perjantai 6. huhtikuuta 2018

KAKSI KOMMENTTIA LENA ANDERSSONILLE

Lena Andersson on rautaa, mutta erityisesti näissä kahdessa kohdassa olen eri mieltä, tai ainakin koen tarvetta haastaa häntä:




Normin ja luonnonlain raja ei ole tarkasti määriteltävissä. (Siitähän suuri osa aatteellisista kiistoista juuri kumpuaa.) Siksi luonnonlakikin pitää vahvistaa niin maallisissa kuin uskonnollisissakin fundamentaaleissa systeemeissä normina. Mistä esimerkiksi kumpuaa nk. homofobia? Normista vai vietista? Riippuu lähinnä ideologisesta näkökulmasta, kumpaa haluaa korostaa.  Ja vielä: luontoansa vastaan toimiva tietoinen olio on minusta ihan mahdollinen ajatus.

Vielä: "Jos naisilla ja miehillä olisi erilainen luonto, sitä vastoin olisi mahdotonta toimia."  Mutta kulttuurievoluutio ei myötäile vain biologiaa. Älykkään ja tietoisen eläimen evoluutio ei ole yksisuuntainen prosessi. Se on dialektiikkaa. Siksi kulttuuerievoluutiossa muodotuu normeja, joista sitten kiistellään. Normi on diskurssi, se ei ole  fakta joka kumoaa tai vahvistaa biologiaa. Tässä siis olen eri mieltä Anderssonin kanssa.



Sitten tämä toinen. Siis "emme saa estää muita" eikä niin, että olisi autettava muita. Eivätkö tulijat sitten odota saavansa apua? Jotain parempaa? Turvaa ja elintasoa? Auttaminen tai siitä luopuminen ei ole valinnainen yksilöllinen kysymys, varsinkin jos asumme hyvinvointivaltiossa. Jos eläisimme yhteiskunnassa, jossa jokainen tulee toimeen vain ja ainoastaan omillaan ja etuoikeutta puolustetaan vaikka väkivalloin, silloin luopuminen estämisestä riittäisi. Jokainen päättäisi keskenään kilpailevana yksilönä.

Paradoksi siis on, että mitä oikeudenmukaisempi yhteiskunta, sitä vaikeampaa avata rajoja estoitta. ( Eli kun sitä Amerikkaa niin tässä maahanmuuton avoimuudessa aina pidetään esimerkkinä, tämä on hyvä muistaa.)

Ehkä tässä on kysyttävä, onko (ideologisesti latautunut) kansallisvaltio "sukulaistunteen" yhteydessä jo vanhentunut ilmaisu. Onko lähes automaattinen mielleyhtymä niiden välillä vanhentunut? Olisiko "tulonsiirtoyhteiskunta" parempi? Enemmän todellsuutta kuvaava?

Toisaalta Andersson tässäkin sanoo ääneen tärkeän asian, tuossa ensimmäisessä kappaleessa (ja ehkä tämä onkin hänen viileän retoriikkansa tarkoitus). Minunkin on kysyttävä itseltäni, missä kulkevat omat ihmisyyttä määrittelevät rajani. Mitä ihmisyys saa minulle maksaa? Tähän on vastattava kaikkien, myös meidän "suvakkien". Nyt tuntuu, että edustamani väki vain uskoo kaiken kyllä järjestyvän. Silloin ihmisyyden hintaa ei koskaan tarvitse ajatella ja sen voi häivyttää diskurssiiviseen hämärään syyllistämään vastapuolta. Jään miettimään vastausta.

-
Lainaukset kirjoituskokoelmasta Enpä usko - ajatuksia ja kannanottoja (s. 153 ja 67), Siltala 2016; suomennos Sanna Mannisen.

Liitän tämänkin tähän: https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/professori-kanniainen-hyvinvointiyhteiskunta-ja-vapaa-maahanmuutto-ovat-kestamaton-

25 kommenttia:

  1. Tulkitsen Anderssonin ajattelevan tässä jälkimmäisessä lainauksessasi niin, että näin suhtautuisimme ihmisiin, ellei maailma perustuisi kansallisvaltioihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta oleellinen juttu on Anderssonilla tässä hyvinvointirakenteet. Hän kuitenkin kirjoittaa meille pohjoismaisille. Oleellista on jakosuhde rajatussa populaatiossa. Sillä ei ole tässä merkitystä, kutsummeko sitä kansallisvaltioksi. Tuo "sukulaistunne" ei synny tyhjästä vaan siitä tunteesta, että joudumme jakamaan omaamme. Mikä on ihmisyyden HINTA, se on oleellinen kysymys. Minusta tuo Anderssonin ajatus "emme saa estää muita" abstrahoi kysymystä liikaa. Oikea on, paljonko ihmisyys maksaa.

      Jos resurssit olisivat rajattomat, silloin tuo "emme saa estää muita", olisi pätevästi verrannollinen ajatuksen "pitää auttaa" kanssa. Ja vielä: vasta rajattomissa resursseissa ero ideologisen ja pragmaattisen "sukulaistunteen" välillä nähtäisiin todella.

      Jotenkin Anderssonin ajattelu ei minusta tässä (eikä myöskään tuossa toisessa kohdassa) mene loppuun asti niin kuin monessa muussa komiasti menee.

      Tärkeä kirjoittaja! Tunnen jopa sielullista sukulaisuutta :0)

      Poista
    2. Samoin minä, siis tunnen monessa kohtaa Anderssonin kanssa sukulaisuutta.

      Olet ihan oikeassa tuossa edellä, kyseessä on raha ja sukulaisuuden tunne.
      Minä vain rupesin ajattelemaan eteenpäin. Minusta tuo "emme saa estää muita" ja ihmisten maailmanlaajuisen liikkumisen vertaaminen siihen, ketkä Ruotsin sisällä saavat muuttaa Tukholmaan nostaa esiin tämänkin näkökulman, mitä on mahdoton pohtia, koska kaikki perustuu kansallisvaltioihin ja tulonsiirtojärjestelmiin niissä. Valtioiden välinen kilpailu on se mikä liikuttaa maailmaa. On vaikea kuvitella, miten muuten voisikaan olla, koska tämä on hyväksi havaittu ja mitään muuta ei ole koskaan ollut siitä asti, kun ihminen asettui paikalleen ja alkoi nimetä alueita itselleen ja omilleen.

      Andersson on rehellinen ja katsoo asioita suoraan. Siksi hän vetoaa varmaan koko meidän "ajatushautomoomme".

      Poista
  2. Juha, "luontoansa vastaan toimiva tietoinen olento on minusta ihan mahdoton ajatus." Minulle tulee mieleen esimerkiksi katolilainen pappi, joka on homoseksuaali, mutta pitäytyy homoseksuaalisuudesta tai vähintään homoseksuaalisesta aktista uskonsa vuoksi. Hän nimenomaan erottelee luontonsa ja jonkin muun - uskonsa - ja alistaa luontonsa tietoisuudelleen siitä, mikä hänen uskonsa mukaan on oikein. Menikö tämä järkeily ohi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "luontoansa vastaan toimiva tietoinen olento on minusta ihan mahdollinen ajatus."

      Siis mahdollinen.

      Poista
    2. sori juha, niinpä olikin, totta, asia selvä!

      Poista
  3. Tuo jälkimmäinen on praktinen kysymys. Moraali sanoo: "Tietenkin jokaista hädänalaista pitää auttaa." Mutta järki sanoo: "Ei ole mitään järkeä auttaa jokaista, jos se tarkoittaa sitä, että emme jossakin pisteessä voi auttaa enää ketään, koska olemme yrittäneet auttaa jokaista." Tämä on tietenkin kärjistys. "Suvakkinäkökulma" olisi rehellinen, jos se edes jotenkin sanoisi: Autetaan toistaiseksi, mutta jossakin vaiheessa kai pitäisi pistää hieman hanoja kiinni, ettei homma karkaa käsistä." "Rajakkinäkökulma" sanoo: "Emme ole koko maailman sosiaalitoimisto" ja on siinä aivan oikeassa, jopa moraaliselta kannalta, vaikka asia onkin ilmaistu tökerösti.

    Me emme voi pelastaa jokaista romahtamassa olevaa yhteisöä tai edes osaa romahtamassa olevien yhteisöjen yksilöistä, koska aina on kyse myös resursseista. Aina on kyse myös siitä, että ihmisillä itsellään on vastuu ja niiden lähtömailla on vastuu. Jos Ruotsin tai Suomen kokoiset valtiot aikoisivat pelastaa Irakin, Afganistanin ja vaikkapa joidenkin Afrikan maiden pakolaisvirrat sanotaan seuraavan 40 vuoden ajalla, niin se ei onnistu, ei ainakaan nykyisellä politiikalla. Se on vain karu fakta. Siinä ei tarvitse miettiä sen kummempaa etiikkaa, vaikka totta kai sitäkin on mietittävä ja jokainen varmasti miettii kohdatessaan ihmisyksilön.

    VastaaPoista
  4. Juha siitä oivalluksesta, että "mitä oikeudenmukaisempi yhteiskunta, sitä vaikeampi rajoja on avata estoitta", olen täsmälleen samaa mieltä, ja sitä olen tolkuttanut viime ajat puheenvuoroissani. Oikeudenmukainen yhteiskunta pyrkii siihen, että se kohtelee kaikkia alueellaan olevia oikeudenmukaisesti, ei välttämättä täysin tasavertaisesti, koska sellainen ei onnistu täysin, mutta oikeudenmukaisesti. Jos rajat avataan, myös jotain joudutaan tinkimään "oikeudenmukaisuuden" asteesta, miten sitten tuon käsitteen määrittelemmekin. On tietyt realistiset rajat, joilla oikeudenmukaisuutta voi todellisessa yhteiskunnassa toteuttaa, ja ne ovat melko lailla laskettavissa olevia asioita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmettelen juuri sitä, miten Andersson voi ajatella niin, että vousimme olla ajattelematta auttamista. Outo ajatus.

      Juuri tuota rehellisyyttä minäkin kaltaisiltani odotan. Että pragmaattinen tilanne ilmaistaan ääneen.

      Huomasikko tuolla ylhäällä tuon kommenttini sulle tuosta tietoisesta oliista? Olitvahingossa lainannut mua väärin. Olen siis samaa mieltä sun kanssa. Ja eri mieltä anderssonin kanssa: luonnonlait eivät huolehdi itsestään.

      Poista
    2. juu, huomasin! anteeksi mokani, väsynein silmin tulin vielä katsomaan. onneksi kuume lähti tänään. hyvää yötä nyt! jatketaan kiinnostavia keskusteluja. munkin pitää lukea tuo anderssonin kirja!

      Poista
    3. Jos rajat avataan. Ne ovat auki. Tutkitaanpa sitä.
      Pohjoismaiden kansalaisilla on ollut vapaa liikkuvuus sekä oikeus tehdä töitä ja opiskella toisessa pohjoismaassa jo 1960-luvulta lähtien. Suomalaisia muutti maasta 1960-70 luvulla yhteensä eräiden arvioiden mukaan 300-400.000. Ruotsiin muutti muistakin maista ihmisiä noihin aikoihin. Romahtiko Ruotsi? Ei. Siellä rakennettiin hyvinvointivaltio. Tällä hetkellä Ruotsiin ja Norjaan muuttaa koulutettua väestöä Suomesta (mm opettajia ja it-ala). Hyvinkoulutetut ovat hyvin haluttua työvoimaa, koska he eivät aiheuta kuluja yhteiskunnalle. Suomi onkin tällä hetkellä tässä suhteessa nettohäviäjä. Jos talouden kautta ajattelee. Joten pitäisikö siitä syystä rajat sulkea? Kansantaloutemme kannalta tämä on tappio.

      EU-kansalaisia koskee sama vapaa liikkuvuus -oikeus. Passeja ei ole tarkistettu eikä leimattu rajoilla vuosiin. Perussuomalaisten Tynkkynen on vaatinut itselleen passin tarkastusta matkustaessaan maasta pois ja tullessaan takaisin. Omien sanojensa mukaan hän on isänmaallinen kun hän esittää sellaisen vaatimuksen. Isänmaallisuus tarkoittaa hänelle vain rajamuodollisuuksia. Oikeuden tehdä työtä tai opiskella toisessa maassa hän haluaa pitää. Samoin hän haluaa pitää muistakin kansalaisoikeuksista kiinni, muun muassa sosiaaliturvastaan. Mutta hän, kuten monet muutkin, sekoittavat toisiinsa kansallisuuden ja kansalaisuuden. Ja onkin esittänyt vaatimuksen "puhtaasta suomalaisuudesta" ihmiseltä joka hakee ja saa Suomen kansalaisuuden. Suomen kansalaisuus on määritelty "lainsäädännölliseksi siteeksi yksilön ja valtion välille". Se ei määrity tai sitä ei myönnetä kansallisuuden perusteella vaan ihan muilla perusteilla. Suomen kansalainen voi olla tai edustaa mitä hyvänsä kansallisuutta tai uskonnollista vakaumusta. Se on oikeudenmukaisen valtion eräs ominaisuus.


      Poista
    4. "Mitä ihmisyys saa minulle maksaa? Tähän on vastattava kaikkien, myös meidän "suvakkien". Nyt tuntuu, että edustamani väki vain uskoo kaiken kyllä järjestyvän. Silloin ihmisyyden hintaa ei koskaan tarvitse ajatella ja sen voi häivyttää diskurssiiviseen hämärään syyllistämään vastapuolta. Jään miettimään vastausta."

      Lainaan itseäni. Tarkkaa vastausta en löydä. Reaalinen piste on katoamispiste. Jos yksittäinen ihminen hakee luotani turvaa, jos nyt käytän tätä vertausta, tunteeni haluavat sen tarjota ja tulonsiirtoyhteiskunnan yksilö minussa on kriittinen. Suomalaiseksi en siis itseäni siinä koe! Olenko valmis ottamaan vastaan hyvinvointini ja elintasoni mahdollisen heikentymisen tulevaisuudessa jne.? Siinä se kysymys. Mutta vastaus ei voi olla se, ettei sitä tule esim. turvapaikanhakijoiden vuoksi. Voi tulla ja valinnoisssni tuo mahdollisuus on aina mukana. Missä määrin ihmisyyden on maksettava hyvinvoinnistani? Tuota kysymystä en pääse pakoon. Mutta siitä olen aika varma, että jos jokin sisällskahakka syntyisi, olisin vaikka asein puolustamassa turvaa hakevia.

      Ei tähän itseäni rauhoittavaa vastausta ole.

      Poista
    5. Professori Kanniaisella on vakava mittakaava virhe, joka hänen ajatusmaailmaansa ohjaa. Kaikki maailman pakolaiset eivät ole pyrkimässä Eurooppaan (ja jos ottaa maapallon eteensä, huomaa kyllä miten pieni plotti Eurooppa on) saatikka Suomern joka on hiiren kakan kokoinen läntti maapallolla, maailmassa.

      Maailmassa on YK:n mukaan 65,6 miljoonaa pakolaista, joista yli puolet on lapsia. Kaikista, koko maailman pakolaisista vain 3,5% on tullut Eurooppaan, Suomeen vain pieni murto-osa. Köyhimmät maat kantavat tällä hetkellä suurimman vastuun pakolaisista. Kahdeksan kymmenestä maailman pakolaisesta elää kehitysmaassa. Sotatilassa olevien maiden naapurivaltioissa.

      Voit olla aivan varma, että elintasosi heikkenee maassa jossa huoltosuhde on nyt mikä on. Työikäisten määrä vähenee nyt vauhdilla. 1950-luvulla syntyneet siirtyvät parhaillaan eläkkeelle ja sitä seuraa vielä varsin iso ikäluokka, 1960-luvulla syntyneet. Tähän siirtymään menee vielä noin 10-15 vuotta. Näiden ikäpolvien jälkeen tulleet sukupolvet ovat paljon pienempiä. Jos siis haluat itsellesi eläkeläisenäkin palveluja, terveydenhoitoa ja tarpeen mukaista apua, niin mietit myös sitä miten työikäisten määrän saisi kasvamaan. Sillä. Työssäkäyvät kustantavat kunkin eläkeläisjoukon elämänlaadun, eläkkeet ja palvelut.

      Poista
    6. Kanniaisen afrikka-kauhu saa minut hymyilemään. HS julkaisi juuri taannoin verkkojulkaisun: Keitä me olemme? Geenitutkimusten ja kansanvaellusten mukaan. Geenitutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että ihmiskunta on saanut alkunsa nykyisellä Afrikan mantereella ja monet kansanvaellukset ovat seuranneet toisiaan. Ihmiset ovat aina pyrkineet elinkelpoisille seuduille. No. Olemme sotineet keskenämme, kaikkialla maailmassa, ja siitä on seurannut valtavia tuhoja, ja pakolaisvirtoja. Mutta myös ympäristöpakolaisuus on tosiasia, jota ei voi kiertää. Ellei ihminen muuta radikaalisti ympäristöä tuhoavia elintapojaan. Joka saattaisi parhaimillaan vain hidastaa ympäristötuhoa.

      Nämä ovat globaaleja, yhteisiä kysymyksiä, eikä helppoja vastauksia tai ratkaisuja ole olemassa. Rajat kiinni Suomessa tai Euroopassa ei ratkaise yhtään ongelmaa, se on pikemminkin silmien sulkemista ja selän kääntämistä monille ongelmille joiden seurauksista kärsivät lopulta aivan kaikki.

      Poista
    7. Jep. Eihän tässä geeneistä olekaan kysymys eikä puhtaasta arjalaisesta kansallisvaltiosta kuten minäkin olen halunnut sanoa. Eikä taida Kanniaisellakaan olla tuota agendaa. Ja uusia veronmaksajia tarvittaan, se on ihan sanomattakin selvää, on tullut vuosien varrella selväksi kun itsekin julkisella alalla työskentelen. Työperäistä muuttoa tarvitaan. Mutta humanitaarinen apu on hoidettava myös katsomatra verokykyisyyteen. Ei toista ilman toista. Minun tuskani ei mihinkään häviä viittaamalla vain toiseen. Eikä myöskään viittaamalla muinaisiin kansainvaelluksiin. Silloin ei ollut näitä tulonsiirtovaltioita, joihin nyt viittaan tässä ongelmassa. Ja ympäristö/väestöräjähdys tulee muuttamaan kaiken, se on selvä jos siihen ei puututa.

      Onko rajat kiinni ratkaisu sitten vai ei? Jos ei piittaa ihmisyydestä, niin on siinä määrin kuin otetaan vastaan vain työkykyisiä ja koulutettuja ihmisiä. Jos siis hyväksyy sellaisen etiikan. Sinä ja minä käsittääkseni emme hyväksy. Mutta sanoa kategorisesti, ettei rajoitettu maahanmuutto ole mikään ratkaisu, ei ole pätevä väite. Haluammeko sen toteutuvan, on kyllä pätevä kysymys. Mutta siis kun yrittää vastata humanitaarisen maahanmuuton eettisiin ja taloudellisiin kysymyksiin viittaamalla työperäisen tarpeeseen, argumentoi epätarkasti.

      Poista
    8. Suomen valtion tai hallituksemme linja on nyt niin tiukka ettei edes ahkera, työssäkäyvä saa helposti oleskelu- tai työlupaa. Silkkaa typeryyttä! Sulaa hulluutta! Työakaverini on muutamia vuosia sitten maahantullut iranilainen, hän on saanut -onneksi- Suomen kansalaisuuden, mutta hänen kauttaan olen kuullut paljon. Ja sellaista mitä en haluaisi uskoa edes todeksi. Niin pimeätä se on.

      Ei tarvitse olla mikään "ultrasuvakki" tai "ääriliberaali" tajutakseen, että maahanmuuttopolitiikkamme on tyhmää, typerää, älytöntä. Haluan eniten sitä, että hallitus vaihtuu ja maamme johtoon tulevat ihmiset joilla on järki päässä, eikä jäässä.

      Suomeen ei ole tullut eikä ole koskaan tulossa kaikki maailman pakolaiset. Kiintiöt ovat olemassa ja harkintaa on aina käytetty ja käytetään. Viime vuonna Suomesta muutti pois 18.000 ihmistä. Keskimäärin maastamuutto on ollut useita vuosia 2000-luvulla noin 10.000 per vuosi, mutta se on kiihtynyt. Ja käsitykseni mukaan hyvinkoulutettu väestö muuttaa nyt pois parempien elinolojen toivossa. Vapaa liikkuvuus suo sen mahdollisuuden EU kansalaisille ja pohjoismaiden kansalaisille. Jos rajat suljetaan muilta, niin se rajoittaa myös suomalaisten liikkumista. Ei voi yksipuolisesti rajoittaa vain maahanmuuttoa vaan samat rajoitukset koskevat sitten myös maastamuuttoa. Sitäkö me haluamme? Toivottavasti emme.

      Poista
    9. "Jos siis haluat itsellesi eläkeläisenäkin palveluja, terveydenhoitoa ja tarpeen mukaista apua, niin mietit myös sitä miten työikäisten määrän saisi kasvamaan. Sillä. Työssäkäyvät kustantavat kunkin eläkeläisjoukon elämänlaadun, eläkkeet ja palvelut."

      Ei mene valitettavasti noin.

      Ei työikäisten määrän lisääminen sinänsä nosta verotuloja jolla palvelua voidaan kustantaa.

      Eikä mene suoraan työllistenkään määrän mukaan.

      Jos muuton seuruksena saamme lisää hultosuhteen hoitajia, lähihoitajia jne. tai jopa niin että heidän määrä ikäpolven kasvaessa kasvaa mainitun tarpeen mukaan, se ei lisää käytössä olevien välittömien vertulojen määrää mitenkään, voi olla että jopa laskee, minkä se itse asiassa tekeekin.

      Verotulot kasvavat aidosti vain jos yksityisen sektorin tuottama verotuotto kasvaa.
      Siis se joka ei kierrä kunnan ja valtion sisällä/kautta. Vain siten voidaan kasvattaa mm. noita huoltosuhteen vaatimia määrällisiä ja laadullisia lisäpalveluja.

      Tuo ei ole muuten sitten mitään politiikkaa, vaan ihan ensimmäinen talousmatemaattinen luonnonlaki.

      Tarvitaan siis ensin ne välittömät veronmaksjat jotka mahdollistavat julkisen sektorin kasvattamisen.

      Eli jos tämän siirtää maahanmuuttoon, tarvitaan maahamme yksityisyrittäjiä, jotka tuovat tai hankkivat oman pääomansa. Jos sieltä syntyy suoraa verotuottoa, vasta sitten voidaan kasvattaa huoltosuhteen hoitajienkin määrää.

      jope


      Poista
    10. Mitä rajojen sulkemiseen tai sellaien vaatimiseen tulee, niin on aika turha huoli.
      Ketkhän sitä vaativat ja millä resursseilla?

      Sulkemista vaatii ehkä kourallinen syrjäytyneitä suomalaisia. Kannattaako ottaa stressiä?

      Maahanbmuuton harkinnanvaraisuutta/rajoittamista vaatii noin kymmenen prosenttia äänestäjistä. Se kamala "populismin ja äärioikeiston nousu", josta puuttuu vain todellisudessa se "nousu." Persut.
      Joka kymmenes meistä.
      Heillä ei ole nyt eikä tule olemaan minkäänlaista poliittista valtaa tässä maassa.

      Eli jos on rajojen aukipitämisen ja vapaab maahanmuuton kannalla niin voi olla aivan rauhassa ja varman voittajan puolelella.
      Se on voimassa nyt ja tulee pysymään.
      Ei syytä huoleen eikä marsseihin. Asia on jo ratkaistu.

      jope

      Poista
    11. Summa summarum: edellisellä perusteilla olen siis hyvin pitkälle samaa mieltä kuin anonyymi.
      Maahanmuutto toimivana yhtälönä taloudellisten reaaliteettien sisällä on meidän etumme.

      Kiinalaiset, nepalilaiset maahanmuuttajat mm. jotka ovat perustaneet maahamme paljon omia yrityksiä tai muut työkulttuuriset maahanmuuttajat jotka ovat työllistyneet yksityiselle sektorille mm. it-alalle ovat toden totta tuoneet maahamme paljon hyvää niin kantisten kuin uusienkin maahanmuuttajien kannalta.

      He ovat integroineet tänne itse itsensä omalla päättäväisyydellään ja sen lisäksi kasvattaneet vielä maamme nettobudjettia jolla voidaan ostaa ja laittaa toimeen ihmisille sitten noita julkisen palvelun tehtäviä.

      Pelkästään humanitääriseksi vastaanottomaaksi tai pelkäksi oleskelumaaksi ei yhdelläkään länsimaalla ole varaa ryhtyä. Nuo maahanmuutto-yritäjät ovatkin varsinaisia yleishyvän-tuottajia. Heidän panoksellaan voidaan sitten palkata vaikkapa palkata niitä lähihoitajia.
      Mutta kokonaisuus ratkaisee, ei arvopolitiikka tai arvopuhe sinänsä, jolla ei osteta eikä kustanneta yhdellekään ihmiselle mitään sellaista minkä hän välttämättä tarvitsee.

      Kriisiapu on asia erikseen. Se on annettava heti kustannuksia kyselemättä. Ja kriisien syntyä onkin pyrittävä hallitsemaan rauhantyöllä ja oikein kohdennetulla kehitysavulla ennen niiden kriisien syntyä, jotta senkin tarve vähenisi eikä kasvaisi.

      jope

      Poista
  5. Jos ajattelemme ihan hetkenkin sitä, mihin kaikki, myös arvojen toteutus, loppujen lopuksi aina perustuu, tajuamme kyllä että yhtälö jossa kaikki kuuluu kaikille, on mahdoton.

    Kaikki on lopulta taloutta, ja todellinen mahdollinen paljastuu, vasta kustannuslaskelmien kautta.

    Valtio saa todellista rahaa jolla kustantaa ja tuottaa arvoja ja apua vain kahdesta suunnasta; nettoveronmaksajilta, eli niiltä jotka tuottavat uutta välitöntä rahaa tai lainaamalla.

    Koska verotuottajien suhteellinen määrä laskee koko ajan sitä mukaa mitä enemmän ihmisiä saamisoikeusien (tasa-arvo, oikeudenmukaisuus) piirissä on ihmisiä, näiden oikeuksien kuluttajia, ja koska lainaaminenkaan maailman tappiin ei voi olla kai vaihtoehto, on ihan selvää että peräseinä auttamisessakin tulee aina näkyviin.

    Arvoista voidaan puhua, mutta niistä voidaan loppujen lopiksi aina vain puhua, jollei ole resrusseja laittaa niitä käytäntöön ja toteen.

    jope

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jope, linkkasin blogiini Vesa Kanniaisen hyvän jutun juuri tästä aiheesta!

      Poista
    2. Kanniaisen juttu on hyvä lisä tähän. Oikeastaan näen Anderssonin "ei tartte auttaa" -tulkinnan nihilistisenä. Samalla kysyn, onko hän tosissaan vai julman retorinen.

      Poista
    3. Linkkasin kanniaisen omaanikin...

      Marjatta. Juurikin samaa ajattelen, ettei todellisuus tarjoa aitoa vertailua Andersdonin teeseille. Kansallisvaltion käsite on oikeastaan jo turha. Tulonsiirtoyhteiskunta kuvaa todellsuutta nykyään paremmin. Taidan marjatta lisätä tään juttuuni...

      Poista
  6. Kanninen puhuu maltilla ja järjellä täsmälleen samaa asiaa kuin eräs tunnettu kirkkoslaavin ex-tutkija on puhunut maltilla ja järjellä samasta asioista samoilla esimerkeilläkin jo vuosikausia. Hitto näiden valikoivien korvien kanssa!. jope)

    VastaaPoista