lauantai 13. joulukuuta 2014

PAKKO MYÖNTÄÄ: DEWEYKIN YSKII (lisäys kirjoitukseen 'Valkoisen valheen epistemologiaa')

Kirjoituksessani Valkoisen valheen epistemologiaa esitin, että Dewey kestää Russellin Länsimaisen filosofian historiassa esittämän kritiikin, jos Deweyta lukee antiikin filsofian, siis pysyvyyden demonstroinnin kritiikkinä. Ja näin on. On pakko myöntää, että muussa tapauksessa jotakin Russellin kuuluttamasta reaalisesta jää Deweylta koskettamatta. Pyrkimyksessä varmuuteen hän kirjoittaa:

"Yhden (tieteellisen) operaation tulos on yhtä hyvä ja todellinen tiedon objekti kuin mikä tahansa toinenkin, edellyttäen että se ylimalkaan on hyvä: siis edellyttäen, että se toteuttaa ehdot, jotka olivat tutkimuksen lähtökohta. Jos seuraukset ovat tiedostuksen objekti, ei arkkityyppinen ennalta annettu todellisuus ole malli, johon tutkimuksen on mukauduttava." (s. 173)

No. Ei ehkä mukauduttava, mutta voiko sanoa, että tiedettä tehdään arkkityyppejä vasten?  Haluaisin kuulla mitä Kari Enqvist tästä sanoisi. Tuskin kukaan enää vakavissaan haastaa aurinkokeskeisen maailmankuvan "arkkityyppiä". Mutta tosiaankin: antiikin filosofiaa vasten Deweyn näkemys tuntuu ihan mielekkäältä.

"Tiedon objekti on konstruoitu,  todellisuudessa tuotettu objekti." Tämä sitaatti sivulta 185 tiivistää Deveyn tieto-opin. Itse kuitenkin yhä kysyn, missä todellisuudessa tiedon objektit voidaan tuottaa ja missä ne voivat toimia ilman Deweyn kritisoimaa löytytymistä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti