Pidätkö uskottavana ihmistä, joka kirjoittaa tärkeän nimen tai sivistyssanan tärkeässä paikassa väärin?
Sanat ja kirjaimet ovat kuin ulkoinen tyylimme tai kuntoisuutemme, joka tekee meistä uskottavan ja merkitsee julkisen hierarkiamme. Uskottelemme tietenkin toisillemme, ettei niillä ole merkitystä, sisältö ratkaisee. Silti: koska aito typeryys on peruuttamatonta, juuri vahingoksi väärät kirjaimensa pitää nopeasti todistaa ellei kyseessä ole ilmeinen erehdys. Korjaamattomana kirjaimesta tulee kylmä ja armoton.
Sisimmälle ja luovuttamattomimmalle itselleen on mahdotonta nauraa. Sitä on viimeiseen asti suojeltava ja siksi tarjottava muille naurettavaksi jotain itselle vähemmän tärkeää. Ja kaikkien on tietenkin aina naurettava mukana. Kylmä kirjain on sisintä ja arvaamattominta itseämme. Juuri sitä, mille on mahdotonta edes itse nauraa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti