Edellisen kirjoituksen keskustelussa sanoin, että tämän kaiken turhauttavan väkivallan keskellä vain kauneus on minulle totta. Tietenkin ajatuksessani näkyi turhautuminen ja voimattomuus, mutta periaatteessa juuri näin se on. Esimerkkinä Eva Cassidyn tarkka ja vangitseva ääni Autumn Leavesin live-esityksessä. Se saa kosmisen kohinani katoamaan:
https://www.google.fi/search?q=eva+cassidy+autumn+leave
Luulen että valinta kauneuden puoleen on helppo tehdä niin kauan kuin "maailman tila" on meille uutisten seuraamista, asioiden tarkkailua, kannan ottamista tai kannanottojen välttämistä ja mielemme tiloja.
VastaaPoistaVasta sitten kun asiat muuttuvat omakohtaisesti joko traagisella tavalla (kuten nyt ihmisille vaihteeksi Saksassa päivä toisensa jälkeen) tai tulevat muuten omakohtaiseksi, meidät mitataan.
Tiedän että jopa minäkin ajattelisin asioista huomattavasti eri tavalla, jos olisin sanokaamme nyt vaikkapa keskisuomalaisen kunnan kulttuurisihteeri ja tarkkailisin maailmaa tsehovilaisesta puuhuvilastani sinisen järven rannalta. Mikä kaikkeen hyvään uskoja olisinkaan! Olosuhteet siis korreloivat. Olen huomannut tämän: mitä suojatumpaa ihmiset elävät, sitä suvaitsevaisempia ja luottavaisempia tulevaisuuteen he ovat (mitä suvaitsevaisuus nyt sitten tarkoittaakin). Itsestäänselvyyys joka ohitetaan kerta toisensa jälkeen. Kauneus on kaunis valinta kun elämä on jo kaunis. Kauniit hyvät ihmiset, kukapa ei haluaisi kuulua joukkoon? Mutta kaikki eivät pääse mukaan.
Tuon lisäksi on kysymys myös valinnasta. Pitää tietoisesti valita arvostustensa nmukaisesti. Kauneus on hyvä valinta vaikka se ei pelastakaan maailmaa. Yksilön kerrallaan se saattaa kyllä pelastaakin. Siis Kauneuskin.
jope
Tadeusz Borowski on kiinnostava tapaus. Toisaalla olen kysynyt "tunsiko hän sielläkin tyydytystä kirjoittaessaan nin hyvin?"
PoistaTekstit ovat esteettisesti vaikuttavia.
Kauneusden kokemus on ikään kuin elementaarinen kieli joka ei jossain mielessä ole enää valinta... En tiedä...
Kysymykseni tuossa lopussa on vilpitön eikä retorinen ja jope vastauksesi on sitä myös. Kiitos siitä. Kauneus herättää vaikeita kysymyksiä joihin ei ole helppoja vastauksia.
Tadeusz siis kirjoitti teoksen Kotimme Auschwitz. Tekstit on kirjoitettu lopulliseen muotoonsa -46, mutta en usko etteikö hän olisi tehnyt mitään jo leirillä. Ainakin siis kauneuden taito hänellä säilyi kauheudesta huolimatta.
PoistaJa hyvä muistaa että musiikilla keskityslereissä hämättiin kuolemaankulkevia uskomaan johonkin katteettomaan tyyliin "työ vapauttaa".. Kauneus voi olla petoksen väline, tuota vastuutonta unohtamista tai unohduttamista.
PoistaJope, se joka löytää kauneutta, löytää sitä kaikkialla.
VastaaPoistaKaikissa oloissa on tehty taidetta ja sen avulla on kestetty. Tästä on paljon esimerkkejä. Tuskasta on oikein syntynyt taidetta, hienoa taidetta.
Sinä korostat liikaa minusta "osattomuuttasi" ja jossittelet, että rikkaana olisi toisenlaista. Eihän sinulla ole mitään hätää. Sinä voit sekä kuluttaa että tuottaa kauneutta ihan niin paljon kuin haluat. Kirjastot, museot, taidegalleriat kaikki ovat saatavillasi.
Sinulla on kone, jolla kirjoitat ja kirjoittamisen lahja. Nauti siitä hyvä mies!
Kulttuurisihteereitä ei ole enää paljon missään ja kun oli, olivat huonosti palkattuja. Monella kunta-alan työntekijällä ja akateemisen alan työntekijöillä yleensä on käteen jäävä palkka paljon alle 2000 euroa. Olet itsekin kai virkamies, vai kuinka? Ja vaimolalsi on työpaikka?
Luin juuri norjalaisen Gudmundssenin kirjan Kaikkeuden enkelit, jossa päähenkilö Paul on Kleppurin mielisairaalan potilas. Kun hän tapaa "menestyneen" ystävänsä ja epäilee, että sen terveempää ei ole kuin jeepillä ajava hammaslääkäri, niin ystävä toteaa "mutta kleppureita on kaikkialla" ja pian tästä tapaamisesta tekee itsemurhan.
MIKSI sinä Jope olet niin tyytymätön, vaikka ympärilläsi on sekä rauhaa, kauneutta että turvallisuutta. Come on!
Olemme keskustelleet niin paljon, että uskallan sanoa sinulle tämän. Äläkä heti keksi vastaargumentteja, vaan mieti, onko minun sanoissani jotain perää.
Lisään vielä luonnon kauneudesta nauttimisen. Se ei maksa mitään, ja sitä on Suomessa kaikkialla.
PoistaJuhan kirjoituksen loppukysymykseen vastaukseni on:EN. En luopuisi kauneudesta. Olen nauttinut siitä niin huonompina kuin parempinakin päivinä.
Taiteilen parhaillaan miniälle synttärikakkua: En nauttisi sen luomisesta yhtään enempää missään hulppeassa huvilassa kuin kerrostalokotini pienessä keittiössä.
Ihmisen on aivan turha käyttää energiaansa katkeruuteen. Niillä mennään, mitä on.
Haluaisin antaa lapsilleni enemmän, mutta toisaalta, he ovat oppineet omatoimisiksi pärjääjiksi. Olen huoamnnut, että monet varakkaiden vanhempien lapset ovat kiinni kodissaan ja vastuullisia valinnoistaan vanhemmilleen vielä aikuisena.
Olen opettanut poikia ja poikien lapsia kokemaan kauneutta. Se on hieno pääoma!
"Sinä korostat liikaa minusta "osattomuuttasi" ja jossittelet, että rikkaana olisi toisenlaista. Eihän sinulla ole mitään hätää."
PoistaMarjatta, olet käsittänyt väärin, olen ollut epätarkka, olen hyväosainen monella mittarilla. Asun kylläkin vuokratalossa ja kuulen ja näen kaikenlaista sellaisesta todellisuudesta mistä tämän maailman jaritervot vain spekuloivat, mutta muuten minulla ei todellakaan ole mitään hätää. Olet aivan oikeassa.
"MIKSI sinä Jope olet niin tyytymätön, vaikka ympärilläsi on sekä rauhaa, kauneutta että turvallisuutta. Come on!"
Näen rauhaa ja kauneutta ympärilläni mutta näen ympärilläni myös muuta. Voi olla liioittelen havaintojani, toivon niin, mutta olen huono luomaan päähäni kuplia joiden sisällä viihdyn kuvitellen että kaikki on hyvin. Mutta suurin osa on hyvin, täälläkin. Kiitän siitä.
Marjatta, sinun sanoissasi on paljon perää! Kiitos että halusit henkilökohtaisesti ravistella minua. Tiedän itse mistä sinun kannaltasi minun synkkyydeltäni näyttävä nousee näissä muutamissa asioissa. Ne perustuvat todellisuuteen, konkretiaan, mutta onneksi on myös paljon muuta. Et ehkö uskoisi näiden näytteiden perusteella miten positiivisena(kin) minua pidetään.
Sanon vielä, osuit oikeaan kohtaan. Pidän tavastasi ottaa kantaa.
jope
Sitten jatko. Tajusin mistä tuo väärinkäsitys taas aiheutui. Tuo ensimmäinen kommenttini ei ollut (taaskaan) puhetta vain omasta puolestani. Se oli myös yleinen kannanotto. Oma pääaiheeni täälläkin on ollut huoli maamme kahtiajakautumisesta. Sen näen omin silmin, sen näkee kuka tahansa selvästi ja se on ihan kiistämätön ilmiö.
VastaaPoistaVasemmisto on hylännyt monessa mielessä vähäosaiset ja ottanut tilalle uudet rakkaat, uudet autettavat. Se aiheuttaa laajasti isoja tunteita ja ikäviä kokemuksia. Sieltä mm. nousee sen xy-lehden lukijakunnan viha ja vastaavat ei-toivottavat ääri-ilmiöt. Tilanne on verrattavissa, siis jos todella kärjistää, siihen että lapsi potkaistaan kodistaan pihalle, tilalle otetaan uusi penska ja ulos heitettyä kehotetaan olemaan kiltti ja iloinen tilanteesta. Äidillä on nyt uusi rakas, yritä ymmärtää, ja sun puheetkin on muuten nyt niin ikäviä.
Tulen työäläiskodista, olen siitä ylpeä, korostan sitä kaikissa mahdollisissa tilanteissa latteuteen saakka, mutta tämä taustani vaikuttaa edelleen noihin hyvä/vähäosais-asenteisiini. Liikaa. Tiedän sen. Herrat, lapsuudessani porvarit, nykyisellään keskiluokan globalistiset liberaalit, eivät ole listassani ensimmäisinä kun sitoudun välittämään.
Tämä kaikki on pienisieluisuutta, mutta on ainakin inhimillistä. En ole mikään anthonydemello.
"Ihmisen on aivan turha käyttää energiaansa katkeruuteen. Niillä mennään, mitä on."
Tuo on totta, kaikki tiedämme sen, mutta harva osaa elää sen mukaan aamusta iltaan. Minä olen tosiaan virkamies, kohtuu palkattu, vaimo on töissä, olemme terveitä, minulla on tärkeä työ jossa menestyn, meri on taas lämmin, tunnen hyviä ihmisiä eri puolilta maailman mantereita ja eri uskonnoista, se ei tunnu tärkeältä oikeastaan, ihmiset ovat niin samanlaisia ( ! ), taide vaikuttaa minuun isosti parhaimmillaan, osaan etsiä tietoa, seuraan maailmaa monella tavalla, tykkään tehdä ruokaa, kuljen puhtaassa luonnossa, ihailen puita, rakastan lapsiani yli kaiken ja uskon Jumalaan.
Olen tehnyt todella emämunauksen, jos olen ollut ruikuttava millään tapaa.
Mutta naapureitani en lakkaa puolustamasta, että olisin kokoaikapositiivinen.
Minun tasa-arvotaisteluni on taistelua eriarvoisuuden kokemusta vastaan, maan kahtiajakamista kauniisin ja rumiin.
Niihin joilla on monopoli oikeisiin mielipiteisiin ja niihin muihin joiden pitäisi oppia puhumaan samaa kieltä kuin muidenkin.
Marjatta, kitos vielä. Olen tämän jälkeen taas hieman viisaampi.
Miellyttävää lukea tätä teidän sanailuanne!
VastaaPoistaTuo kauneuden pohdintani perustuu ajatukseen, että kauneuden kokemus on organismiin kuuluva ominaisuutemme samoin kuin rakastuminen tai mielikuvittelu tai muita kädellisiä kehittyneempi hyväntahtoisuus (ilman näitä ominaisuuksia emme olisi näin pitkällä). Jotkuthan muuten eivät pysty nauttimaan musiikista ja varmaan sama täytyy koskea muutakin estetiikkaa (vrt. autistin sosiaaliseen kyvyttömyyteen), ovat sillä tavoin poikkeavia. Hyvyys ja kauneus ovat elementaarisen tason juttuja, sillä tavoin tosia. Totuutta. En voi muuta kuin ajatella miten ihanaa on se, että rakenteessamme on tuollaisia huikeita paikkoja, jotka mahdollistavat rakastumisen, kauneuden, hyvyyden, ilon ja onnen. On sanoinkuvaamatonta olla olemassa...
...ja filosofian kauneus, tyhjyyden rakastaminen, on tätä samaa huikeutta...
PoistaNo antiikissa kreikkalaisethan oli sitä mieltä, että kauneuden rakastaminen on, juuri kuten sanoit, organismiin kuuluva ominaisuutemme.
VastaaPoistaTuo musiikin rakastamattomuus, tai minkä tahansa taiteen lajin, on muuten mielenkiintoinen juttu. Mulle on käynyt huima juttu tuohon liittyen juuri musiikissa. Rock on ollut minullekin iso asia ja olen kuunnellut sitä paljon ja se maailma on ollut ihan välttämätöntä. Mutta sitten tunne siihen musaan alkoi kadota kokonaisvaltaisesti ehkä noin muutama vuosi sitten. Ja tämä ei nyt tarkoita mitään siirtymistä aikuisempaan musaan sillä aikuisempaa musaa kuin rock ei kai ole. Ainakaan kuulijakunnaltaan. Mutta mä menetin noin vain rock-asetuksen korvistani lähes totaalisesti. Kuuntelen kyllä hyviä biisejä jos ne radiossa soi ja hehkutan niitä, mutta isot tärkeät bändit ja isot tärkeät tekijät katosivat mun päästä jälkiä jättämättä. Noin vaan. En nykyiselläni koe juuri mitään tarvetta kuunnella rockmusaa. Se mikä radiosta tulee, voi tulla, mutta ne äänet mitkä ennen tuottivat suorastaan fyysistä nautintoa ovat nyt eivät oikeastaan mitään. On oikeastaan vain yksi tekijä jonka laitan vielä joskus harvoin soimaan ja saan nautintoa tietyistä albumeista ja sitten klassinen musiikki. Ja klassinenkin pitää olla aika täsmää, ei mitä tahansa klassista eikä varsinkaan sen vuoksi että se on "klassista" musaa. Mutta siellä odottaa, näin olen ajatellut mua uusi (musiikillinen) meri, jolla ehdin vielä seilata pitkälle, kuunteluopetuslapsena.
Muutos entiseen on kuitenkin niin iso että se on todella kuin jokin autistinen muutos.
Mutta viime aikoina suurimman autenttisen kauneuden kokemuksen mussa on ehkä tuottanut eräs puu. Noin muutaman sadan metrin päässä täältä. Tree of life, suorastaan. Muistaakseni Juha et pitänyt leffasta, mä vähän pidin, ja kun kävelen sen ohi, voi olla että tänäkin iltana, ajattelen tuota leffaa ja sitä että tuo puu oli täällä maailmassa ennen mua ja saattaa jatkaa mun jälkeenkin. On muitakin puita. Puut ovat kauneutta. En ole puunhalaaja-tyyppiä, mutta vaikutun niistä ja kuvittelen niihin ja näen niissä ominaisuuksia joita ihmisessäkin pitäisi olla. Täällä päin on tuhansia vaahteroita ja paljon tammiakin. Tiheikköjä ja polkuja. Ihan siis kantakaupungin kulmilla. Nyt mennään ihan juuri nyt syntyneellä intuitiolla, joka pitäisi jätttää siksi kirjoittamatta, mutta nuo puut ja klassinen musa kuuluvat jotenkin yhteen, siis mulle, ne ovat osa ehkä samaa kauneutta.
(Hei, joo, en ole juonut mitään. Tälläinen vähän vanhempi mies alkaa jo herkistellä siitä sun tästä. Onneksi ei enää tarvitse sen enempää machoillen tai cool-älyillen tehdä vaikutuksia nuorempiin naisiin, nehän nauraisivat pihalle tälläisen, hah ha...)
jope
Puuhumaltuneena vielä Marjatalle: muistan mitä olet esim. sairauksissa kokenut. Muistan mitä olet kertonut kokemuksistasi lapsena, kuolemista jne.
VastaaPoistaOlet elänyt sen mistä olet puhunut ja katkeroitumatta lainkaan, päinvastoin.
Tuo mitä sanoit mulle on tuntunut koko päivän kuin lahjalta.
Olet vahva ihminen oikeassa mielessä, vahva nainen, uskon että olet juuri sellainen joka tiukoissa paikoissa kykenee johtamaan ihmisiä ns. edestä, esimerkillään.
Minäkin olen henkisesti omalla tavallani vahva. En varmasti virtaa joukon mukana, olen hyvin itsenäinen, itseohjautuva ja vapaa ja henkisesti kahlitsematon (saako kaiken tuon sanoa itsestään?).
Mutta minun heikko kohtani on osoittaa ongelmia miettimättä samalla intensiteetillä ratkaisuja. Minä jään ongelmiin ja niistä ulvomaan. Sen sinä näit. Sinä olet päinvastainen tuossa. Et korosta ongelmia, vaan enemmänkin ratkaisuja. Luulen että ehdin vielä minäkin tehdä asialle jotakin.
jope
Marjatta-ope täällä taas! :D
VastaaPoistaJuha, sinua varmaan nauratti, kun minä "opastin" Jopea. Kerran ope aina ope.
Jope, kyllä sinä olet ihan hyvällä tiellä. Ärhäkkä kuten pitääkin, ja ikä lisää tyytyväisyyttä. Minä olen saman ikäinen kuin Patti Smith, ja kun olen lukenut hänen ajatuksiaaan olen huomannut itsessäni paljon samaa.
Itsenäisyys on hyvä luonteenpiirre, ja sen saa sanoa! Kuten muutakin hyvää itsestään.
Jope, olet myös vihjannnut usein huonoon asumiseen ja että vastaanottokeskuskin on vieressä. Mitä pahaa siinä on?
Helsingissä ja muutamassa muussa isommassa kaupungissa on jotain hienompia kaupunginosia, mutta täällä maalla me asumme kaikki sekaisin.
Me asumme kerrostalossa, vastaanottokeskuksia on 10 ja 15 kilometrin päässä. Ei niiden ympärillä ole sen huonompaa kuin meidän talomme ympäristössä nyt kun uhittelijat ovat lopettaneet touhunsa.
Eräässä näistä monista asukaskeskusteluista, millä täällä on kantaihmiset saatu rauhoittumaan, piti puheenvuoron mies, joka sanoi asuneensa Helsingissä toista vuotta keskuksen naapurissa ennen kuin huomasi sen olemassaolon.
Minä pidän rikkautena ja arvostamanani kaupunkimaisuutena sitä, että ympärillä on eri kansallisuuksia.
Kerrostalossa on mutkatonta ja turvallista asua toisin kuin omakotitalossa, myös ekologisempaa.
Olen asunut eri asuntotyypeissä, kerrostalo on ehdottomasti paras.
Ymmärrän kyllä, että sinä kaihoat omaaa taloa, jos et ole sitä kokenut. Minä sain niin tarpeekseni maalaistalon elämästä ja mukavuuksien puutteesta lapsena, että kaihdan kaikkea siitä muistuttavaa. En pidä mökkielämästä enkä omakotitalon pihan ja kasvimaan hoitamisesta. Minusta on ylellistä, kun piha on valmiiksi hoidettu ja sauna lämmitetty ja minä saan keskittyä muihin asioihin. Minä ajattelen tässä epäsuomalaisesti.
Olenko harhautunut aiheesta? En. Tämä liittyy kauneuteen monella tapaa. :)
Ja Tree of Life on hieno leffa. Etkö Juha pitänyt?
PoistaEi meidän asuminen huonoa ole, koko stadi kävelymatkan sisäpuolella, ja luonto. Maininnut olen vain "vuokrakolhoosin" asumismutona. Tuollainen nimeäminen on meidän perheen mutkaton perinne, lapsuudesta saakka. Äiti opetti hyvän sanan. Oli kommunistikin. Lapsena asuin pispalatyyppistä vuokrakolhoosirivitalo-idylliä. Kanojakin juoksi joskus pihalla, naapurista karussa, omenapuita kasvoi villinä. Hyvää asumista lapsen kannalta.
PoistaSen verran kyllä kuitenkin on perää, että vuokrakolhoosissa asuminen eroaa kylläkin hieman ns. osaketaloissa asumisesta, täällä päin ainakin. Jokainen itse kaupungin vuokrataloissa pitkään oikeasti asunut sen tietää. ("Tämän maailman jaritervot" eivät tiedä, hah.)
Meidänkin talossa ulkomaalaisia on noin joka kolmas. Tyypillistä. Ei yleistä ns. osaketaloissa.
Vastaanottokeskus sitten? Kyllä, tuossa se on lähellä. Onko ollut haittaa, ei. Viittaan usein vain noihin juttuihin, koska kuten sanoin, olen tekemisissä ulkomaalaisten kanssa kotitalossa, töissä ja vapaa-ajalla. Moni ulkomaalaisista täällä pauhaava ei ole. Se herättää minussa sekä anttirokan että lahtisen. Koen lammioiksi nämä oman suvaitsevaisuutensa tuputtajat. En ala asettelemaan kiviä polkujen viereen. Minä, ja ne ulkomaalaiset, me samoissa kortteereissa ja duunissa sinnittelevät, me hoidamme oman suvaitsevaisuutemme keskenämme. Hyvin toimii. Siihen ei tarvita herroilta tapakoulusta.
Monta kertaa on naurettu sitä, että jospa Yle tms. virallinen instanssi oikeasti haastattelisi kerrankin niitä maahanmuuttajia jotka ovat hyvin hyvin radikaaleja - maahanmuuttokriittisyydessään.
Olemme tulleet tulokseen etteivät uskoisi. Kuplan sisään ei sellainen aines vain menisi, sellaista ei voi olla olemassakaan. Ei nissä piireissä.
Tämä menee nyt vähän hassuksi aiemmin sanotun selittelemiseksi itsepaljastelun kautta, mutta kun haastepenkille jouduin niin lopuksi vielä sanon, että koen olevani todella etuoikeutettu sekä aineellisesti että henkisesti. Älyllisesti koen peiteltävää elitismiä itsessäni suurin piirtein missä tahansa tilanteessa, mutta maanläheisen kotikasvatuksen vuoksi höpöttelen vaikka päivän säästä ja reumatismista, jos toinen sitä haluaa.
Teitä opettajiakin tunnen paljon. Olet Marjatta poikkeus. Yleensä se sivistynytkin ope on ns. keltaisen kirjaston kerääjä-tyyppi ja "ihaninta on paeta vällyn alle hyvän kirjan kanssa."
Arrogantti lausunto ehkä, mutta keskiluokan taideharrastuneisuus ei ole mun huvia. Otan taiteen tosissani. Mutta tuokin terveellinen ihmisviha tämän kommentin loppuun taiteellisen vaikutelman vuoksi, etten enää vaikuttaisi yhtään vikisevältä pelkurilta.
Eli Marjatta, olen elossa, älä huoli, missä tarvitaan hyvää miestä niin tässä on sellainen enkä kaipaa opastusta tämän enempää.
Ollaan me aikamoisia. Elämän Puussa roikutaan. Kunnes Painovoima (ja ehkä Armo) pudottavat meidät maaksi jälleen.
ELÄMÄN PUU: En jaksanut sen elokuvan metafyysisiä krumeluureja mutta kodin kuvaus oli LOISTAVAA! Malick on nero totta kai ja ehdottomasti (Julma maa ja Uusi maailma!)
Poista(Marjatta, kun ope olet niin mitä mieltä muuten olet tästä: minun tekisi mieli kirjoittaa totta kai aina yhteen kun erikseen se assosioituu liikaa epäröintiin.)
Joo jope. Oli ne kreikkalaiset viisaita. Ja tuo oli mulle muuten uusi yksityiskohta. Kiitti.
Poista(Tuo vierelläni uinuva kissa: onko se kaunis vai suloinen?)
Ostin kirpparilta pikkuisen tunkkaisesti tuotetun pavarottikokelman yhdellä eurolla. Tarkkuuden ja kauneuden hurmiota siitkin löytyi. Youtubesta hyvälaatuinen versio samasta livetaltioinnista: Verdin Fede negar potessi. Ihan jumalaista. Taas tiesi miks tää kaikki on niin upeeta.
PoistaJa kunnelkaa hyvät ihmiset myös Lindbergin Kraft ja ehdottomasti Ondinen 2004 levytys. Silmät kuivana en sitä voi kuunnella. Haluan jakaa nämä kaksi kosmista kokemusta kanssanne hyvät ystävät.
PoistaMarjatta,
Poistaolen kuitenkin kiltti ja varovainen enemmän kuin huoleton päänaukoja. Luin tuolla yllä olevan kommenttini uudelleen. Ihmisviha olisi pitänyt laittaa ilman muuta lainausmerkkeihin. Opetkin on kunnon ihmisiä. Ulkomaalaisista täällä pauhaava ei viitannut tässä blogissa kirjoittaviin ja kommentoiviin, vaan kotikaupunkini politiikkoihin ja edeskäypiin, niihin tämän ajan lammioihin.
Kraftin katsella kuuntelin telkusta, muistan. Ja muistan muistaakseni pitäneeni. Elämän puusta muistan pitäneeni myös perheen kuvauksen vuoksi. Pidän perheiden kuvauksesta muutenkin. En ole yhteisöllinen ihminen lainkaan, mutta perheet ovat mielestäni kaiken juuret. Jokainen perhe on ehkä onneton omalla tavallaan, mutta perheet ovat ihmiskunnan elämän puu siitä huolimatta. Ja Vanhan testamentin puusta puhumattakaan!
Nyt on tullut niin monta kommenttia, että toiv. Juha laittaa uusia aiheita. Kun paljon kirjoittaa, paljon katuu. Kun vähän kirjoittaa, katuu vielä enemmän. Ette muuten usko tämänketaisen runsassanaisuuteni jäljiltä mutta minimalismi on ehdottomasti lempityylisuuntani. Mitä lyhempi kirja tai elokuva, sitä parempi. Mitä vähemmän siinä tapahtumia ja henkilöitä sitä parempi. Pienoisromaanit ja fragmentit ovat minun kesädekkareitani kun en varsinaisia sellaisia juuri lue. Tosin luen ja etsin lyhyttä lukemista kesät talvet.
jope
Juha, minä olen aina kirjoittanut 'tottakai' yhteen, minusta se on hyvä niin, vaikka ei olisikaan hyväksytty muoto.
VastaaPoistaJope, hyvä että huomasit nuo asiat kommentistasi!
Opettajissa on kaikenlaisia niin kuin muissakin ihmisissä.
Poliitikoissa samoin. esim. vihreiden Ozan Yanar on Itä-Helsingin kasvatti. Ei pidä niputtaa ja yleistää.
Taloista vielä. Meidän talossa on pääosin omistusasuntoja, 30 asunnosta 5 on vuokralla. Yhdessä vuokra-asunnossa on tällä hetkellä julkisesti riitelevä ja räyhäävä pariskunta ja toisessa ilmeisesti rikollisia, jotka välittävät varastettua tavaraa. Vuokranantaja on kaupunki ja uskoisin, että nämä eivät asu tässä pitkään. Poliis on jo käynyt tarkistamassa. Kaikki harmittelevat, kun rauhalliseen taloon on tullut tällaista elämää.
Jope, miksi sinä et sitten muuta niihin osaketaloihin? Jos molemmat olette vaimosi kanssa työssä, niin tottahan te nyt asuntolainaa saatte!
Ai niin, me ollaan ainoita akteemisia ihmisiä meidän talossa. Se on ok. En ole sitä ajatellut enkä pidä tärkeänä asiana. Viihdyn. Meillä on hyvin hoidettu iso piha ja kaunis puistotie kauppoihin ja bussipysäkille. Mukavat ihmiset.
Nyt pitää rientää. Toinen pompsi kesävieraita tulossa, heille lounasta.
Jos en näkyile täällä, niin olen kolmen sukupolven voimin uimarannalla tai leffassa tai Tykkimäen huvipuistossa tai mitä ikinä haluavatkin.
Itse asiassa kaikki mitä sanomme on yleistämistä. Sanominen ilman yleistämistä, ja sen implisiittisen epätarkkuuden, hyväksymistä, koko sen semanttisen huminan hyväksymistä, ei ole mahdollista. Jos sanon: "yleistäminen ei ole kivaa", on jo se yleistämistä.( Onhan minun kyettävä sanomaan yleistäen esim. että onpa ihanaa kun on kesä, vaikka kesä ei kaikille ole hyvää aikaa ja monet kärsivät kesästä joko fyysisesti tai jotkut jopa psyykkisestikin.) Sanat ovat jo sinällään yleistäviä merkkejä. Eli jos ei haluta kokonaan vaieta, on yleistäminen tiettyyn rajaan pakollista, koska kielen rekisterit eivät riitä.
VastaaPoistaMiksi en asu osaketalossa? Olen aikoinani tehnyt taloudellisia mokia, sanotaan noin. Syy ja seuraus. Oma syy. Mutta asuminen ei mua paina, otan sen vain esimerkkinä esiin kun näen oikeasti sitä elämää mistä monet vain lukevat, kirjoittavat, kolumnoivat tai järjestövaikuttavat. Olen asunut vuokralla yli 50 vuotta syntymästäni saakka. Vuokralla asuminen ei ole siis ongelma eikä varsinkaan mikään status mulle. Me ihmiset olemme toisillemme ongelmia. Kukin vuorollaan. Täälläkin on hyvä asua. Minulla on ollut afrikkalaisia seinänaapureita vuosikymmeniä siinä kuin töissä käyviä suomalaisia kuin töissä käymättömiä. Kaikkia joka lähtöön. Yleistää ei voi. Vuokratalossa on kyllä tosiaan monipuolisempaa elämää.
Olen huono siinä että en ole kollektiivinen enkä yhteisöllinen, vaiikka töissä kykenen kyllä positiivisen aktiiviseen sosiaalisuuteen ja sen ylikin, mutta kotona olisi toisinaan kiva elää jonkinlaisessa minimalistisessa hiljaisuudessa. Ei niinkään missään korvessa, mutta ehkä jossakin korkean talon kattokerroksessa. Kerran pari viikossa kävisin alhaalla kaupungista hakemassa kirjoja, kalaa ja kermaviiliä. Ja sic! olen ihan varma että niissä tiloissa pilvilinnassani olisin paljon paljon suvaitsevaisempi ellen jopa liberaali globalisti? (Sarkasmivaroitus.)
Oliko Käyskin vesi lämmintäkin? Itse piipahtanen siihen pikkujorpakkoon viikon kahden sisällä samalla kun käyn viemässä kukkapuskan vuokrakolhoosi-kommunisti äitini ja pienen mutta kiihkeän isäni haudoille muistolehtoon. Heistä on jäljellä tässä maailmassa alumiiniset pienet kiveen kiinnitetyt laatat. Se on minusta kaunista ja laittaa kaikki asiat arvojärjestykseen. Juha, viime viikolla kävelin hautausmaalla Seinäjoelle (on nämä ihmeellisiä osumia) ajatellen samoja. Ei muuta kuin rohkeasti päin loppuelämää. Se pitää elää elämällä eikä katkeruudessa tai liian suuressa kaipauksessa.
Lukemani Solzenitsyn elämäkerta (Erkki Vetteniemi) kai minut on laittanut käyttämään näin suuria sanoja kyyristelemättä.
jope
Hyvä elokuva-aihe: netissä riitelevät ihmiset tapaavat toisiaan tunnistamatta reaalitodelisuudessa.
PoistaJope. Jos kävelen sinua vastaan sjoella ja tunnistat minut, voit pysäytää jos haluat.
Ja miksi niiden pitäisi tuossa elokuvassa olla juuri nettiriitelijöitä? Se olisi dramaturgisesti kiinnostavampaa. Muten tulisi romanttista komediaa.
PoistaMarjatta: seuraan tottakai esimerkkiäsi.
PoistaJuha, emme tule osumaan kohdakkain. Sama kuin Kouvolankin, käyn Sjoella nykyään kaksi kertaa vuodessa. Mielelläni pysäyttäisin kyllä. Kättelisin sinut, esittelisin itseni ja kiittäisin blogistasi, jossa olen tullut kirjoittaneeksi henkilökohtaisemmin kuin missään muussa vastaavassa.
PoistaMuistatko kauan kauan sitten kun laitoin anona kannustavan viestin blogiisi, jota leikilläsi aluksi luulit vaimosi kirjoittamaksi. Olin tututustunut korketasoisiin teksteihisin ja minua alkoi ottaa päähän se kohta, jossa luki oikeastaan aina 0 kommenttia. Se olin siis minä. Sittemminhän sinulle on kommentoijia tullut, se hienoa.
Muistaakseni Antiaikalaisesta blogisi alunperin näin. Se mikä kaikessa blogihommassa, kommentoijissa jne. on aina kiinnostavaa on se persoona, mikä meistä muodostuu näiden kirjainmerkkien kautta. Ihmisistä, koskee siis myös mua, tulee hyvin ilmeisiä, tyypillisiä niin että kaiken melkein arvaa jo etukäteen. Sitten jos yrittää jotain yllätyksellistä, seuraava päivitys palauttaa jo vanhan sapluunan. Se ei ole huonoa tietenkään, päinvastoin. Oma tunne on vain se, että kommentoiva-minä on ihan eri tyyppi kuin se jonka sisällä elää, vaikka pyrkisi olemaan kuinka rehellinen. Tämä koskee varmasti myös teitä muita. Omalla arjella ei aina ole mitään tekemistä täällä ilmaistun kanssa, vaikka molemmat on ihan yhtä totta. Sanat ovat tosiaan rajallisia instrumentteja. Ehkä siksi koenkin vetoa klassiseen musiikkin...? Siis sen kuunteluoppilaaksi.
Mutta sometuttu- tapaaminen (vaikkapa hotelli Tornin kabinetissa) jossa paikalla Marjatta, J---, sinä, minä jopena kommentoiva ja Vesa Haapala voisi olla ikimuistoisen yllätyksellinen tai sitten odotettua latteampi. Sellainen onkin kaikin puolin parasta jättää vain mielikuvitukseen.
jope
Piti jättää tämä, mutta maailma se jatkaa kirjoittamistaan pahuudessa ja rasismissa sitten viimeisen. Saksassa useita iskuja. Nyt taas Ranska. Kirkossa vaihteeksi. Siivilien kimppuun. Nämä ovat ns. pehmeitä maaleja. Raukat. Rasistit. En sano enää että terroristit, vaan rasistit, rasistit, rasistit. Perustelut olen esittänyt aiemmin.
Kovasti yritän mutta ei tämä toivomalla ja "hyvää uskomalla" mene pois ja sammu itsestään. Jos joku sanoo että Eurooppa on entisensä miljoonatulvan jälkeen niin en tiedä missä todellisuudessa sellainen ihminen elää.
Pitääkö tähän siis tottua nyt?
Olemmeko me todella kaikki onnellisempia ja suvaitsevaisempa ja kauniimpia jos totumme tähän niin, että annamme olla kunhan ei osu omalle kohdalle?
Tällä kertaa ei omin voimattomin ja kulunein sanoin:
VastaaPoista"Islam sai tänään taas kaksi uutta marttyyriä. Ranskan poliisi teurasti kaksi Jihadin soturia, jotka iskivät uskottomien kuvainpalvojien kirkkoon kesken näiden iljettävien palvontamenojen. Allahu akbar!
***
Myös kristinusko sai marttyyrin. Normandialaisen Saint-Étiennen (= Pyhä Stefanos, so. ensimmäinen kristitty marttyyri!) –seurakunnan kappalainen Abbé Jacques Hamel, 84, kuoli tässä iskussa. Hänen kurkkunsa leikattiin auki Lähi-idän assasiinien parhaiden perinteiden mukaan. Komea kuolema sinänsä, sillä se tapahtui kesken pyhän messun, vaikka tämän tosiasian likimainkaan kaikkia ulottuvuuksia vain ani harva tämänkään blogitekstin lukijoista ymmärtänee. Isä Hamelista tuli yhtä kaikki jälleen uusi nimi maailman vainotuimman uskontokunnan alati kasvavaan marttyyrien listaan, joka tietysti meidän päivinämme painottuu vahvasti islamilaisen Lähi-idän ja jossain määrin myös (islamilaisen) Afrikan suuntaan. Mutta Euroopan kristittyjen turvallisuudentunne on illusorista ja se tulee jatkossa järkkymään entisestään sitä mukaa kun Eurooppa islamilaistuu. Suomi ei ole poikkeus.
Niin, kuten alussa mainitsin, myös islam sai marttyyrinsa. Kyllä, kyllä, uskokaa pois vain, näiden kahden assasiinin ympärillä leijuu ilman muuta marttyyriuden sädekehä sanokoot poliittisesti korrektit imaamit tai jaakkohämeenanttilat mitä sanovat. Islamilainen käsitys marttyyriudesta näet poikkeaa jokseenkin jyrkästi meikäläisestä traditiosta; itsemurhaiskuissa kuolleiden jihadistien status marttyyrina hyväksytään umman keskuudessa huomattavasti yleisemmin kuin lännen suvaitsevaiset oikeinajattelijat olisivat valmiita uskomaan.
Niiden onnettomien länsimaisten myötäjuoksijoiden ja hyödyllisten idioottien, jotka odottavat ”islamin uskonpuhdistusta” kuin kuuta nousevaa, olisi syytä vihdoinkin ymmärtää, että islamin uskonpuhdistus on jo tapahtunut: salafistit eli islamin historian kolmen ensimmäisen vuosisadan esikuviin nojautuvat muslimit ovat uskonnollisia reformaattoreita par excellence. He ovat todella tuoneet islamin uskon sen alkuperäisille juurilleen ja harjoittavat siten kuin sitä vuosisatoja sitten harjoitettiin. Abbé Hamelin murhaajista ainakin toinen on tunnistettu ranskalaisen salafistimoskeijan ahkeraksi vieraaksi. (Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että hän on ilmeisesti ollut viranomaisten elektronisessa seurannassa jo jonkin aikaa…)
Suomessakin salafisteja on satoja. Joku Teuvo Hakkarainen saattaa olla pikkuisen hölmö vaatiessaan kaikkien muslimien karkottamista maasta, sillä sahurinkin pitäisi ymmärtää, että se on juridisesti täysin mahdoton toimenpide. Mutta salafismin tapauksessa tilanne on jo kokonaan toinen - tai ainakin sen pitäisi kaiken järjen ja kohtuuden mukaan olla sitä. Ranskassa salafistimoskeijoiden ratsaamista ja niissä mesoavien vihasaarnaajien vangitsemista tai karkottamista on vaadittu vuosikaudet, mutta mitään kunnollista ei ole saatu aikaan. Jää nähtäväksi, muuttaako tämänpäiväinen murhateko mitään. Kaiken todennäköisyyden mukaan se ei muuta mitään. Tämä ei vielä ole tarpeeksi pahaa, yksi surkea, ikäloppu pappihan siinä vain kuoli..."
Lähde: blogi Palaneen käryä, jota pitää katolinen suomalainen mies ja ajattelija.
Ja taas varoitus teille ystävilleni tyypittämisestä. En ole sitounut tuon kyseisen enkä minkään muunkaan blogin tai pol. ajatusmaailman ajatuksiin. Tuo kirjoitus korreloi vain todellisuuden kanssa tarkimmin (perustuu Ranskan tuntemiseen) ja sisälsi eniten faktoja.
Sorry, tiedän ettette ehkä jaksa tuota kaikkea taas, mutta mua tämä kierre (ja tulevat tapahtuvat) kyllä masentavat kovista itse-eheytymisyrityksistä huolimatta.
Jep. Se oli piristävä se sun viesti!
PoistaTodennäköisyys tapaamiseemme on mitätön mutta mitättömyyksiinkin on varauduttava!
Tuosta kaikkien muslimien karkottamisesta. Se on ehdotus joka perustuu illuusiolle tyhjiössä toimimisesta. Siis ihan käytännössäkin epäviisasta ajattelua. Jos Suomi tekisi tuollaisen päätöksen, en haluaisi olla lähelläkään pääkaupunkiseudun suuria kauppakeskuksia enkä käyttäisi mielelläni julkista liikennettä. Tiedän että tämä on ääriajatelun myötäilemistä, mutta nyt se on välttämötöntä jos haluamme turvallisuutta. Se että karkottaminen olisi poliitisesti ja eettisesti mahdotonta, on vielä toinen asia. Ajattelin nyt täysin pragmaattisesti.
PoistaVäitän myös, että eettisyyteen ja oikeusvaltion periaatteisiin vetoavat karkottamisen vastustajat pelkäävät samaa mutta salaa, koska ajatus on epäkorrekti. Se ikään kuin pästää ikkunasta sisään sen ajatuksen jonka ovesta potkaisee pihalle.
PoistaMuslimien karkottaminen on täysin iljettävä ajatus, joka ei nyt tuossa ollut keskeinen, vaan rasististen ja salafististen vihasaarnaajien vapaus toimia vuodesta toiseen.
VastaaPoistaMikään EU maa ei antaisi eikä anna nytkään (onneksi) vastaavaa vapautta äärioikeiston rasisteille.
Suomessa tuon karkotusidean esittäjä mikä lie Tynkkynen ja persunuoret ovat ihan marginaaliaa joiden puheet pitäisi todellakin tehdä enemmän kuin kyseenalaisiksi. En tunne asiaa sisältä koska en ole persu enkä niiden kuvioita seuraa.
Ekä tunne ketään maahanmuuttokriitikkoa, en suomalaisissa enkä muslimeissa, joka niitä kannattaisi. Rikollisten karkottaminen on sitten asia erikseen.
Juha osaat varmasti hakea poliisiin tilastoista turvapaikanhakijoiden tekemät rikokset tämän vuoden ensimmäiseltä puoliskolla. Ei ollut kivaa luettavaa. Yli tuhat rikosta suhteellisen pienessä joukossa. Ja kasvussa. Miten siihen sitten pitäisi sitten suhtautua, en tiedä.
Ääriajattelu ei muuten Euroopassakaan ole mitään muutaman yksinäisen suden puuhastelua. Ranskassa salafistisesti suuntautuneita on sadoissa tuhansissa.
Olemmeko me itse antaneet ladata itsetuhojärjestelmän sisäämme, se selviää aikanaa. Meidän mielpiteemme, toivomme tai pelkomme, ei sitä kerro.
Toisaalta on vapauttavaa, vaikkakin pahimmassa tapauksessa karmivaa, että todellisuus kirjoittaa itsensä täysin riippumatta meidän fiiliksistämme tai asennoitumisestamme.
Teot kertovat mitä maailmassa tapahtuu, emme me.
Mutta onhan tälle tuhonkierteelle olemassa ratkaisukin.
Oma arkkipiispamme sen sanoi:
-On vahvistettava dialogia.
Suomen kirkon ja Punaisen ristin valtuuskunta voisikin järjestää vaikkapa Hanasaaressa (tai Aleppossa) paneelikeskustelun Isiksen kanssa ja käydä avoimesti läpi kipupisteitä ja avata ajattelua puolin toisin. Tässä ajatustenvaidossa syntyisi varmasti "tiekartta" uskontojen ja kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja voisimme yhdessä, peijakas sentään, luoda jotain kestävää ja aidosti vuorovaikutuksellista!
Jos perustaisin blogin, antaisinkin sen nimeksi On vahvistettava dialogia.
Ideana ei olisi julkaista mun ajatuksiani vaan kerätä sinne vain dataa, tilastoja ja vahvistettuja viranomaisjulkaisuja
maailman menosta ilman tulkintoja.
Tätä tehtäväähän ei nyt valtamedia sen enempää kuin valhe- tai vaihtoehtomedia hoida. Toimittajan on aina pakko päästä tulkitsemaan sitä mitä se ei voi tulkita.
"Olemmeko me itse antaneet ladata itsetuhojärjestelmän sisäämme, se selviää aikanaa. Meidän mielpiteemme, toivomme tai pelkomme, ei sitä kerro."
PoistaJotain tuollasta... Reaalinen puhuu kuvitteellisen ja symbolisen ohitse. Se on tietenkin välttämätöntä että me tuossa reaalisen kyydissä teemme viisaita ratkaisuja kotouttamisessa ja pidämme yllä tuota dialogia mahdollisimman paljon. Sillä on epäilemättä tilastollista vaikutusta siihen, kuka Isisin mukaan lähtee, mistä eksistentiaalisen olemisen tuntonsa repii. Isisistä vai Suomen sosiaalihuollosta (jos niitä töitä siis ei ole). Ääriainesten kärkien tasaaminen puolin ja toisin on tärkeää.
Muuten siinä sun blogissas tulis sitte se vastaan, että koska datakaan ei ole absoluuttisen puhdasta yhteiskunnallisista valinnoista, sen uskottavuudesta kohta kiisteltäs ja löytäisit ittes taas jostain semanttisesta suosta.
Eli tuo reaalisen tapahtuminen ajassa tulee taas lopulta elementaarisimmaksi nimittäjäksi.
"Muuten siinä sun blogissas tulis sitte se vastaan, että koska datakaan ei ole absoluuttisen puhdasta yhteiskunnallisista valinnoista, sen uskottavuudesta kohta kiisteltäs ja löytäisit ittes taas jostain semanttisesta suosta."
VastaaPoistaTotta kai tuo on totta. Ja myös se mitä julkaisee ja mitä ei. Niinhän mediakin toimii. Asiat ja tapahtumat joita ei julkaista tai jotka aliuutisoidaan ovat rajua vaikuttamista, huonoimmillaan jopa manipulatiivista kansalaispedagogiaa.
Poliisin tilastot ovat silti mielenkiintoisia suhteellisesti ainakin. Hirveän vähän niitä kuitenkaan julkaistaan sellaisinaan. 22-vuotias kesätoimittajkin haluaa ryhtyä mediarabbiksi niistä kirjoitaessaan ja livauttaa mukaan omia idiksiään, joskus jopa fiiliksiään.
Väestötilastot ovat toinen ihan ehdottoman tärkeä paikka, jos haluaa tietää mitä maailmassa/maaassa tapahtuu. Ilman tietoa väestöjen kehityksestä ja prognooseista on vaikea sanoa juuri mitään yhteiskunnallisen muutoksen suunnista ainakaan niin että se perustuisi edes jonkinlaiseen tietoon.
Uusi tiedonvälitys ja somekin on parhaimmillaan siitä hyvä, että ihmiset oppivat itse etsimään itseään kiinnostavan tiedon. Huonoimmillaan tulkitaan tietoja väärin ja ne käännetään esim. oman vihapuheen perusteluiksi kuten meilläkin paljon tapahtuu niin oikealla rasistilaidalla kuin äärivasemmallakin.
Silti samaan aikaan on totta, että yleistä pappisvaltaa muistuttavaa mediaa eivät normaalin äö:n omaavat ihmiset enää tarvitse vanhanaikaisessa mielessä. Kuuntelen mielelläni ja arvostaen Matti Rönkköä, mutta hänen sanansa ovat vain palapelin osasia. Eivät koko kuva.
Taiteesta tuttu näkökulmatekniikka on tullut myös tiedonvälitykseen ja se on hyvä asia. Näkökulmia ei ole enää yksi, se viralliseksi itsensä ilmoittanut, vaan ihmiset keräävät tietoa myös itse ja julkaisevat sitä. Myös tilanteen joissa kansalainen on itse ollut mukana on tärkeää tietoa. Osallisuuden näkökulman tulisikin olla aina ensin ennen analyysiä.
Itse olen katsellut aika paljon viimeisen vuodena aikana autenttisia videoklippejä eri tapahtumista. Kun vaihtoehtona on esim. Ylen toimittaja kertomassa kuvalavasteen edessä siitä mistä Pariisin lehdissä on aamulla kirjoitettu ( ! ) niin ovat nuo videot kyllä houkuttelevampi vaihtoehto. (Power to the People Patti Smithin hengessä siis)
Tosin olen katsellut videoita joita ei olisi kannattanut katsoa, mm. Isiksen julkaisemia joissa ihminen teloitetaan panssarivaunulla tai homoseksuaaleja pudotetaan katolta.
Mutta kansalaisvideoinnin seassa on ollut paljon hyvääkin.
Tärkeämpiä nuo kuvavirrat ovat kuin Armanin ja tunnarantalan show´t. (Noista kolmesta muuten kukaan ei ole toimittaja. Mutta se ei olekaan nyt medialle ongelma. Kaksoiskoodi taas. Monet muut ei-toimittajat eivät saa saa armoa. )
Mutta sivusto jossa on kootusti viranomaistilastoja ihmisiä eniten kiinnostavasti aiheista voisi olla oikeasti hyvä. Nythän vaatii kuitenkin hieman taitoja kaivaa faktaa esiin jo Tilastokeskuksen tai Poliisin sivustoilta.
Avoin yhteiskunta, avoin tieto on oikeasti hyvää kansalaisdemokratiaa, jos se uskalletaan toteuttaa myös ilman ajatuspoliiseja. Toki ammattimaisia analyytikkoja tarvitaan mutta ei niin että tieto pidetään heidän takanaan.
Kaikki julkiseksi jo julkisuusperiaatteen vuoksi. Avoin demokratia.
Marjatta, olen viimeisen viestisi jälkeen kirjoittanut nyt neljä viestiä osittain myös sinun kysymyksiäsi ajattellen. Tuskin jaksat lukea ne läpi, mutta toivotan sinulle tässä erityisesti oikein hyviä kesäpäiviä sillä huomisesta alkaen häivyn itsekin kesäpuuhiin ja pikkureissuille joksikin aikaa. Voikaa hyvin, te, ja teidän perheenne.
jope
En mielelläni linkkaa tätä mutta tässä eräs näkökulma karkotuksiin. Oikeus voi muodostaa uskomattomia umpikujia yrittäessään tavoitella humaanisuutta.
VastaaPoistaItse koin velvollisuudeksi lukea alusta loppuun jutun todellisuudesta sen lähteestä huolimatta:
http://mvlehti.net/2016/07/27/raiskaajamurhaaja-jaa-suomeen-jos-somalia-ei-halua-hanta/
Tässä tapauksessa asiat ovat juuri niin kuin tuossa kirjoitetaan, vaikka lehti on mitä on.
Eli mustavalkoisuus karkotusten suhteen ei ole aina toimivaa.
Lukekaa jos kykenette. Kaikki tuo tapahtui.
En tiedä onko koko kuvaa enää edes löydettävissä...
PoistaSe, mikä osa kokonaisuutta tuosta mv-jutusta ainakin ihan selvästi puuttuu, on se ongelma, että kun Somalia ei halua tyyppiä takaisin, on Suomen viranomaisten pakko humanitaarisista syistä esittää itselleen se kysymys, mitä tälle ihmiselle siellä Somaliassa tapahtuisi? Jos olisin itse tekemässä tätä päätöstä, täytyy myöntää solmuun menisi pää mutta virkamiehen asenne lopulta olisi säilytettävä. Vaikka saisin kukkahatun maineen. Tuo ajatusta lentokentälle jättämisestä ei virkamies voisi esittää. Maallikot voivat päästää suustaan mitä tahansa. Minusta se, että tämä oleellinen seikka jätetään pois jutusta, on lukijan manipulointia.Tai kirjoittajan tietämättömyyttä.
Asianajajan argumentit ovat tuskastuttavan huonoja, kuin huonosta elokuvasta, mutta hänen on asiakastaan puolustettava. En usko että hän edes itse pitää lasumiaan uskottavina mutta syyttäjän tehtävä on kumota ne.
Lauerma sanoi Iltiksen haastattelussa, että turvapaikanhakijat ovat usein traumatisoituneita ja julmiin rikoksiin alttiita. Tämäkin oli sotilas. Mitä lie tehnyt ja kokenut ammatissaan. Kun halutaan varoa etnisen taustan mainitsemista, varotaan tietysti määrittelemästä keskeiseksi vaikuttajaksi muuttujaa, joka toimii väärällä tavalla yleistävänä nimittäjänä siitä puhuttaessa. Mutta tämän tietenkin voisi sanoa tarkasti juuri näin niin kuin sanoin. Nyt se usein sanotaan niin laveasti, että se ärsyttää ihmisiä ja vain lisää vihaisuutta ja katkeruutta.
Tätä on yleistämisen paradoksi, siis paradoksi todellakin, josta olemme puhuneet jope. Olisiko sitten todempaa sanoa, että riskitulijoita ovat traumatisoituneet sotilaat? Ehkä, mutta heti latautuu taas paradoksi. Ratkaisu olisi että heille voitaisiin tarjota asianmukaista apua, mutta eihän se ole realismia. Kuka muuta väittää, pettää itseään. Reaalinen puhuu AINA julmasti koska se HUOKUU KAIKKIEN määrittelyjen ja ratkaisujen välistä todellisuuteen. Hyöty on aina tilastollista. Kokonaisuus ei ole hallittavissa. En usko että on koskaan. Reaalinen vaatii uhrinsa.
Ideologisesti kamppailevat diskurssit syntyvät juuri tuossa kohdassa, miten haluamme puhua reaalisesta, millaisen arvolatauksen sille annamme, ketä vastaan ja kenen puolesta sen uskomne "puhuvan". Kyse on reaalisen hallitsemisesta. Kukaan ei uskalla paljastaa aitoa voimattomuuttaan koska pelkää menettävänsä hegemonian.
Luin kaikki kommentit, ja nyt jotain ajatuksia niistä.
VastaaPoistaJope, emme olleet Käyskillä vaan omassa maauimalassa Mylsällä ja Taavetin Kivijärvellä. Käyski on nyt kunnostettu hienoksi ja siellä on toista kesää jopa Aquapark.
Sometuttujen tapaaminen ei ehkä tapahdu. Joillain kirjabloggaajilla on ollut menneinä vuosina puistotapaamisia silloin, kun bloggajia oli vähemmän. Minusta tämä on hyvä näin.
Mutta minullapas on luokkakokous Pomarkussa viikon päästä lauantaina. Siellä tapaavat 50 vuotta sitten Pomarkun Yhteiskoulun keskikoulusta valmistuneet. Kolmen vuoden päästä olisi sitten riemu-yo-juhlat. En tiedä, mitä ajtella tuosta tapaamisesta. En ole tavannut ketään sitten kouluaikojen. Tuntuvat täysin vierailta. Saa nähdä, millaista on paikan päällä ja mitä mahdan ajatellla jälkeenpäin.
Minä olen lukenut ja nähnyt hyvää uutisointia niin pakolaisista kuin muistakin asioista. Tuo ajatus, että itse hakuammuntana löytäisi parempaa tietoa kuin uutistoimistot, jotka uurastavat yötä päivää, on minun mielestäni puppua ja ylimielistä tietämätöntä puhetta. Sorry!
Lisäksi tuo vähättely on vähättelyä ammattiryhmää kohtaan, suorastaan rasistista. Samanlaista mitä on ollut mm. opettajia kohtaan (sinullakin Jope). Meidän perheessä on opettajia ja toimittajia ja tiedän, että molemmissa ammateissa tehdään rehellistä tinkimätöntä työtä. Nuorin poika on tällä hetkellä rikostoimittaja. Yksi miniä opettaa suomen kieltä maahanmuuttajille.
Olen tavannut ihmisiä, jotka ovat räätälöineet itselleen omat tietokanavansa jostain valemedioista ja täytyy sanoa, etä he eivät tiedä maailman menosta mitään.
Ilmeisesti epälehti MV on nyt lakkautettu, kun tuo linkki ei enää auennut.
Huoh! Jope, sinä olet uskomaton mielipiteissäsi. Olet sittenkin trolli! :)
Juha, minä kirjoitin juuri kirjasta, jossa turvapaikanhakijoiden opettajana toimiva kirjailija Annamari Marttinen kertoo, millaista on olla traumatisoituneena turvapaikanhakijana elämän välitilassa. Tässä kirjassa kuvattu tapaus on varmaan hyvin tyypillinen.
VastaaPoistaLue sinäkin Jope tuo kirja, mutta älä jankuta koko ajan, että tämä on jollain väärällä asenteella kirjoitettu ja että siellä on mukana turhaan tänne tulleita, vaan ELÄYDY.
Kidutettu ihminen tarvitsee rauhaa ja hiljaisuutta. Monesti sitä ei hänelle järjestetä.
Joo, xy-lehti on kai lopetettu, ei tule ikävä, mediaa riittää. En kyllä ymmärrä miten koit noin sen mahdollisuuden kiittämisen, että suomalainen voi lukea vaikka ulkomaan mediaa
VastaaPoistavapaasti täydentääkseen kotimaan uutisointia. Jos ajattelee vaikka USA:n pressanvaaleja, en voisi kuvitellakaan että olisin vain kotimaisen varassa. Luen mielelläni USA:n omaa mediaa uteliaisuuteni vuoksi. Samaa koskee myös muita asioita, varsinkin kirjallisuutta. Jos olisin pelkästään ylehesarin varassa niin aika nälkäinen olo jäisi sekä kulttuuri- että muiden uutisten suhteen. Kirjailijat joita seuraan, mm. Handke ja Houellebecq, eihän niistä täällä meillä juuri juttua ole. Muualla on.
Et ehkä pidä että minulla on sattumalta taas omakohtaisuutta toimittajienkin suhteen niin kuin opettajien. Jälkimmäisiä kuuluu hyvää ystäväpiiriin, toimittajia tuttavapiiriin. Olemme keskustelleet toimittajien kanssa ihan näistä samoista argumenteista, ei ole loukkaantunut kukaan.
Nyt kun en ole vuosiin käynyt lainkaan kapakoissa ovat kuitenkin nuo keskustelut jääneet vähemmälle, mutta on niitä kuitenkin.
Marttisen kirjan lupaan lukea, luin viimeksi suosittelemaasi
Rosenlundia, en Vaskivuora vaan sen toisen, Kuohukujan. Pidin paljon. Maahanmuuttajien kokemuksiin olen eläytynyt keskusteluissa vuosien kuluessa kasvoista kasvoihin ja yhteisillä kotimaan matkoilla, sitä et näytä uskovan millään, mutta tuo kirja varmaan tuo lisää sen perusteella mitä kerroit. Jos sinulla on pienikin kiusaus luokitella minut joksikin äärimieheksi niin annan (ystävyydellä) blogisi osoitteen näille näille tutuilleni, ja he saavat kertoa sinulle mitä minusta ajattelevat. No, leikki leikkinä.
Olen Marjatta poliittisesti täysin vapaa ja sitoutumaton. Korkeintaan pidän huolta siitä etten ole oikealla enkä vasemmalla.
Henkisesti ja hengellisesi olen sitoutunut.
Trolliheittosi annan siksikin anteeksi.
Olo on eilisen ja tämänpäiväisen taideleirin jälkeen niin hyvä. Luonto (ja luoto!) on kaunis ja luovissa ihmisissä energiaa ja värejä. Olen tottunut erilaisuuteni jo pikkupojasta saakka. Aikuisenakin katson etten kuulu joukkoon. Sitoutumattomuuteni vasemmalle tai oikealla, ylös tai alas, voi olla ärsyttävää ja kai minulla on myötäsyntyinen taipumus löytää väärät sanat kuvailemaan sitä mitä haluan sanoa. Työminä-ryhmä on sitten asia erikseen. Siellä tehdään hyvää ja kaunista venkoilematta. Siellä ei tarvi miettiä omia käsityksiä kun on yhteinen selkeä tehtävä, mikä on omaa minä suurempi. Monella meistä on onneksi sellainen duuni. Niin oli sullakin Marjatta sun alallasi.
Oma vikani että tuon aina niin henkilökohtaisia juttuja täällä esiin itseni läpi. Se saa nyt loppua.
Osaan kyllä sellaisen parnasso-puheen, jossa yritän nyt jatkossa pidättäytyä paremmin. Muutenkin pitää jättää tilaa enemmän blogi-isännän aihepiireille, minä osaan sotkea sen hyvät kysymykset toisiin. Mutta henkilökohtainenhan sinäkin olet, pysy sellaisena. Älä vaan hiljene täällä mun juttujen vuoksi.
Käyn joskus lukemassa J-----n blogia. Siellä on oikein hyviä juttuja. Paljon viisasta.
jope
Jope. Poliittinen on henkilökohtaista ja henkilökohtainen poliittista. Joten pysy itsenäsi. Toivon että täällä se on meille mahdollista.
PoistaEn nyt enää jaksa lukea kaikkea uudestaan, mutta lisään vielä jotain mileeni juolahtanutta.
VastaaPoistaTuo Jopen suunnittelema "oikea totuus -blogi" maailman menosta ilman tulkintoja on utopia. Kaikki muuttuu ja on liikkeessä. Tietoon sisältyy aina tulkintaa, ja tiede on itseään korjaavaa.
Olen allerginen ihmisten mollaamiselle ja sille, että "toriparlamentit" eivät kunnioita lukeneisuutta ja ammatillisuutta.
Niissä porukoissa osataan kaikki paremmin kuin kaupungin ja valtion virkamiehet ja poliitikot.
Jope, se että sinä mitätöit ryhmänä mm. opettajia, toimittajia, poliitikkoja ja "jaakkohämeenanttiloita" kuulostaa samanlaiselta. Se ei ole fiksua eikä järkevää.
Minua ei imartele yhtään se, että pidät minua poikkeuksena opettajien joukossa. Se loukkaa minua. Minä olen tyypillinen opettaja. Jos olet tuntenut opettajia ja toimittajia ja keskustellut heidän kanssaan, niin ovatko he sitten pitäneet itseään kollegojaan parempina, jonain poikkeusyksilöinä? Minä tiedän tuollaisia ihmisiä ja vältän heidän ylimielistä seuraansa.
Tunnen monta pojan opiskelukaveria Jyväskylän yliopiston viestintäryhmästä. He ovat kaikki hyvin ammattitaitoisia. Poika oli puoli vuotta vaihdossa Belfastissa ja toisen puoli vuotta siellä töissä sekä vuoden töissä Kanadassa. Sen jälkeen hän on tehnyt töitä sekä maakuntalehdille että Hesarille. Opiskeluaikana hän oli töissä laidasta laitaan rakennuksilla, K-Raudassa ja monissa muissa. Uskon, että hän osaa ottaa vastaan tietoa ja tulkita sitä. Millä rahkeilla joku alan ulkopuolelta osaa tehdä sen paremmin ja katsoo asiakseen vähätellä hänen työtään ja työnantajiaan!
Jope, se että sinä listaat jatkuvasti noita terroriuutisia - niin kuin me muut lukijat emme niitä muuten löytäisi - tuntuu minusta ihmisryhmien halveksimisen ohella trollimaiselta. Siksi se heitto.
Henkilökohtaisuudessa ei ole mitään vikaa. Siitä pidän, koska juuri kuten Juha sanoo henkilökohtainen on poliittista. Sen voi sanoa myös niin että yksityinen on yleistä.
En koskaan puhu mistään avautumisesta tai paljastelemisesta. Kirjoitan itsestäni sellaista, millä on yleisempää merkitystä tai mikä on koomista ja viihdyttävää. Ei sellaisessa ole mitään katumista.
J----:n blogi on minusta taianomaisen hieno.
No, johan on nyt markkinat.
PoistaPakko tässä lahtipenkissä nyt kai on sitten puolustautua, hieman. Nyt sinulla Marjatta kyllä menee lainaukset ja minä sekaisin.
Missähän kohtaan mollaan ( vahva termi ) opettajia ja jaakkohämeenanttiloita?
Laitan heti 100 euroa Punaiselle ristille jos sellainen näitä ryhmänä mollaava kohta jossakin minun kirjoituksieni jäljiltäni on. Ei nimittäin ole. Jos sellaista ei, kuten olen varma, ole ja syytät minua opettajien ja hämeenanttiloiden mollaamisesta, en voi muuta kuin antautua ja kysyä laitatko sinä saman summan? Näin väärä sana tuottaisi hyvää kummassakin tapauksessa.
Totuusblogia en havittele, mietin vain millainen olisi blogi, jossa ei olisi muita kuin tilastotietoja. Enhän sanonut missään että se mitään totuutta edustaisi.
En minä sentään niin tyhmä ole. Tilastot edustaisivat tilastoja ja luotan ihmisten kykyyn lukea, myös niitä. Tilastot eivät ole tiedettä, ne kertovat kuitenkin paljon ja todellakin luotan ihan naivisti tavallisenkin ihmisen kykyyn ymmärtää sitä mitä hieman oppineemmatkin kokevat ymmärtävänsä. Oppineita tulkitsijoita tarvitaan mutta MYÖS ns. avoin tieto/avoin yhteiskunta on minusta hieno ajatus. Sorruin siis kansalaisidealismiini, tunnut ajattelevan. Minusta tietoa tulee olla aina ja kaikkien vapaasti saatavissa.
Mutta se kaikkihan oli ääneen ajattelua. Samaan tapaan kuin Juha ideoi täällä näytelmien aiheita jne. En jaksaisi pistään pystyyn mitään tietoa, totuutta tai politiikkaa edustavaa blogia, koska minulla ei ole mitään agendaa eikä mitään vastauksia antaa kenellekään käsittelemistäni kysymyksistä.
Jos minua sitten syytetään "ihmisryhmien halveksimisesta" (nyt on raju) niin olen sitten epäönnistunut viestissäni täydellisesti. En ala nyt luettelemaan ja etsimään mitä ryhmiä ja mitä ihmisiä sinäkin ole täällä hyvin voimakkaasti kritisoinut. Ehkä muistat itse. Mutta jospa se onkin sitten kritiikkiä ja minun länsimaisen ihmisen perus- ja ihmisoikeus arvostella hallintoa ja politiikkoja ja mediaa
(siis se mikä esim. Venäjällä ja nyt Turkissa on kiellettyä) on halveksimista, niin olen kyllä aika sanoton lainatakseni vasemmistoliiton puheenjohtajaa, kun hän ihmetteli omien puheidensa vertaamista Trumpiin. Vähän sama olo mulla nyt. Se on sitten varmasti totta että olen tehnyt kritiikkini liian usein tyylittömästi. Toisin olisi voinut kirjoittaa.
Trollimaisuus. Hhmm. Maammehan on sillä tavalla mennyt outoon asentoon, että tuota termiä ihmiset heittelevät kaikkialla sen kummemmin miettimättä. Ja varsinkin miettimättä sen seurauksia ihmisten mieliin. Trolliksi tumppaamista on rinnastettu eräänlaiseen vihapuheeseen myös. Siis silloin kun joku ihan vilpittömästi kertoo omia käsityksiään.
Ajatukseni eivät ole valtavirtaa vasemmalla eivätkä oikealla laidalla, tiedän että sellaisesta tulee ajatus ettei tuollaista jätkää hei edes voi olla. Ihmisen pitää kuulua johonkin moduliin. Minä en kuulu. Liikun ja etsin koko ajan kiinnostavaa näkökulmaa ja lisätietoa. Siitä on mulle tullut silmille pitkin matkaa ja vähän kai tässä nytkin.
No, olet kyllä nähnyt minussa jotakin oikein. Olen ainakin tässä blogissa ottanut liian ison tilan ja jos tänne kommentoin, korjaan asian pysymällä paremmin Juhan aiheiden sisällä. Terroriuutisia on tosiaan tänne meikäläisen turha tulla kirjoittamaan. Koska emme tunne emme voi lukea toisiamme virheettömästi sillä joskus kirjainmerkit, kuten tässä tapauksessa ovat luoneet minusta sinulle ilmeisen vääristyneen kuvan. Jos kertoisin maahanmuuttaja-tutuilleni sen että eräässä blogissa minua pidetään suurin piirtein keskitysleirin komendanttina, he ihmettelisivät kyllä. Paradoksaalista on että heidän kanssaan olen kyennyt käymään ihan tätä samaa keskustelua ihan samoilla argumenteilla (osa on heiltä saamiani) mutta täällä se loukkaa. No, toisaalta em. keskustelu ei tänne kuulu ellei Juha sitä itse alusta. Nyt viimeistään sen tajuan.
...Vaikka et taida enää terveisiäni arvostaa ja olen jo etnisesti profiloitu toivotan sinulle kuitenkin hyvää jatkoa sen lupauksen kanssa, että en enää puhu kanssasi koskaan politiikkaa, koska en osaa muotoilla ymmärrettävästi sillä saralla argumenttejani täällä. Toivon että toteat profilointini ehkä hieman epäonnistuneen, mikä on ihan inhimiliistä, mutta sitähän en voi sinulle mitenkään todistaa, koska täällä on vain sanoja. Ja tässä tapauksessa metsään menneitä vielä.
PoistaNyt taidan tapojeni vastaisesti laittaa hyvää musaa soimaan, Rautavaaran kahdeksas sinfonia, se ei kyllä rauhoita, mutta lopussa kyllä ja myös se vähän itkettää, onnen kyynelillä. Taide on näitä käsityksiämme ja väärinkäsityksiämme suurempaa. Lohduttaudutaan sillä.
Maailman todellista, reaalista kuten Juha aina sanoo, suurempaa se ei ole, koska me elämme aineessa ja sen ehdoilla.
jope
Musiikki ei poistanut väärin tuomituksi tulemisen tuntemusta. En tiennytkään ahdistuvani näin pienestä. Nyt puhun kuin mieletön:
VastaaPoista"Uskon, että hän osaa ottaa vastaan tietoa ja tulkita sitä. Millä rahkeilla joku alan ulkopuolelta osaa tehdä sen paremmin ja katsoo asiakseen vähätellä hänen työtään ja työnantajiaan!"
Kaikilla on oikeus arvostella. Kritisoida. Se on demokratian ydin. Kritiikki ei ole luonteeltaan negatiivisista tai positiivista, se on välttämätöntä. Väärä kritiikki joutaa roskakoriin, hyvä kehittää yhteisöä. Se on kehittymiselle ihan välttämätöntä. Itseään krojaavan systeemin välttämätön osa.
Kukaan ei ole tätäkään väittänyt noin kuten kopioin, siis että poikasi ja hänen kollegansa eivät osaisi tulkita tietoa. Totta kai osaavat, ja heidän pitääkin osata, siihenhän heillä on koulutus ja ammatillinen motiivi.
Mutta se ei tarkoita ettei toimittajatyöhön kouluttamattoman ihminen ei osaisi myös esim. itse lukea numeroita oman nenänsä edesstä. Ja ajatella niistä jotakin. Toin esiin, että eihän esim. Tunnan, Rikun (en ole varma menikö oikein) tai Armaninkaan kykyä käsitellä tietoa kyseenalaisteta, vaikka he eivät ole toimittajia. Päinvastoin, heille annetaan käyttöön tv, ja parhalla katseluajalla ja toinen kanava on Yle! Loukkaanutko heistä, siis että he kyseenalaistavat kouluttamattomina "toimittajina" oikean toimittajan työn?
Et voi olla sitä mieltä, että tiedonvälityksen tulee olla monopoli johon kansalaisilla ei ole asiaa. Mv-lehden kaltaiset aviisit ja vastaavat vihapuhelehdet vasemmalta äärilaidalta joutavat jäädä sivuun ja keskustelun ulkopuolelle, mutta eihän kai kansalaiskeskustelun tukahduttamista toimittajuuden yksinoikeuteen vedoten voi pitää ihanteena?
Toriparlamentti ikävänä ilmiönä sitten?
Minusta ne ukot ja akat siellä kahvilla hallitusta haukkumassa on kaunis ilmiö. Ja tuttu näky Kreikasta Rovaniemelle. Niin pitää ollakin.
Mua kyllä kaduttaa että olen niin avoimesti ja luottamuksella kertonut itsestäni. Tiedätte asumiseni ja sen mitä näen ikkunasta, vanhempani, taloudellisen asemani, sen mikä saa minut onnelliseksi, sen mitä pelkään eniten maailmassa ja sen tien millä yritän pysyä, Kristus-tien. Olen mätämuna varmasti kun oikein silmin ja oikein silmiin katsotaan, mutta tiedän pyrkiväni hyvään jokapäivä, en tee valitettavasti vapaaehtoistyötä, suutariksi jäävät hyvät pyrkimykset, mutta vaikka en luota itseeni ihmisen mittana, luotan ihmisiin, tavallisiin ihmisiin jollaisesta perheestä itse olen maailmaan kasvanut ja jonka vuoksi olen asemoitunut automaattisesti heidän puolustajakseen. Hyväosaiset, on sitten kysymys taloudellisesta tai älyllisestä asemasta, pärjäävät aina. He pitävät toisistaan ja itsestään aina hyvän huolen. Kansan rivit tappelevat keskenään. Se roskaväki... (ei mun termi).
Opettajien mollaamista en ole vieläkään löytänyt kirjoituksistani, ettet vain sotkisi toiseen samalla nimikirjaimella alkavaan...? Tämä ei ole nyt kyllä tälläinen teinimäinen mitä-mä-muka-tein -tyyppinen vuodatus kunniaksi mulle, mutta kun on maine ja kunnia täällä jo mennyt niin menköön vielä mukaan tämäkin.
Jos luet M nämä yo. kolme kommenttia niin älä ahdistu siitä mitä tunnen. Oman pääni sisällähän nämä mun tunteet on kehittyneet. Olit peili joka heijasti. Sulla niin kuin meillä kaikilla on käsittääksemme ihan riittävästi tekemistä muutenkin esteissä ja vaikeuksissa, mitä tiellämme on. Kaikkea hyvää.
Anteeksi Jope! Minä en ole varmaan ymmärtänyt sinua oikein.
VastaaPoistaMinä en vaan pidä tällaisista letkautuksista: Yleensä se sivistynytkin ope on ns. keltaisen kirjaston kerääjä-tyyppi ja "ihaninta on paeta vällyn alle hyvän kirjan kanssa." Ja toinen ...sanokoot poliittisesti korrektit imaamit tai jaakkohämeenanttilat mitä sanovat...
Ei ketään ihmistä saa yleistää noin.
Kävin kerran Melenderin blogissakin ällistelemässä, kun hän pilkkasi nimeltä mainiten suomalaisia kirjailijakollegoitaan, ihan hyviä tyyppejä, kirjassaan Yhden hengen orgiat.
Ehkä olen vain liian herkkä ns. läpälle.
Ei sitä saa kohdistaa heikkoihin eikä vahvoihin. Me tiedämme niin vähän nistäkin joita julkisuudessa riepotellaan, esim. Jari Tervo ja Tuomas Enbuske.
Ei sun maine ja kunnia ole mihinkään menneet. Ei todellakaan.
Se aiempi opettajien mollaus mihin viittaat liittyi hahmoihin ja eräänlaiseen näytelmään. Se ei loukannut minua yhtään. Olin täysillä leikissä mukana.
Katsoin muuten äsken elokuvan The Girl, joka kertoo Hitchcockin pakkomielteestä viileisiin vaaleaveriköihin ja Tippi Hedrenin piinasta hänen ohjauksessaan. Se oli hyvä. Ajatteluttaa.
Hyvää yötä ja kaikkea hyvää!
Jep, hyvä jos näin. Lasken tuon keltainen kirjasto-heiton syykseni.
PoistaHämeenanttila-juttu on sen sijaan taas osa isoa lainausta, jonka otin Ranskan tilannetta tarkasti seuraavasta ja tuntevasta Palaneen käryä-blogista. Mainitsin sen kyllä kommentissani ja koko juttu oli lainausmerkkien sisällä. Juttu oli kontekstissaan ihan hyvä, vaikka radikaalimpaa ajattelua kuin mitä itse koen oikeaksi.
Mutta tuo opeheitto oli mun ja Punaiselle ristille olen nyt siis velkaa sanotaanko puolet summasta.
Mitähän tuolla kommentilla yritin muka ajaa, halveksia keskiluokan kirjallisuusharrastusta, joka ilmenee usein kaiken Finlandia- ja Nobel-palkitun pakonomaisena lukemisena niin kuin sillä tavalla kirjallisuuus tulisi arvotetuksi. Joka tapauksessa tyhmää multa, ihmiset valitkoot lukemansa millä perusteella tahansa.
Jatkossa en listaa uutisia enkä linkitä muihin blogeihin. Sovittu. Tämä on Juhan esiin nostamien aiheiden blogi eikä meikäläisen twitter. No hard feelings, good.
jope
J kirjoittaa todellakin hyvin ja omaperäisesti.
VastaaPoistaHämeenanttilan minäkin yleistän niin, että toivoisin näkeväni hänet väittelevän islamistin kanssa. Nyt hän saa olla liian rauhassa. Media ei aseta tai rohkene asettaa häntä tiukkoihin paikkoihin. Hän pääsee kommentoimaan metatasolla. Tuo meidänkin käsittelemä aidon uskon kysymys olisi tosi kiintoisa väittely hänen ja islamistin välillä. Sen minä haluaisin nähdä.
Jatkan vielä vähän näistä aiheista, kas kun Jope osaa asettaa sanansa niin, että niihin on aina vastattava. :)
VastaaPoistaJokaisella on tämänsä - sanoi Saarikoski. Näinhän se on. Tämä ajatustenvaihto on pientä elämän bonusta eikä sitä saa pilata liialla kärkevyydellä - siis tämä on tukistus minulle.
En ole osallistumista vastaan, se on tärkeää, demokratian ydin. Olen vain epäkunnioittavaa osallistumista vastaan, huutelua, jota nykyään näkee ja kuulee joka paikassa. Se tuhoaa dialogin mahdollisuuden.
Riku ja Tunna ja Arman eivät tietääkseni ole uutistoimituksessa vaan viihdepuolella.
Katsoin kauan siten ihan ensimmäisen Rikun ja Tunnan matkaohjelman kaikki osat. Se oli raikas ja poikamainen. Ostin myös pojille lahjaksi heidän matkakirjansa Mad World. Heillä taitaa olla jo usempia kirjoja.
Luin Armanista naisten lehdistä silloin kun hän oli vaatturi. Mutta kuka mies nyt teettäisi Suomessa vaatturilla puvun. Armanin on pitänyt keksiä muuta. En ole katsonut hänen ohjelmiaan, mutta ne formaatit, mitä hänelle on tarjottu, kuulostavat aika kauheilta.
Tällaista viihdettä meillä tehdään ja tähän viihdealan ihmisten on suostuttava.
Hämeenanttila? Hän on tutkija eikä ehkä halua kauheasti tuppautua televisioon. En haluaisi islamisteja nostettavan keskustelukumppaneiksi. Ihan sama kuin Breivik tuotaisiin keskustelemaan oikeusministerin kanssa.
Ei se ole kiinni rohkeudesta, vaan turhauttavuudesta. Mitä hyötyä siitä olisi? Se menisi sosialalipornon puolelle!
Siis Hämeen-Anttila, tämä on se oikea kirjoitusasu.
PoistaEi ollut tarkotus lallatella tuossa lopussa sosiaali-sanassa - nämä sormet...
Eikö olekin niin, että yli 80 % islaminuskoisista on maltillista suuntaa ja lopuista noin 20 % ortodoksisempia. Heidän joukossaan vähemmistön vähemmistönä ääri-islmilaisina ovat islamistit. Jotkut laittavat tähänkin sanaan etuliitteen ääri, mutta eikö se ole turha, kuten myösKIN ja juuriKIN?
Hyvin kysytty, ja toiveikkaasti. Tietoa, ristiriitaista on niin paljon ettei varmastikaan voi sanoa mitään varmaa. Englantilaisesta tutkimuksesta kävi ilmi talvella, että sharia-lain kannattajia on briteissä asuvista muslimeista yli 50 prosenttia. Mutta tiedä häntä. Varmasti on muutakin tietoa.
PoistaKaikki meistä pitävät varmasti itseään maltillisina.
Me haluamme nähdä itsemme aina siitä kehyksestä käsin, toiset ovat äärtä, me maltillisia, eikö niin?
Jos kärjistää siihen tyhmään suvakit/rajakit -dikotomiaan niin molemmat ryhmäthän kokevat edustavansa malttia suhteessa siihen toiseen ryhmään.
Ehkä meidän pitäisikin vetää raja yksinkertaisesti lakiin eikä omiin mielipiteisiimme ja ideaaleihimme. Laittomuus on äärimmäisyyttä. Muu mahtuu joten kuten keskusteluun eli semanttisen huminan sisään.
Mutta kuten sanoin, en tiedä. Ääri-islamismeja on käsittääkseni monia riippuen uskonnon suuntauksesta.
Hämeen-Anttilasta en muuten tiedä mitään. En ole lukenut enkä seurannut kuin mitä tv-uutisissa on ollut esillä. Kun suoritin jotain vähäistä kauan kauan sitten uskontieteessä, ei ollut vielä silloin tenttilistallakaan. Islamista olen itse saanut eniten tietää muslimeilta itseltää. Eivät ole olleet -ääriä.
jope
Marjatta, ymmärrän pointtisi tuosta älyllisestä pornoilusta ja osa minusta on samaa mieltä. Osa minusta taas vaatii diskurssien haastamista. Ja uskontotieteilijän diskurssin haastamisen (varsinkin jos hän kommentoi fundamentalismia ja sen perusteita) tulee tapahtua myös uskoaan elävän yksilön taholta. Pelkkä akateeminen metakommentointi ei riitä.
PoistaEli tutkijan subjektiivinen halu osallistua tai olla osallistumatta julkiseen keskusteluun ei voi olla este hänen diskurssiviseen haastamiseensa. Ja sama tietenkin koskee kristinuskoa.
Poista(Uskonnolliseen ajatteluun liittyy kiehtovaa filosofista kielipelien huojuntaa ja sitä minä en voi vastustaa. Siksi jauhan aina tästä, jos sitä ihmettelette. Vähän niin kuin ihmisella on jokin perverssi tarve nähdä onnettomuuksia ja kuolemaa fiktiivisesti tai todellisesti, minulla on tarve vaikuttua diskurssivisista törmäilyistä.)
Jokin aika sitten eräs ravintotieteilijä ihmetteli, että hänet pyydetään tv-ohjelmaan "keskustelemaan" johonkin dieettiin höyrähtäneen kampaajan kanssa. Siis laitetaan tasavertaiseksi asiantuntemus ja oikku. Ja höyrähtänythän höyryää, ei siinä jää paljon oikealle tiedolle tilaa.
VastaaPoistaEnnen asintuntijoita kuultiin ja he saivat rauhassa kertoa vuosien aikana täyspäiväisesti keräämästään tiedosta.
Asiantuntijoiden rinnalle nostetaan siis ihan ketä tahansa ja moititaan tiedemiestä, poliitikkoa, ammatti-ihmistä jos ei keskusteluseura innosta. Raflaavuuden vuoksi se toinen keskustelija on yleensä vielä hyvin epäasiallinen ja tunteen vallassa omaa uskomustansa paasaava.
Tällainen tilanne oli esim. kun Nasima Razmyarin ja Ozan Yanarin olisi pitänyt keskustella jossain tv-ohjelmassa maahanmuutosta erään vanhempainyhdistysaktiivin kanssa, joka oli tehnyt tenän ja ilmoittanut, että hänen lapsensa eivät mene nyt sitten kouluun, kun matkan varrella on hätämajoituspaikka, taudit tarttuvat yms. fobiaa. Kun poliitikot kieltäytyivät. räyhäporukka alkoi suoltaa, että häh-hää livistivät, eivät uskaltaneet kohdata v a s t u s t a j a a. Kutsun tällaista mediapornoksi.
Ja pornotähdethän ovat myös olleet suosittuja osapuolia keskustelijoina, Rakel Liekki esim. oli parhaaseen pornotähtiaikaansa keskustelmassa aiheesta kuin aiheesta esim. lasten kasvatuksesta.
Minä kuuntelen mieluummin proffaa yksinään toimittajan kanssa tai tasaväkisen, toisen asiasta tietävän keskustelijan kanssa.
Silloin saan tietää jotain, en vain seurata myötähäpeän vallassa, miten asiantuntemus ohitetaan.
Näen Juha näin tuon keskustelun jossa olisi Hämeen- Anttila ja islamisti, koska islamistilla on vain oma kapea näkökulmansa, eihän hän pohdi ja puntaroi.
"Minä kuuntelen mieluummin proffaa yksinään toimittajan kanssa tai tasaväkisen, toisen asiasta tietävän keskustelijan kanssa."
PoistaIslamisti on ehkä liian vahva sana tarkoitukseeni ja vie ajatukset harhaan. Olet oikeassa. Minun kuuluisi tässä puhua vaikkapa imaamista, joka tulkitsee Koraania konservatiivisesti. Akateeminen ja opillinen tulkinta vastakkain.
Vertaus ravintotietelijän ja hörhön rinnastamiseen ontuu siinä mielessä, että Hämeen-Anttila käyttää itsekin tulkinnallisia ilmaisuja ja siksi kielipelit liukuvat päällekkäin ja dialogi voi toimia mielekkäästi; Hämeen-Anttilan alalla tulkinnat tulevat ikään kuin tekstin ja tutkimuksen mukana puhuntaan. Tässä esimekkinä lainaus Suomen kuvalehden haastattelusta 13.12.2010:
"'Profeetta, taistele uskottomia ja teeskentelijöitä vastaan ja ole heille kova. He saavat sijansa Helvetistä. Siinä on huono määränpää! (9:73)
"Minä en yhdistä näitä jakeita nykypäivään, eivätkä useimmat maltilliset muslimitkaan yhdistä. Mutta ne ovat kohtia, joita ääriryhmät käyttävät hyväkseen”, Hämeen-Anttila huomauttaa."
Hämeen-Anttila ei osoita mitään validia ja koeteltua perustetta sille, miksi hän ei tulkitse kohtaa ääriainesten tavoin. (Viittaaminen Koraanin kirjoittamisen aikaisiin uskonsotiin ei tyhjennä kokonaan pakkaa, uskon vihollisia voi metafyysisen näkökulmasta löytää nykyäänkin.) Hän vain asettaa itsensä ja ääriryhmät oppositioon. Siksi minä haluaisin nähdä Hämeen-Anttilan keskustelevan tästä kohdasta juuri jonkun sellaisen kanssa, joka tuohon vastakkaiseen puoleen kuuluu. Erityisesti kohta 'ne ovat kohtia, joita ääriryhmät käyttävät hyväkseen' on kiinnostava. Hän ikään kuin implisiittisesti esittää, että hänen tulkintansa on jollain tavoin pätevämpi tai sitten että ääriryhmät eivät aidosti usko perusteisiinsa koska KÄYTTÄVÄT kohtia HYVÄKSEEN. En väitä etteikö Hämeen-Anttila voisi olla oikeassa, mutta pelkkä mielipiteen ilaisu ei ole tiedettä, se on mielipide, tulkinta. Ei kenen tahansa imaamin tukintaa kummempi.
En kuitenkaan koe mitään kiinnostusta kuulla vaikkapa kreationistin mielipidettä alkuräjähdyksestä. Hämeen-Anttila ja Kari Enqvist eivät pelitä minulle ihan samoilla merkeillä keskustellessaan maallikoiden kanssa. Edellisen kohdalla diskurssien törmäyttäminen on mielekästä, koska Hämeen-Anttilan tutkimuksen kohde on Koraanin tulkinta ja myös itsessään tulkintaa. Ei tieteellisillä välineillä mittaamista kuten Enqvstin alalla. Silloin hänen tulkintansa haastaminen käytännön uskon tulokulmasta on mielekästä.
Ja jos hän pystyy Koraanin tuntemuksellan horjuttamaan yleisön silmissä ääriajattelijan (myös Koraanin tuntemukseen perustuvia) periaatteita, sehän olisi hyvä asia, varsinkin jos ohjelmaa katsoisivat nuoret ja vielä epäilevät mahdolliset fundamenttisoturit.
Okei, hyväksyn konservatiivisen imaamin.
PoistaJos joku ääriryhmä alkaisi kristinuskon sisällä kaivella kauheuksia Vanhasta Testamentista, kaulan katkaisemisia yms. ikivanhaan kulttuuriin kuuluvaa (mikä on sieltä ehkä siirretty Koraaniin) ja vaatia näitä käytänteitä nykypäivään, niin kyllä me sanoisimme, että tämä ryhmä käyttää hyväkseen aikansa elänyttä tekstiä, joka ei kuulu nykypäivään.
Kristinuskoa on syytetty siitä, että se muovautuu kuin pullataikina ajan mukana, mutta sehän on juuri sen vahvuus.
Ei siinä kyllä paljon uskonnon harjoittamistakaan ole, pikemminkin maallistumista, jota myös löytyy kaikista uskonnoista. Amerikan juutalaiset esim ovat suureksi osaksi tapauskovia. Nuorille meidän rippijuhlia vastaavat bar mitzvahit ja bat mitzvahit ovat tärkeitä lahjojen takia.
Pyhistä kirjoista, olkoon Koraani tai Raamattu löytää, mitä haluaa. Hassua, että tuollaisia eri aikoina koottuja sekalaisia tekstejä otetaan niin vakavasti!
Kävin Repoveden kansallispuistossa retkeillessä eräällä hautausmaasaarella, jossa on myös Hannu Salaman jumalanpilkka-syytöksissä aktiivisesti toimineen Paavo Hiltusen hauta. Hänen poikansa Petri Hiltunen oli vähän aikaa pappina Valkealassa, mutta joutui lähtemään, koska ei suostunut vihkimään naispappeja. Tämäkin on vanhan kulttuurin nostamista nykypäivään.
Paavi on muuten juuri puhunut hienosti Krakovan vierailullaan. Hän on sanonut, että islam ei ole terroristiuskonto, ei sen väkivaltaisempi kuin muutkaan eikä sitä saa leimata fundamentalistiryhmän perusteella. Hän selitti puolalaisille, etä terrorismi ei kasva uskonnossa vaan ihanteettomuudessa ja rahan jumalan palvonnassa.
Paavi sanoo siis samaa mitä Hämeen-Anttila uskonnon käyttämisestä tekojen selittäjänä.
Oletteko muuten miettineet sitä että suurin osa taiteen, kirjallisuuden ja usein politiikankin "sankareistamme" on täysin itseoppineita. Paasilinna, Ernohan sen sanoi suurin piirtein näin: Kaikki oppineet ovat itseoppineita, muut ovat opetettuja.
VastaaPoistaEn halua halveksia oppineisuutta mutta en ylikorostaakaan. No, jonkun Enqvistin kanssa, luonnontieteilijän, on eri asia mutta ei ole olemassa mitään estettä sille, ettei humanististen tieteen tajua voisi saada ja hankkia periaatteessa kuka tahansa. Taide on täynnä esimerkkejä itseoppineista, jotka ovat menneet ohi ja yli. Suuret elokuvaohjaajat eivät ole käyneet elokuvakouluja, suuret kirjailijat eivät olleet päivääkään yliopistolla.
Osa on, eikä se ole huono asia, mutta ovat nämä opiskelleet nerot olleet itse asiassa vähemmistössä.
Itse olen käynyt yliopiston, mutta eipä sieltä juuri mitään sellaista mikä kuuluu "arsenaliiniini" mukaan tarttunut. Suurin piirtein kaikki on pitänyt ottaa itse selvää. Kaikki on luettavissa, kaikki on omaksuttavissa ja koettavissa koko ajan. Siinä yksi peruste vaikkapa sen median suhteen, en sensuroi itseltäni mitään, koska kaikki on usein kiinnostavaa. Jokainen inhmillinen rääkäisy. Mutta ei aina eikä kaikki, mutta sen haluan päättää, eli katsoa itse.
Koraania kannattaisi jokaisen lukea, itse(kin). Wikipedia-lyhennelmänä tai Hämeen-Anttilan valikoimana ei ehkä synny omaa kuvaa asiasta.
Ei synny koko ja täyttä kuvaa itsekään lukemalla (kuten ei synny mistään maailmassa olevasta asiasta) mutta onpahan kuva muuten edes osittain oma.
(Raamatun ja Koraanin yksi suuri ero on kuten tiedätte tekijyys. Koraanilla on yksi sanelija/kirjoittaja ollut tietyssä ajassa ja paikassa, Raamatun kirjoittajia on ollut kymmeniä, ehkä enemmänkin noin tuhannen vuoden aikana.
Raamattu on yli 60 kirjaa, kirjasto siis, Koraani enemmänkin yksi teos. Ajattelen että se pitäisi jokaisen itse hahmottaa ja tajuta etteivät nuo kirjat ole tuonkaan vuoksi koskaan suoraan vertailtavissa toisiinsa.)
Sitten väite, ajatusleikki: kuvitelkaapa että Hämeen-Anttila olisi kalju 55-kiloinen mies tai lihava ja punakan vaaleaihoinen ja albiinomaisen vaaleatukkainen mies. Väitän että arvostus "islamin tuntijana" ei olisi samaa luokkaa. Nyt kun mies etäisesti, vaikkakin hyvin etäisesti muistuttaa jotakin iranilaista imaamia, me kuuntelemme häntä kuin asiasta osallista.
Väitän, että me kaikki olemme näinkin pinnallisten merkkien ja symbolien vietävänä. Sanojen ulkopuolinen signaaliaines vie meitä kuin litran mittaa.
jope
"Hän selitti puolalaisille, että terrorismi ei kasva uskonnossa vaan ihanteettomuudessa ja rahan jumalan palvonnassa."
PoistaUskon kielioppi on filosofisesti kuumottavaa kuten minusta ärsyttävästi näette. Se kuvaa reaalisen tavoittamattomuutta niin yleisellä ja populaarillakin tavalla, että siihen ei voi olla kiinnittämättä huomiota, varsinkin kun kaikki siihen ottavat kantaa, uskonnottomatkin, minä yhtenä heistä.
Tuossa Paavi lipsahtaa metafysiikkaan puhuessaan toisen ihmisen subjektiivisesta kokemuksesta ja uskon aitoudesta. Siis siihen aitouden oletukseen, mitä uskonto kenellekin tarkoittaa ja mitä saa tekemään. (Voi teoriassa kuvitella että maallistuminen sinänsä on fundamentalistille kysymys, johon hän haluaa vaikuttaa kaikin keinoin, nykyjihadin syy.)
Toistan sen minkä jo aiemmin olen sanonut: voin puhua vain ihmisten erilaisista tavoista toteuttaa uskoaan mutta en siitä, miten aitoja he ovat uskossaan tai miksi he toimivat tavallaan (kun en ole varma tietääkö ihminen sitä edes itse).
Olemme pohtineet yleistämisen ongelmaa. Tuo Paavin (kirjoitetaankos se isolla?) lausuma on hyvä esimerkki yleistämisestä (metafysiikka muuten on sitä myös; ajattelu on aina pikkuisen metafyysinen ja yleistävä projekti, se on mielemme rakenteessa ja kai aika väistämätöntä kuten jope tais sanoa). Hänen, siis Paavin, oma tapa toteuttaa uskoa ei tarkoita terrorismia, mutta muuta on mahdotonta sanoa jos tarkkoja ollaan ja nythän ollaan. Anteeksi että olen ärsyttävä jankkaaja mutta reaalisen ääntä en osaa olla kuuntelematta.
Usko on kummallinen entiteetti kun sen korvikkeeksi ihmisen toiminnan motiivina yritetään tarjota kaikin voimin aina jotain muuta politiikasta rahaan ja mielenvikaisuuteen jos puhutaan väkivallasta. Mutta sitten: hyvä jos uskonnon kielioppi onnistutaan selittämään niin vakuuttavasti hyvän palveluun, että kaikki muut vaihtoehdot efektoituvat harhaopiksi. Se olisi hyväksi koko ihmiskunnalle. Siksi Paavin ja Hämeen-Anttilan tulokulmat ovat tärkeitä, eräänlaista hyvän propagandaa. Taitaa olla utopiaa kuitenkin...
Ja vielä: jos olisin julkinen vaikuttaja, tämä minun metafysiikan kritiikkini voisi rohkaista fundamentaalia kiihkoa koska julistan reaalisen tavoittamattomuutta ja lupaa toteuttaa uskoaan haluamallaan tavalla. Puhun ehkä tässä ajassa vaarallisesti, tiedän sen. Olisin myös uskovaisena raivostuttava fundis. Vaimoni muuten on tätä mieltä myös. Totta. Ainakin tuskailisin liberaalin ja konservatiivisen maailmankuvan välissä. Siinä yhteisimmässä tyhjyydessämme. Mutta kun en usko, niin nyt olen ärsyttävä tässä filosofisessa jankuttamisessani.
Mut miten helvetissä tämän nyt saa takaisin kauneuden aiheeseen? Olen fundamentalisti kauneudessa! Sitä olen. Jatkan aihetta taas seuraavassa kirjoituksessa... (tämä muuten ei ole käsky vaieta tästä uskon teemasta, kommentoikaa rauhassa).
Lyhyt: itse en taas ymmärrä lainkaan kristittyjen jakamista liberaaleihin ja konservatiivihein, koska ainakin konservatiivisia tapoja olla kristitty on todella monia; konservatiivisuuksia on niin moneen lähtöön etteivät niitä tunne edes konservatiivit itse. Sama koskee fundamentalismi sanan käyttöä. Jos joku "ulkopuolinen" määrittelee kristityn x fundamentalistiksi se ei välttämättä kerro mitään fundamentalismin sisäpuolelta katsottuna.
PoistaMinulle määreet konservatiivi/fundamentalisti/klassinen kristillisyys edustavat kaikki hyvin positiivisia ja inhimillisiä asiota ja haluan mielelläni leimata itse itseni !!! sellaiseksi, ja pelkään usein jopa etten sellainen pohjimmiltani olekaan. Eri asia on sitten että nuokin sanat, kuten kaikki sanat ovat myös tahriutuneet.
Maailman menossa ja uusissa motiiveissa itseään evolutioiva ja progressoituva kristinusko ei ole minun juttuni käytetään mitä sanoja tahansa.
Eli emme taida edetä eri määritteitä ja etuliitteitä käyttämällä tai päästä pakoon uskonnon metafysiikkaa, sinä Juha on todella oikeilla jäljillä. Kielioppikysymys tämä ei siis ole. Jumala-asia ei voi olla muuta kuin uskoa/kokemusta/tietoa/aavistusta siitä elääkö tätä elämää Persoonan edessä, vai ei. Sanat eivät tältä perusfundamentilta suojaa eikä niiden taakse tässä asiassa voi juosta.
Tiukasti ottaen, edellisellä perusteella, islaminsuskoisista tulisikin puhua vain islaminuskoisina ja kristityistä kristittyinä.
Millä oikeudella me muuten edes viskaamme meille tuntemattomien ihmisten tunnustamien uskonnon eteen etuliitteitä, kuten -ääri.
No, ehkä sillä oikeudella että käyttämällä liikaa sanoja me haluamme yksinkertaistaa maailmaa. Kyllä, juuri niin päin. Vähän sanoja, vähän määritteitä haastaa ihmisen elementaarisella tasolla, teot nousevat esiin, meriselitykset jäävät vähemmälle.
jope,
Minusta fundamentalismi näyttäytyy aina väärinä TEKOINA. Siis sekä yhteiskunnan vääriksi määritteleminä että yleisinhimillisesti väärinä. Siksi se on yksinkertaisesti VÄÄRIN ja tuomittavaa. En jaksa pähkäillä sitä sen kummemmin.
VastaaPoistaOlettehan kuulleet, että Ranskan islamyhteisö on kieltäytynyt hautaamasta katolisen papin kaulan katkaisssutta fundamentalistia pyhin menoin. Juuri noin pitää tehdä. Selvä ero fundamentalisteihin.
Jope, en usko, että Koraani on niin tyhjästä ja kerralla syntynyt. Sitähän koottiin joskus 600-luvulla ja siinä on paljon samoja profeettoja kuin Raamatussa.
Siinä on myös samoja käytännön ohjeita, esim. peseytymiseen ja syömiseen liittyviä, mitä Vanhan Testamentin puolella, miten pärjätä erämaaoloissa, miten säilyttää ruoka ja pitää huolta puhtaudesta.
Nyt on pakko kertoa eräs tapaus. Vein kouluun ET-oppilaita varten eri uskontojen pyhiä kirjoja, myös kaksi Koraaniani, arabiankielisen ja englanninkielisen. Olen ostanut molemmat turkkilaiselta huoltoasemalta. Turkissa Koraaneja on myynnissä joka paikassa. Koraanin lukeminen kuuluu arkipäivään kuten kahvinjuonti Suomessa. No, opettajainhuoneessa vieressä istuva nappasi heti englanninkielisen ja alkoi lukea posottaa rienaten sieltä ohjetta, miten pitää pyyhkiä kätensä hiekkaan, jos on yhtynyt naiseen aavikolla. Hoh hoijaa! Hohhoijaa ikivanhat opit ja hoh hoijaa pilkaaminen. Samalla tavalla voisi avata Vanhan Testamentin ja naureskella ajastaan jälkeen jääneille asioille.
Juuri juolahti mieleeni, että islamhan on nuori uskonto, kuin kristinusko keskiajalla. Siinä on alkamassa ehkä uskonpuhdistus, siksi kaikki liikehdintä.