sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

LISÄYS KIRJOITUKSEEN 'POLTTAA VAI KIERRÄTTÄÄ?'

Se kaksikko joka laulaa Vauva.fi -sivujen kommentteja on nyt valjastettu kyseenalaiseen tehtävään televisioon, julistamaan muovikasseista luopumista. (Pistin Yleen palautetta.)

http://moreenimedia.uta.fi/2017/09/19/kangaskassi-ei-ole-aina-ekoteko-ympariston-kannalta-paras-vaihtoehto-on-vaihtaa-kierratysmuovikassiin/

Ja vielä: tekeekö muovin kierrättäminen vastuullisia niistä piittaamattomista ihmisistä, jotka jättävät (jo ties monettako kertaa kierrätetyt!!!) muovijätteensä rannalle? Onko kierrättämisellä ja vastuullisuudella looginen yhteys? (Anteeksi tämä sarkasmini.) 


Minusta muovi on saatava pois kierrosta, turvaan vastuuttomien ulottuvilta. Siksi poltatan muovijätteeni. 


P.S. Jos tuoretta tanskalaistutkimusta uskominen, kangaskassiin vaadittava käyttökertaisuus verrattuna kertakäytön jälkeen roskapussina käytettävään kierrätysmuovikassiin on 7000 kertaa. Ja jos muovikassia käyttää useammin kauppakassina ennen lämmöksi polttamista, paljonkohan lienee silloin ero kankaiseen?

Muovikassista on tullut kulutuksen ja ympäristörikosten symboli. Sitä on enää vaikea nähdä käytännön ja kylmien lukujen valossa. Suhde muovikassiin on jo peruuttamattomasti aatteellinen.

6 kommenttia:

  1. En laita tähän nyt tarkkoja numeroja, mutta uutisissa oli juttu, jossa kerrottiin kuinka monta kertaa kangaskassia ja myös paperikassia olisi käytettävä, jotta se maksaisi ekologisesti itsensä takaisin päivittäisesti ostettavaan muovipussiin verrattuna. Luku oli kymmenissä kerroissa. Ja jos samaan aikaan ostan muovipusseja joka päivälle, jätteitä varten, niin mikähän on lopullinen tulos?

    No, jos joku tietää ja/tai kokee tekevänsä hyvää jättämällä muovipussit ostamatta, hienoa. Tärkeintä olisi tosiaan polttaa tuokin hyvin palava ja hyvin energiaa tuottava jäte.

    Nettikauppa. Niiden satojen miljoonien muoviin pakattujen artikkeleiden edestakaisin kuljetus maailman logistiikkakkajärjestelmässä. Paljonkohan siihen kaikkeen kuluu muovia?
    Siinä vasta todellinen epäkohta, mutta taitaa kuulua juuri esim. tässäkin ekokampanjassa aktiivien ihan perusjuttuihin klikata tuotteita kansainvälisesti himaan mistä milloinkin. Ja palauttaa jos ei ollutkaan hyvä.

    Jos haluan olla ekologinen, ostan tarvitsevamani tuotteet oman kaupunkini kaupoista, yritän katsoa että ne on lähellä jos mahdollista tuotettu, ja kannan minä ne kotiin paperissa tai muovissa on sama verrattuna siihen, että kuuluisin siihen porukkaan jonka nettiklikkailut pyörittävät maailman merillä tuhansia rahtilaivoja ja pitävät ilmassa tuhansia rahtikoneita.
    Onneksi en tuossa kuulua. Saan pisteen!

    Muuten. Ekovalinnat. Niin tärkeitä kun ne ovatkin, ovat tässä ajassa hieman kuin ruokahifistien tarkat vaatimukset tomaattisoseelle, pihvilihalle, ruoan koostumukselle jne. Niilläkin ilmaistaan itseä. Ai sulla on toi? Mä olen löytänyt tämän! Tää on mulle tärkeetä. Meidän perheessä ei enää...

    Miten mä näenkin aina edessäni sellaisen keskiluokkaisen elämäntapa-tiedostavan nuoren miehen tai naisen, miksei keski-ikäisenkin, joka on sosiaalinen, ekonominen, ekologinen, kansainvälinen, digitalisoitunut ja kulttuurinen... kaikkea sopivasti, täydellinen aikalainen, maailmankuvaltaan vihreä ja/tai punainen, tilanteesta riippuen toista väriä aina hieman enemmän sääätäen itseensä kuin kameleontti.
    No, se on mun ongelma, hah.

    Ihan kohta lähen Alepaan. Tulen ostamaan muovipussin (jos kaapissa ei ole käypää kestokassia). Toivon että sekin muovi päätyy voimalaitokseen, jossa siitä saadaan energiaa. Se olisi itse asiassa kierrätystä parhaimmillaan, koska se öljy on maasta jo kerrran otettu ja energiaksi muutettu.

    jope

    VastaaPoista
  2. V
    Vastuullinen media

    ---

    Tuo leima oli muuten tuon Moreenimedian sivuston alhaalla, johon Juhan linkki johti. Noita V-merkkejä on alkanut ilmestyä tiheästi.
    Ylen uutisissakin oli sellainen.
    Noin vain ne itse itsensä arvioivat.
    Joillakin on siihen vain oma valta, oma voima ja oma oikeus.

    Jos leikki sallitaan, niin tuli mieleen, että kohta varmaan aletaan jakaa käsivarsinauhoja, joissa on vastaava V-tunnus.
    Gallup-tutkimusten mukaan onneksi melkein kaikki kansalaiset saavat sellaisen. 90 prosenttia ainakin.

    Äärioikeiston "nousu" (vai "äärioikeiston" "nousu") on tutkimusten mukaan edelleen ja aina vaan niin pientä ja olematonta, ja koska persujenkin 9 prosentin pieni kannatus ei tarkoita että kaikki heistä ovat äärtä, siellä on ihan tavallisia perheenäitejäkin mukana, tulee V-käsivarsinauha kotiin postitettavaksi varmasti noin 95 prosentille kansalaisista.

    On kuitenkin jaksettava kantaa suurta huolta niin kauan kuin seassamme on yksikin ei V-tunnuksellinen.
    V:tön ihminen voi olla sinunkin kylässäsi.
    Ja koska kansalaisiin ei voida luottaa mieleenpiteenmuodostuksessa tai median luennassa, on jokaisen V-ihmisen merkittävä itsensä V-tunnuksella, että tunnistaisimme toisemme.
    Se on tietenkin looginen umpikuja, mutta taistelussa ei-V:tä vastaan ei jokaista älyllistä umpikujaa pidä jäädä murehtimaan.
    Sodassahan, mieltenkin sodassa, ensimmäisenä kuolee...

    jope (V, vastuullinen näkijä, tekijä)


    jope

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja jos samaa muovikassia käyttää useasti, hyötysuhde senkun paranoo.

      Poista

    2. "No, jos joku tietää ja/tai kokee tekevänsä hyvää jättämällä muovipussit ostamatta, hienoa."

      Koska muovikassi on pahan symboli nyt, en usko että matematiikka enää tässä vaikuttaa ihmisiin. Muovin kuerrätys vain on trendikästä ja ihmiset luulevat tekevänsä oikein.

      Poista
  3. Helppoa on valikoivasti tiedostavan ihmisen elämä nykyään. Kantaa Marimekon kassissa muovipussin sijasta tavarat kotiin ja jättää lihat syömättä. Ja maksaa Greenpeacen kuukausivastikkeen.

    Hitto, kun en päässyt mukaan noihin "parhaisiin bileisiin."
    jope

    VastaaPoista
  4. ...bileisiin siis, Tavastialle.

    jope

    VastaaPoista