Stefano Solliman ohjaamaa ja Taylor Sheridanin kirjoittamaa Sicario kakkosta pidetään nihilistsenä elokuvana. Tai ainakin monien kriitikkojen mielestä se on sellainen. Minusta se ei ollut sitä. Sen viesti oli hyvinki moralistinen. Kyllä tekin sen huomaatte jos katsomassa käytte. Minusta se jopa antoi ehkä liikaakin periksi alkuperäisestä asenteestaan pääosien suhteen. Palasi heissä sittenkin perinteisiin sankareihin. Mutta ei nyt siitä sen enempää. 3 ja puoli, neljääkin mietin. Ehkä 3 ja puoli. Katsotaan.
Minusta teos, josta on löydettävissä kerrottua kritisoiva tai suhteellistava sävy, ei ole nihilistinen vaikka se, mitä kerrotaan, sitä olisikin. Mikä on kerrotun funktio, määrittelee nihilismin. Tai sitten tämä toinen kysymys: mitä ratkaisuja tekijä esitettyihin ongelmiin tarjoaa? Väkivaltaa vai jotain muuta? Tässä mielessä joku voi pitää neljättä Ramboa nihilstisenä teoksena. Eikä hän ole ihan väärässä. On nihilististä tarjota väkivaltaa ratkaisuksi ja kirjoittaa lähetyssaarnaajaretkikunta hyvää tarkoittaviksi suojelua tarvitseviksi hölmöiksi manipuloidakseen katsojan puuolelleen. Toisaalta: Stallone esittää kyllä ihan relevantin haasteen kaltaiselleni humanistiselle. Pasifismi sotaelokuvissa on latteaa ja tylsää. Ja tietenkin manipulointia sekin, mutta vain humanistisen länsikatsojan helposti hyväksymää.
Eikä myöskään pidä unohtaa Peckinpahin Olkikoiria. Sekin on teos, joka lähettää häiritsevää kaksoisviestiä. (Rambo 4 ja se ovat minulle sisarteoksia, mistä enemmän kirjoituksen Väkivaltaa ja hyväksikäyttöä alaviitteessä tunnisteessa eksploitaatio.)
Toinen kestosuosikkini James Dickeyn romaani Syvä joki on sitten itselleni ehkä puhtain esimerkki läpinihilistisestä teoksesta. Siinä kun tekijän intentiohin ei voi pelastautua (niin kuin vaikkapa juuri Sicario kakkosessa helpostikin).
Nihilistisyys taiteessa ja viihteessä määrittyy oikeastaan paljolti maailmankuvien ristiriitana. Kiistana siitä, miten ihmisyyden kysymykset olisi ratkaistava.
No. Hostelit ovat tietenkin hyviä esimerkkejä läpinihilistisestä viihteestä.
Entä Psyko? Onko se nihilistinen populaarielokuva? Ensimmäisiä laatuaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti