perjantai 5. helmikuuta 2016

MIELENILMAISUT SEINÄJOELLA 6.2.2016 (päivitetty 10.2.)

Seinäjoellä ilmaistiin mieltä puolin ja toisin 6.2.2016. Minä olin "suvakkien" puolella ja kävin lämmittelemässä ja sikaroimassa kantapaikassani, jossa myös toisen puolen edustajat kävivät. Syntyi keskustelua aiheesta Suomen Sisulaisen ja Seinäjoen partiomiehen  eli 105th Guardiansilaisen kanssa. (Ei siis Odinin soturin kun niitä ne eivät kertomansa mukaan tänne halunneet kaduille vaikka mahdollisuutta on tarjottu.)

Partiomiehelle korostin sitä samaa kuin aiemmassa keskustelussa* toisen partiolaisen kanssa: että mikäli partiot tulevat jäädäkseen, odotan turvallisuuden olevan aatteellisuutta ensisijaisempaa. Tähdensin myös eurooppalaisen historian muistettavuutta: äärimmäisyydet ovat karanneet käsistä hitaasti sallien ja huomaamatta. Sisulainen valitti siitä yhdistyksensä rasistisesta leimasta, joka heillä on. Eräs keskustelussa mukana ollut puolituttu muistutti, että kyllähän myös sitä ainesta joukostanne löytyy ja siksi ei mikään ihme. Minä jossain vaiheessa vielä kysyin, että tuomitsevatko selkeästi ja julkisesti joukossaan polttopullot ja suvakkihuorittelun sekä muut typerät asiattomuudet, että ihmisten käsitys sitten muuttuisi heidän suhteensa kun sitä kerran haluavat? Mielikuvan muuttaminen itsestään ei ole niin vaikeaa kuin äkkiä luulisi. Ja vaikka Sisun porukassa ei räyhähenkiä olisikaan, olisi tämä ehkä tärkeä viesti niille samanmielisille, jotka vihassaan tätä maltillista viestiä yhä kykenisivät ottamaan vastaan (ja koska meidän "suvakkien" puolelta asiattomuuksien kommentointi kuullaan tässä kiihtyneessä asetelmassa joko rajattomuuden vastuuttomana puolusteluna tai vastahyökkäyksenä, vihan kehä on taas valmis). Sisulainen vakuutti, että moista laittomuutta ja asiattomuutta heillä ei suvaita. Minulla ei ole syytä epäillä hänen henkilökohtaista vilpittömyyttään, mutta odottaisin vielä Suomen Sisun periaateohjelmaan ilmestyvän ehdottoman selkeän kirjaamisen asiallisesta kommentoinnista ja laillisesta toiminnasta. (Sitä en huomannut keskustelukumppaneiltani kysyä että jos rasisti- ja natsismisyytöksistä halutaan eroon, miksi kukaan ei lauantain tapahtumassa noussut Rajat kiinni! -puolelta lavalle ja hillinnyt vuorossa olleen puhujan hyytävän "parempi isänmaallinen rasisti kun maanpetturi suvakki" -julistuksen herättämää fanaattista joukkohurmaa? Miksi? Eikö jonkin asenteen voi tässä perustellusti ajatella yhdistävän tätä joukkoa?)

Toivoimme kumpikin - ja haluan yhä uskoa että vilpittömästi - kiihkottoman ja asiallisen vuoropuhelun joskus mahdollistuvan. Sain jopa kutsun Suomen Sisun kokoukseen. Ehkä tapaamisesta tulisi mielenkiintoinen. Tosin yhteisymmärrykseen tuskin pääsisimme johtopäätösten suhteen ja tuskin tulisimme jakamaan samanlaista käsitystä länsimaiden perikadosta (vaikka Houellebecqin romaaneita kiinnostavina pidänkin). Mutta jos edes voisimme jakaa jonkinlaisen vilpittömän epävarmuutemme todellisuudesta ja jopa joissain yksityiskohdissa jotain jaettavaa, olisin tyytyväinen. Ehkä yhteinen epävarmuus saisi edes vihaamaan vähemmän; ehkä silloin voisimme olla toisillemme jotain muuta kuin kaiken sallivia suvakkeja tai turvallisuudella laskelmoivia rasisteja ja ehkä silloin voisimme valita puolemme heti yleistymättä toisillemme ja itsellemme.

Onko tässä kysymyksessä olemassa kahta ääripäätä, kysytään. Minä vastaan että on: yhtäällä sisäistä eheyttämme palveleva ekletismi ja toisaalla epävamuutensa tunnistava ja tunnustava ajattelu. Käsi sydämelle: olemmeko jaksaneet (ymmärrettävistä syistä) aina ilmaista itseämme tarkasti ja vailla kiihkoa? Salaisia sisäisiä ristiriitojamme salaamatta? Vai onko tapamme kommunikoida ollut ennemminkin väline suojata uhattua ideologiaamme ja vahvistaa itseämme, toisin sanoen: näyttää eheältä? Sitä puhetta koen tässä ajassa kuulevani eniten. Vastauksia en kuitenkaan esittämiini kysymyksiin kummaltakaan puolelta odota, riittää että edes sisimmissämme kysymyksiini vastaisimme.

Hyvät ihmiset: meillä ei ole aikaa tuhlattavaksi vihaan, tahdittomuuteen, pilkkaan, raivoon, toistemme karnevalisointiin ja mitätöintiin. Se kaikki on itsekästä ja rajaa ulos ne ihmiset, jotka haluamme käsittääkseni ottaa tässä vakavasti: aidosti hädässä olevat ja sittenkin, edes hiukan, myös toisemme. Minusta nyt olisi aidon vakavoitumisen ja tarkan vuoropuhelun paikka. Muuten edessämme on ikuisuuksiin aina vain samaa eikä koskaan mitään muuta. Jäljelle jää pelkkä asenteellinen kamppailu ja itsensä ja ryhmänsä todistelu voittajaksi sillä aikaa kun viranomaiset yrittävät selvitä jostain, joka välillä tuntuu lähes mahdottomalta tehtävältä ja josta täysin ilman hyvinvoinnin uhrauksia ei ehkä tulla selviämään. Ainakaan mikäli ehdoton ihmisyys meille jotakin merkitsee.

Tärkeää on, että osaamme vaalia kulttuurista perintöämme ja hyvinvointiamme kiihkottomasti puolin ja toisin ja myös vaatia kiihkottomasti muualta tulleilta niiden mahdollistamien arvojen jakamista. On yhtä vastuutonta kärjistää eurooppalaisen kulttuurin tuhoutumisen kauhukuvia** kuin vaieta sen säilymisen huolesta äärinationalismin vastustamiseen vedoten. Rajat kiinni tai ihan auki: onko kukaan sisimmässään todella kumpaakaan mieltä? (No hyvä on, aina löytyy ääripäitä, mutta katkaistaan ne suosiolla kummastakin päästä pois.) Vai julistaako kumpikin kantaansa vain kuuluakseen johonkin? Kuten jo aiemmin olen kirjottanut, usein tuntuu siltä että ihmiset pitäisi pudottaa kosmiseen tehosekoittimeen saadakseen kunnollisen tuntuman yhtään mihinkään.

Jos joku nyt kokee tässä puheessani tulleensa syrjityksi tai väheksytyksi, se ei ole missään tapauksessa ollut tarkoitukseni. Mutta jos omalle puolellensa haluaa vetäytyä, tästäkin "presidentinpuheesta" syyn siihen varmasti löytää.

P.S.
Kun RK-väki torilla julisti että edustamme enemmistöä, siinä yhdistettiin virheellisesti kaksi kokemuksen rekisteriä. Suuri osa kansasta epäilemättä tuntee hämmennystä ja epävarmuutta tässä ajassa ja haluaa tarkkuutta rajoilla, mutta suuri enemmistö ei välttämättä jaa sitä tunnerekisteriä, asennetta ja johtopäätöstä, jota RK:n äärimmäinen porukka jakaa. Enemmistön käsite pistetään syntetisoimaan todellisuutta väärällä tavalla.

-

*Ks. myös Ykkösten ja nollien välissä

**Tässä Niinistökin olisi saanut tarkentaa tarkoitustaan - varsinkin kun kaikella puhtaaseen kulttuuriin viittaavalla on väkisinkin historiassamme fasistinen kaiku. Ja nyt siihen puolin ja toisin tartutaan kiihkeällä energialla. Lauantain tapahtumassa ei jäänyt epäselvyyttä siitä, kumman agendaa Niinistön puhe palveli. Eikä Teemu Selännettäkään unohdettu.




22 kommenttia:

  1. Joskus tunnen itseni voimattomaksi JS:n älyilevän korulausevyöryn edessä! Taitavaa ja tympäisevää!

    Jos ajatellaan tulevaa kesää -16 ja mahdollisia joukkoahdisteluita ja joukkoraiskauksia niin keskiverrosti suomalainen mies ei ole tekemässä naisensa puolustamiseksi yhtään mitään.

    Suomalainen asuntovelkainen mies toljottaa vierestä kun hänen naistaan viedään - jos viedään.... Emme tiedä.

    Seksuaalinen paine muhii vastaanottokeskuksissa - mutta vastavoima ei muhi missään.

    Älyköt sysäävät naistenpuolustajakatupartiot innokkaasti siihen säälittävyyteen, josta älyköt kautta maailman sivu ovat aina nauttineet.

    Asia on tietysti vaikea, koska esimerkiksi minä en katupartijuuden nimellä hyväksy valkoista väkivaltaa.

    Miksihän muuten älyköt eivät hyväksy ajatusta tavallisten miesten katupartioista? - He kaivavat tältä mahdollisuudelta pois sen mahdollisuuden.

    Tunteeko älykkö muuten yhtään syyllisyyttä siitä, että hän ei koskaan eikä milloinkaan aio osallistua katupartioon. - Jonain loskaisena, inhana ja viluttavana yönä... Silloin älykkö laskettuaan maailman filosofeja nukahtaa patjallaan suloiseen uneen... on niin lämmin ja viisas olo...

    J ----

    VastaaPoista
  2. Niin - JS, joskus minusta tuntuu siltä, ettet sittenkään ole TODELLA NÄHNYT elokuvaa Rambo 4.

    J ----

    VastaaPoista
  3. Jos ideoloigisesti neutraaleja partioita pitää jatkossa naisten tai muiden turvaksi perustaa, niiden on koostuttava aatteellisesti ja asenteellisesti sitoutumattomista miehistä ja naisista. Se on ehtoni.

    VastaaPoista
  4. Kyllä minusta suomalaisten suuri enemmistö kuuluu edelleen maltillisiin ja järkeviin (tolkku-sanaa ei voi enää käyttää, kun se on omittu johonkin hiton lokerointiin sekin!) hyväntahtoisiin ihmisiin, jotka eivät vouhota ja liioittele mihinkään suuntaan.

    Katsoitteko tämän illan dokkarin TV1:ltä Ku KLux Klanista?
    Tuli hieman vertailluksi meidän ihmeporukoihimme. Nämä jengit antavat mielellään ääriklikkiensä melskata, koska ovat itse samaa mieltä, mutta eivät halua esiintyä niin röyhkeästi. Juha, he eivät tule ikinä antamaan mitään sellaista lausuntoa, että tuomitsevat suvaitsevaisten naisten huorittelun ja raiskausuhkaukset, koska heistä on tärkeää sulautua ryhmäänsä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis se toimittaja sekä pressa käyttivät tolkun ihmiset -termiä ihan oikein eli järkevä, mölyämätön ihmisten enemmistö, mutta sitten alkoi taas vääntely ja vääristely siitäkin.

      Poista
  5. Katsoin muuten sen Revenantin. Olipa yksinkertainen leffa, jopa hieman naivi. Paljon suitsutusta turhasta. Siinä ei ollut mitään kunnon problematiikkaa. Henkilöt hyvin yksiulotteisia, sarjakuvamaisia, paitsi se nuori kaveri, joka tunsi syyllisyyttä. Muuthan eivät tunteneet.
    Tälle odotetaan Oscar-ehdokkuuksia, mm. käsikirjoituksesta. Huh huh!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se klan-doku oli tosi hyvä.

      Jep. Taisit lukea sen mun lyhyen kommentin siitä Revenantista. Se on mekaaninen, jotenkin insinöörin tekemä elokuva. Hirveen yliarvostettu minusta. Ja jotenkin sen dicaprion kärsimyskään ei ollu koskettavaa. Kuten jutussani kirjoitin, en kyennyt unohtumaan elämykseen.

      ...

      Joopa joo. Kun torilla rajat kiinni -puheissa julistettiin edustettavan kansan enemmistöä, tuli mieleen että kyllä, kansasta suuri osa varmaan pohtii näitä kysymyksiä rustiriitaisin mielin mutta asenteet ja johtopäätökset eivät ole yhtä ehdottomia, niiden suhteen rajat kiinni -puoli ei kansaa noisa prosenteissa kokoa.

      Ja kyllä. He tekevät valintansa jos eivät irtisanoudu vihasta vaan antavat typerysten tehdä puolestaan likaiset työt.

      Tässä ajassa on vaikea kirjoittaa näyttämättä jotenkin ristiriitaiselta, heikolta ja hölmöltä. Mutta se on hinta siitä, että pyrkii välttämään eklektiivisyyttä. Ajattelemiseen lyö jatkuvasti ja kipeästi päänsä.

      Poista
    2. Vielä tuosta tolkun ihmisestä: juuri niin! Alkoi vääristely. Tahallaan väärinymmärtäminen. Pressiklubissa oli se Tukholman yliopiston proffa joka väitti Niinistön haluavan vaikenemista. Uskookohan se ittekkään siihen? Pitää vain muotoilla oma näkemys raflaavan kärkeväks. Niin väsyttävää tuollanen. Se rillipäinen politiikan tutkija jonka nimeä en helevetti sitäkään muista enkä jaksa tarkistaa, oli taas sitä mieltä, että Niinistö tarkoitti kiihkotonta keskustelua.

      Siinä niinistön ois pitäny tarkentaa että mitä tuo euroopan "tuho" meinaa? Nyt se antoi hirveesti ohjaimia kiihkoilijoille.

      Jotenkin tulin siellä torilla hirveen surulluseks ja turhautuneeks. Odotan vain ajan korjaavan tään kaiken.

      Poista
  6. Lähden oikeastaan siitä, että katupartiojengitoiminta pitäisi ehkäistä. Valtion tulee olla varautunut poikkeusoloihin. - Poikkeusoloissa on voitava käyttää niiden edellyttämällä tavalla resursseja. Tällöin koulutetut vapaaehtoiset saattaisivat tulla kyseeseen poliisin apuna ja tukena ja poliisille alistettuina voimina.

    En ole oikein kuullut käytettävän käsitettä poikkeusolot.

    Viime vuonna maahan tuli poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita ja jos tämän ilmiön hallinta edellyttää Suomen julistamista poikkeustilaan niin näin tulisi tapahtua.

    Toivottavasti jossain siis mietitään mitä poikkeustila voi käytännössä vaatia.

    Olen siis valtiollisen toiminnan kannattaja. Suunnitelmallisuuden kannattaja - ja tähän suunnitelmallisuuteen sitten saattaisi kytkeytyä koulutettu vapaaehtoistoiminta.

    Niinistön puheesta olen vain lukenut lehdistä. En sen enempää.

    Käyttikö hän ilmaisua poikkeustila tai poikkeusolot? Sitä en tiedä. - Mutta Niinistön rohkeuden raja menee siinä kun hän alkaa puhua poikkeustilasta.

    Poikkeustila merkitsee valmiuden nostamista ja totta kai Suomella on poikkeustiloja varten valmiussuunnitelma.

    Minun mielestäni naisten selkeästi enentyvä joukkoahdistelu tai joukkoraiskaukset merkitsevät poikkeustilaa. Vielä sellaista ymmärtääkseni ei ole näköpiirissä.

    Katupartiojengiläiset eivät ymmärrä Suomen valmiussuunnittelusta mitään. He yrittävät lisätä Suomen valmiutta omalta ideologiselta ja tunteenomaiselta perustalta. Todellinen valmiustoiminta on järkevää ja niin sanotusti kylmän viileää toimintaa, joka perustuu näytettyihin faktoihin.

    J ----

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Todellinen valmiustoiminta on järkevää ja niin sanotusti kylmän viileää toimintaa, joka perustuu näytettyihin faktoihin."

      Just noin.

      Poista
  7. Katsoin yöllä juutuupista Niinistön puheen. Hän ei käyttänyt käsitettä poikkeusolot siten kuin valmiuslakiin on kirjoitettu. - Mutta valtioneuvoston yhdessä presidentin kanssa on todettava poikkeusolot, jos siihen maassa ovat edellytykset.

    J ----

    VastaaPoista
  8. Just noin, sanon minäkin. Valmiustoiminnan on perustuttava näytettyihin faktoihin. Aika vähän on mitään poikkeusoloihin viittavaa faktaa havaittavissa, puhetta sitäkin enemmän.
    Mutta jos tulee häiriötä, niin tuo on se tie, ei mitkään vihajoukot.

    Minun on nyt pakko laittaa linkki taas meidän pojan kolumniin. Hän sai minut hyvälle mielelle aamulla, koska näyttää ajatelleen asian oikein. Voi silti olla, että tähänkin juttuun tulee kommenttiketju, jossa ymmärretään kaikki tahallaan väärin.
    http://www.kouvolansanomat.fi/Mielipide---Kolumnit/2016/02/09/Kolumni%3A%20Tolkun%20ihmisist%C3%A4%20tuli%20juntteja/2016220283712/68

    Sieltä löytyy myös egyptiläisen lääkärin Ashraf Benyaminin haastattelu, tuore ja varhaisempi. Ajatteli haastattelua antaessaan varmaan, että jospa viesti menisi perille eikä hänelle huudeltaisi asiattomuuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä juttu pojallasi. Minusta tolkku ei tarkoita vaikenemista vaan rauhallIsta ajattelemista. Eikä tuo poikasikaan ajatus vaikenemiseSta tarkoittanut vastuuttomuutta!!!

      Poista
  9. Onneksi olkoon vain synnyttäjälle pojastansa! Vaikuttaa mielenkiintoiselta kaverilta.

    Itse kirjoitin tänään erääseen lehteen valmiuslaista. Meillä on jo olemassa varautumista ja prosesseja suomalaisessa yhteiskunnassa. Kaiken aikaa ei tarvitse kohkata.

    Suomi on oikeusvaltio. Meidän lainsäädäntömme on olemassa. - Jonkinlaisena kansalaisvelvollisuutena pitäisin sitä, että ihmiset pysähtyisivät lukemaan lakia ja selvittämään erilaisia valmiuteen ja turvallisuuteen liittyviä prosesseja.

    Marjatta - pyydän että välität toiveeni toimittajapojallesi, että hän selvittäisi turvallisuusnäkökohtien juridiikkaa ja sopivin annoksin toisi näitä asioita esiin kolumneissaan. - Kolumnistin taitoa on, että hän esittää asioitaan selkeästi, ymmärrettävin sanoin ja napakasti.

    Kylmäpäistä summaavaa journalistiikkaa ei ole yhtään liian paljon.

    Kiihkeää mutu-journalismia on aivan liikaa.

    Aina kun luen jutun ja päädyn ahaaelämykseen: tässä on tutkiva journalisti niin olen tyytyväinen.

    J ----

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä idea toi Mmarjatan pojan aktivoiminen! Ja tämä J:n tulokulma on ymmärrystä avaava nyt! Ihmiset elävät kuin meillä ei olisi mitään laillista ja maltillista rakennetta havainoida ja puhua tästä tilanteesta. Ikään ku kriisejä ei ois koskaan aiemmin ollut.

      Poista
    2. Vien viestin eteenpäin. Aapo tekee paljon rikosjuttuja, joten ehdotetusta aiheesta voisi tehdä hyvin vaikka koko aukeaman jutun, jossa haastateltaisiin useita asiantuntijoita, olisi faktalaatikoita jne.

      Tällaisille kirjoituksille on tilaus, koska kuten Juha sanot ihmiset eivät todellakaan tiedä olemassaolevista rakenteista.

      HYvä J----, että olet rauhoittanut ihmisiä artikkelillasi. "Kaiken aikaa ei tarvitse kohkata." Ei niin!

      Poista
  10. Viime syksystä tähän hetkeen saakka ajattelussa on noussut eräs valtavirta, jota nimittäisin laillisuuden nihilismiksi. Silloin kehittynyt yhteiskunta nähdään alkukantaisempana kuin se onkaan ja sen laillisuuden kokonaisuus ja historia sivuutetaan. Yhteiskunta apinamaistuu (kaikella ystävyydellä varsinaisille apinoille sanoen). Laillisuuden nihilismiin kuuluu argumentointi omista tunnekuohuista päin ja tunnekuohujen pitäminen todellisuutta kuvaavina faktoina.

    Laillisuuden nihilismiä vastustavaa työtä on tehtävä kansalle ymmärrettävällä tavalla. Siinä toimittajat ovat suurella vastuupaikalla.

    J ----

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on.
      Meilläpäin tämä taas näyttäytyi niin, että kun monikulttuurikeskus Saaga on järjestänyt irakilaisia turvapaikahakijoita vierailemaan kouluihin, niin Odinin soturit ovat menneet liepeilemään sinne koulupihan viereen. Ovat siis pitäneet omaa muukalaisiin kohdistuvaa tunnekuohuaan faktana. Valkealassa rehtori (tolkun mies, asiallinen, tunnen hänet) oli käynyt käskemässä heidän poistua.

      Poista
    2. Turhauttavaa. Jotenkin tuntuu että tohon ei oo enää mitään viisasta sanottavaa.

      ...


      (Kirjoitan juttuun p.s. lisäyksen mikä tässä tuli mieleen.)

      Poista
  11. Netti on tärkeä. Sieltä saa paljon tosiasiatietoa esimerkiksi sairauksista ja hyviä hoitovinkkejäkin.

    Mutta netin surkeimpia saavutuksia on se, että se ikään kuin painovoimana pyrkii tasa-arvoistamaan kaikki kielipelit.

    Laki ja lakien kooste on sekin kielipeli. Laillisuuden valinta on arvovalinta. - Itse ole päättänyt kirkastaa tätä arvovalintaani.

    En suostu edes mielessäni kuin hipaisten käyttämään sellaista käsitettä kuin Odinin soturit, koska silloin avaan mieltäni sellaiselle kielipelille, jota en pääkoppaani halua.

    Puhun itselleni sisäisellä äänellä ehkä sitten oman käden oikeus -joukkiosta tai jostain muusta. Haen lain ilmaisuja.

    Netti on aiheuttanut ihmisten päähän kielipelien sekamelskan.

    Ei riitä että pesee tukkansa. Nyt Suomen kansan täytyy pyykätä sekin mikä on tukan alla.

    Ihmisten sisäinen puhe on saastunut ja tässä on ryhtiliikkeen paikka.

    Oli valtava saavutus, että vuoden 1918 jälkeen päästiin lakikokonaisuutta rakentamalla yhteiskuntarauhan tielle. Onneksi silloin ei ollut nettiä!

    Netti on ja olkoon. Netti on auttanut minua, mutta myös hämmentänyt ja eksyttänyt.

    J ----

    VastaaPoista
  12. Teki mieli ottaa tähän valmiuslain 1 §:

    Tämän lain tarkoituksena on poikkeusoloissa suojata väestöä sekä turvata sen toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys.

    - Tällaiset Odinin soturit tekevät omavaltaisia tulkintoja poikkeusoloista.

    Lain mukaisesti poikkeusolot toteavat valtioneuvosto yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa. - Sen jälkeen käynnistyy kaikki se koneisto mintä tavoitteena on toteuttaa yllä mainittu ekapykälän sisältö.

    On siis virallista toimintaa ja epävirallista toimintaa.
    On laillista turvatoimintaa ja on laitonta toimintaa.

    Epäviralliset katupartiot eivät ole mielestäni enää mielenilmaisua vaan ne ovat toimintaa. Oma kantani on se, että en pysty katsomaan niitä mistään laillisuuden näkökulmasta.

    Poliisilla on kaiken aikaa katupartioita ja tarpeen vaatiessa niitä tulee vahvistaa että esimerkiksi valmiuslain tavoite toteutuu.

    Suomessa löytyy turvapykäliä ja niiden asianmukaisesta resurssoimisesta on kyse vaikeina taloudellisina aikoina.

    Meidän on todellakin syytä kirkastaa sitä mitä tarkoittaa laillinen yhteiskuntajärjestys.

    J ----

    VastaaPoista