torstai 25. joulukuuta 2014

JULMUUKSILLA ON EROA

Miksi syyllistyn surutta rakenteelliseen väkivaltaan tai syön ilman suurempia tunnontuskia lihaa mutta pitäisin kissani tunteetonta kiusaamista sietämättömänä psykopatologisena väkivaltana? Koska mitä ilmeisimmin peilisoluni toimivat lajityypilliseen tapaan: saavat aikaan myötätunnon efektin välittömässä kanssakäymisessä elävän olennon kanssa. Siksi pidän eläimiä tarkoituksellisesti kiduttavaa sadistia toiseuden edustajana vaikka hän (ehkä juuri eläimiin kohdistuvan sadismin ansiosta) kykenisi pidättäytymään kanssaihmistensä julmasta kohtelusta ja jopa puolustaisi heitä poliittisin, taiteellisin, filosofisin tai eettisin perustein. Oleellista on, miten hän kohtelee konkreettisesti kohtaamaansa elävää olentoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti