Iltalehdessä kahden tähden arviossaan Kari Melart* väittää, ettei David Michodin The Roverissa ole yhtään yllätystä. Tähdille voi tietenkin olla monta syytä, mutta jos antaa 2 edes osaksi tästä syystä, kerrankin voi ihan objektiivisesti sanoa kriitikon olevan väärässä. Elokuvassa nimittäin on yksi yllätys ja se sitten antaakin mielen ja sisällön koko jutulle. Ilman sitä elokuvassa ei olisi järkeä ja se tuntuisi tyhjältä ja teennäiseltä. Tosin hyvin näytellyltä ja tunnelmansa taitavasti rakentavalta, mutta edelleen tyhjältä. Elokuva on motivoitu mitä ilmeisimmin tämän yllätyksen pohjalta. Väitän, että kaikki on lähtenyt liikkeelle tästä yksinkertaisesta mutta kirkkaasta ideasta, jolla ainakin lemmikkieläinten omistajat saadaan poikkeuksellisen vahvasti eläytymään olemassaolon peruskokemukseen: siihen tai sen puutteeseen, mikä meistä tekee ihmisiä. Rakenteeltaan tämä elokuva on twistiin perustuva novelli (ja myös perustuu ohjaajakäsikirjoittajan ja Joel Edgertonin kertomukseen) jossa kokonainen mielenmaisema, dystopia sisäisenä kokemuksena, efektoituu yksinkertaisen idean avulla. Sen voi kokea halutessaan myös vihaisena moraliteettina. Mutta tämän kaiken ymmärtää vasta lopputekstien pyöriessä. Oikeastaan The Roverin nähtyään tuntee itsensä joko petetyksi tai sitten hivenen viisastuneeksi. Siksi 4 tähteä.
-
*Löytyy googlettamalla esim. Iltalehti The Rover
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti