edellä sanomastani. Kantakoot vastuunsa asianosaiset maat! Olisi jo aika.

    jope

    VastaaPoista
  11. Jos ajatellaan kahta ongelmaa - ilmastonmuutosta ja ihmistsunamia - niin ensiksi mainittu on niistä keskeisin.

    Ihmistsunami ei ole mikään ongelma varsinkin kun keskeisin kasvu rajoittuu Afrikkaan. - Sinne on laskettavissa tappava tauti. - Arvelen että sitä suunnitellaan parhaillaan. Ei Afrikan ihmispaljous koskaan pysty uhkaamaan Yhdysvaltoja, Kiinaa ja Venäjää. Ihmisistähän vain on kysymys, heikoista tapettavista ihmisistä.

    Pohjois-Korea saattaa hankkia sivistyneen maailman silmissä pisteitä iskemällä ohjusiskuin Afrikkaan.

    Afrikka on sielullinen ja moraalinen ongelma vain niille, joille jokainen lapsi on tärkeä.

    Luulisi tietysti afrikkalaisten johtajien oivaltavan tämän, että heidän ihmistsunaminsa kyllä pyyhkäistään pois kartalta, jos se mahdottomiin menee.

    Tässä tosiaan on tarkentamisen paikka omissa käsityksissään: ihmistsunami ei ole pääongelma vaan ilmastonmuutos.

    Hitler tietysti nauraa viiksiinsä, sillä suurvaltojen johtajien on tehtävä hänen tekojaan.

    Kuten joskus sanotaan: on onni syntyä suomalaiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Postasin uuden jutun hyvien kommenttien inspiroimana.

      Poista