keskiviikko 30. syyskuuta 2015

VIHAINEN EHDOTUS TALK-OHJELMAN (TAI POLIITTISEN "KUPARISEN" NÄYTELMÄN) AIHEEKSI

VAROITUS: TÄMÄ KIRJOITUS SISÄLTÄÄ SARKASMIA JA KYYNISYYTTÄ!


Olen kyllästynyt, TODELLA KYLLÄSTYNYT siihen, että kaikki taloustieteen ristiriitaisuus ja epäilyttävyys henkilöidään Juha Sipilään. Hänen pahuudekseen. (Enkä äänestänyt viime vaaleissa mitään kolmesta hallituspuolueesta. Äänestin vasemmistopuoluetta.)

Ei muuten, mutta kun tästä poliittisesta henkilöimisestä seuraa se efekti, että Sipilän kriitikot tuntuvat olevan aina enemmän oikeassa ja mikä oleellisinta, aina häntä totuudellisempia apriori. He ovat näytelmän hyviksiä jotka taistelevat pahista vastaan ja sekös meitä viihteen ystäviä tykästyttää.

Minä en ihan heti kuitenkaan halua uskoa Sipilää härskiksi valehtelijaksi ja siksi kysynkin, kuka Sipilää sitten "vedättää" tiedoilla, joita tämä joku itsekin ilmeisesti uskoo vilpittömästi tosiksi ja niin edelleen loputtomiin kuin jossain kummallisessa peilisalissa jumaliste. Jokuhan sen Sipilän 15-prosenttisenkin on hänelle laskenut. Ei Sipilä itse. Ja yhtä hyvin johonkin yhtälöön myös Sipilän kriitikot, vaikkapa Johanna Kuparinen ja kumppanit, argumenttinsa perustavat. Laskelmiin joihin hekin - uskovat. Juuri ne laskelmat oikeastaan nyt olisi kyseenalaistettava kun olemme jo unohtaneet itsemme hallituksen kritisointiin; oikein uinumme sen sulosoinnuissa, masturboimme sillä.

Nyt haluaisin siis kuulla metakritiikin äänen.  Voisiko joku siellä jossain pistää toimeksi? Ylellä vaikka? Vai kuuluuko toimittajien  jakaa toiseutta (tuo oli kollegani mainio ilmaisu, ei omani) ettei vain tule leimatuksi vallan ääneksi?!

Näiden taloudellisten premissien ja uskomusten asettajat nyt siis haluaisin nähdä vastakkain suorassa televisiolähetyksessä. Taloustieteilijät ja matikkapäät kummankin puolen papistosta ja sitten vielä ulkopuolisen neropatin kommentoimana. Että näkisin kuka on pettänyt ketä. Tai onko joku vain huono matemaatikko tai matematiikassa surkea virkamies. Vai salaliittoko tässä nyt on kyseessä perkele!

Ja muistakaa nyt siellä Ylellä että sen enempää poliitikkoja kuin heidän ärhäköitä kriitikkojaan ohjelmaan ei saa päästää!!! He kuitenkin omisivat koko ohjelman agedansa ajamiseen.

Jos ohjelman lopputulos on sekava kaaos, oikein hyvä niin, koska silloin kaaoksessa rypevät kaikki, siis ihan kaikki, myös ne valmiiksi oikeassa olevat. Tai jos lopputulos on se, että kaikki on pelkkää taloustiedeuskonnolla kuorrutettua ideologiaa ja aatetta, sekin on hyvä lopputulos, koska silloin myös kritiikki joutuu luopumaan viittauksista toisenlaisiin laskelmiin ja olemaan pelkkää läpinäkyvää ideologiaa ja aatetta itsekin vailla numeraalista referenssiä. Ja sitten vain kaduille mieltä osoittamaan kun mitään muutakaan totuutta ei pystytty osoittamaan! Palataan sinne vanhan ajan politiikkaan takaisin. Pistetään haisemaan.

Mutta juuri nyt sadistinen mieleni haluaa nähdä ainakin hetken erityisesti hallituksen kriitikoiden kärsivän ja katoavan tyhjyyden imuun.


Lähetin tästä kiltimmän version Ylen TALK-ohjelmaan.






5 kommenttia:

  1. Ihmisillä on tosiaan erilaisia käsityksiä talouselämän tilanteesta, se on selvä, mutta erilaisuus perustuu aika pitkälti poliittiseen tulkintaan asioista. Vasemmiston mielestä hätä on, muttei niin suuri kuin oikeiston mielestä. Vasemmiston mielestä valtionvelkaa ei ole tarkoituskaan maksaa takaisin, oikeiston mielestä velkavankila on velkavankila. Vasemmiston mielestä nykytyöttömyys on suuri mutta se korjaantuu myöhemmin kun kysyntä käynnistyy, oikeiston mielestä se ei korjaannu ilman suoria korjaavia toimenpiteitä. Vasemmiston mielestä lisää tulonsiirtoja takaa tasa-arvon, oikeiston mielestä ne juuri ne lisäävät eriarvoisuutta kansan jakautuessa työllisiin ja tulonsiirtolaisiin (sic!). Vasemmiston mielestä iso julkinen sektori on hyvinvointiyhteiskunnan tae, oikeiston mielestä iso julkinen sektori passivoi meidät ja vääristää työmarkkinat ja sitä kautta syö hyvinvointiyhteiskunnan pois. Jne. Samaan tapaan on myös taloustieteilijöiden valtaosa jakaantunut. Puoleettomia arvioitsijoita, tutkijoita on vähän, ihan samaan tapaan kuin esim. sosiologiassa tai kriminologiassa tai missä tahansa tieteessä. Tiedekin on liian usein politiikkaa. Varsinkin yhteiskunta- ja taloustieteissä.

    Yksi numero on minulle kuitenkin eräänlainen lähes arvovapaa mittari: työllisyysprosentti. Maamme ko. numero on todella matala missä tahansa vertailussa ja sen tajuaa erkki ja reettakin miten siinä käy kun pieni ja aina vain pienempi porukka käy töissä. Lisäksi iso osa työllisistä on julkisella sektorilla, eli töissä jotka rahoitetaan yksityiseltä sektorilta kerätyistä verotuotoista. Lisäksi suomalaisen työn tuottavuus on heikko, eli sen kierteen lopputulema suomeksi: emme tuota paljonkaan tavaraa jonka myymme kovalla voitolla eteenpäin, no money, no funny. Palikat eivät voi olla kohdallaan. Reikä johon yritämme tunkea toiveidemme palikkaa on liian pieni. Minun on siksi pakko todeta, Trio S on oikealla linjalla. Minä ainakin kannatan, annetaan niiden yrittää. Positiivisuutta hyvät ja naiset ja herrat.

    jope

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin samaa mieltä kun tämä show alkoi että katsotaan miten kolmikon keinoin käy. Yhäkin olen. Liekö petän aatteeni. Kätilökorjaus oli kyllä hyvä juttu. Katsotaan olimmeko väärässä. Tai ehkä sitäkään emme saa koskaan tietää. Tulee taas oikaisevia selityksiä kun nämä konstit ei tepsi.

      Poista
    2. Itse ajattelen pikkuisen nihilistisesti tässä: Juuri tämä hallituksen tyly linja saa vastapuolenkin liikkeelle ja mielenosoitukset ja kätilöiden kommentit sitten taas hallituksen mietteisiin. Palat liikkuvat suhteessa reaaliseen jonka suhteen olemme ummikkoja. Kaikki vain uskovat olevansa enemmän keskiössä kuin muut.

      Poista
    3. Minusta tämä asian "kehittely" julkisesti tuntuu itse asiassa hyvältä. Pidän myös Sipilän tietynlaisesta nöyryydestä ja alttiudesta ajatella uudestaan, vaikka se voi vaikuttaa heikkoudelta.

      Mitähän TALK vastaa? :)

      Poista
    4. Oletan ettei sieltä vastausta tule mutta oli nasta vähän kokeilla niitä.

      Poista