tiistai 22. marraskuuta 2016

MYÖHEMPIEN AIKOJEN SALALIITTOTEORIA

WTC-tornit, kuumatkan kuvitteellisuus, Elvis elää! Tiedättehän ainakin nämä.

Harva kehtaa myöntää uskovansa salaliittoteorioihin, ainakin jos haluaa säilyttää älyllisen uskottavuutensa. Mutta kun salaliiton nimeää itseään uhkaavaksi tiedeuskovaisuudeksi, siihen kehtaa uskoa jo paljon paremmin. Eli kaikkeen sen vastakohtaisuuteen kuten narratiivien tasa-arvoisuuteen ja kaiken tiedon ja tieteen yhdenvertaisuuteen tunteiden, mielipiteiden ja epäjohdonmukaisen mielikuvituksen rinnalla. (Mielikuvituksen vastakohtahan kun ei ole todellisuus vaan juuri johdonmukaisuus.)

Donald Trumpin voisi sitten julistaa tämän maallistuneen ja huomaamatta arkiseksi ja tunnistamattomaksi muuntuneen salaliittoteorian Ukko ylijumalaksi ja relativismin filosofit hänen tuloaan pahaa aavistamatta valmistelleiksi profeetoiksi. Tuntuu kuin Trump olisi vain odottanut oikeaa hetkeä laskeutuakseen maan päälle. Tätä eriarvoisuuden tunnusta kumpuavan kaunan ja postmodernin lopullisesti popularisoineen aikakauden keskipäivää.

29 kommenttia:

  1. No, itse en ole salaliitto-ihmisiä lainkaan, mutta se ei tarkoita että en ajattelisi että on olemassa juttuja jotka tapahtuvat taustalla, vallan huoneissa, salassa meiltä.
    Olette huomanneet ehkä Trumpin nopean maltillistumisen.
    Niin siinä aina käy. Yritin tätä panikoiville kertoa, mutta muisti ei heillä esim. Reaganiin saakka kantanut. Turvallisempaa uskoa typistettyyn pahakuvaan oli se johdonmukaista tai ei.
    Typeriä salaliitto-meemejä liikkuu paljon, mutta on myös käänteisiä meemejä. Niitä on paljon mm. historian suhteen. Tarkoitan asioita ja valtavia tapahtuneita asioita joista ei, tai joista ei mielellään puhuta. On olemassa kuin "salaliitto", tai kuin sopimus, hiljaa olemisesta.
    Esimerkki.
    No, me kaikki tiedämme yhden ihmiskunnan ja amerikkalaisen yhteiskunnan syntyyn vaikuttaneen törkeimmän mahdollisen massarikoksen, orjakaupan Afrikasta Uudelle mantereelle. Asia on esillä tuhansin eri tavoin - niin kuin pitääkin. Mutta orjakauppa itäisestä Afrikasta itään ja pohjoiseen, muihin kuin ns. länsimaisiin ja vielä paljon pidempään kestänyt ja määrältään suurempi ja julmuudessaan varmasti samanveroinen, on sitten taas asia jota ei oikeastaan ole olemassakaan. Eiks on ihmeellistä? Kaksi narratiivia. Me haluamme vain sen toisen.
    Idiootit ja muuten herkkäuskoiset synnyttävät somessa typeriä salaliitto-fantasioitaan omista projisoinneistaan, mutta kulttuurirelativistit synnyttävät samaan tapaan "hiljaisia salaliittoja" asioista joista ei puhuta.
    Ero on siinä että nämän jälkimmäiset ovat usein totta. Eettisesti ne ovat siis vielä alhaisemmalla tasolla.

    Mitenkähän muuten naistappioon USA:n pressanvaaleissa pettyneet sen suhteen, että pianhan Ranskassa on tarjolla lasikaton rikkojaksi muu kuin valkoinen heteromies, Sarkozy, Hollande. Marine. Tällä tarkoitan että meemit joilla sukupuolesta tehdään merkittävä asia "joka pitäisi hoitaa pois päiväjärjestyksestä" ovat huonoja argumentteja. Ne päätyvät umpikujiinsa. Juha, kyllä niitä salaliittoja on, ne eivät ole typeriä WTC-juttuja, vaan meillä taitaa olla niitä omissa päissämme, liittoudumme niin nopeasti (itseltämmekin salaa?) tunnistamiemme relativististen light-ideologioiden kanssa, että meitä viedään kuin pässiä narussa. Se on luonnollista koska haluamme tietää mikä on totta ja mikä ei, ja valinnan hankaluuden vuoksi valitsemme nopeasti saman, mitä muutkin tai mikä on eniten esillä. Sitten kun tapahtunut yllättää meidät olemme saskasaarikoskia hoomoilasina: mä en ymmärrä miten tää oli mahdollista.

    jope

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. (Saskan eräänlaiseksi kunniaksi kuitenkin se että se on itsekin muistattunut julkisesti ja mm. Twitter-tilillään surullisenkuuluisasta politiikan asiantuntija-arviostaan Trumpin voitonmahdollisiuuksien suhteen. Saska arvioi voitonmahdollisuudet arvolla 0,0.
      Ja hänhän on sentään Sanomatalon oma supertähti-journalisti ja sellaisena kohdeltu mm. Ylen ohjelmissa. Inhimillistä toimintaa siis sielläkin. Voi mielestäni pitää päänsä pystyssä edelleen, vaikka sitä nyt on roikottanutkin Trump-kirjailijaksi ja tuntijaksi ilmoittautuneena. Todellisuuden ei-johdonmukaisuus yllättää meidät kyllä kaikki. Ehkä todellisuudella on enemmän mielikuvitusta kuin meillä. Jenkkien politiikka on paljon monimutkaisempaa kuin täällä halutaan nähdä. Mm. itärannikon demokraattien taloudellista aristokratiaa täällä ei nähdä lainkaan. Pitää erottaa mikä on vanhaa rahaa ja uutta rahaa siellä ennen kuin alkaa typistää niiden kuviota konservatiivi-liberaali -akselille. Lisäksi meidän, tai meidän mediamme, korostamat vähemmistökysymykset, LGBTQÅÄXZ... -jutut ovat vain marginalian marginaliaa siellä. Ei niiden perusteella pressoja valita. Jos olisimme yrittäneet empatialla ajatella mitä on olla amerikkalainen tänään pitkään taantuneessa taloudessa, hajoavassa amerikkalaisessa unelmassa niin koko valintaefekti olisi ehkä ollut ennakoitavissa. Sieltä selittyy myös se miksi 42 prosenttia naisista äänesti Trumpia. Ja miljoonat mustat ja latinot. Mutta toisaalta: sehän on niiden oma asia. Meillä on oikeus yllättyä, ja kauhistuakin. )
      jope

      Poista
    2. Niinhän se Trump sanoi että avioliittojuttuihin ei koske. (Ehkä se on kaappiarvoliberaali, onhan se diskoissa bilettänyt muinoin.)

      En tiedä onko tuolle eriarvoisuudelle hirveesti tehtävissä. Tuntuu että trumpin politiikka on romanttista nostalgiaa. Onko esimerkiksi hiilelle niin paljon enää kysyntää, että niitä kaivoksia kannattaa avata? Saa nähdä. Mutta jos se tuossa onnistuu, mitä aletaan mualla vaatia kun globaalien ehtojen selitykset ei enää tunnu väistämättömiltä.

      Meillä on trumpin ansiosta edessä 4 vuoden loistava tositeevee-ilta joka päivä: tv-uutiset.

      Minä olen aidosti huolissani ympäristökysymyksistä. Vapaakaupan jumittuminenhan vähentää kulutusta ja hidastaa kasvua eli se on vain hyvä, mutta jos usa irtautuu pariisista, se on tietenkin huono juttu.

      Poista
    3. Ei neljää vyiotta!Trump joutuu eroamaan viimeistään puolessa välissä virkakauttaan. Onneksi! Toistakymmentä syytettä on menossa eikä presidenttiys kestä niitä. Näin ennustaa oraakkeli Marjatta.

      Trumpin äärimmäisyys saattaa olla haitaksi populismille ja voitoksi ihmisyydelle.

      Poista
    4. Pahoittelen kirjoitusvirhettä: siis ei neljää vuotta, luultavasti.
      Kommunismin pelko on amerikkalaisilla rikkailla, varsinkin uusrikkailla, niin syvä, että he äänestävät kenet tahansa, joka ei vain uhkaa heitä veroilla. Ei auta, vaikka Oprah Winfrey ja muut ovat käyneet ihmettelemässä pohjoismaista demokratiaa ja sen tehokkuutta ja kertoneet siitä selkokielisesti maan suosituimmissa tv-ohjelmissa.

      Poista
    5. "Meillä on trumpin ansiosta edessä 4 vuoden loistava tositeevee-ilta joka päivä: tv-uutiset."

      Juhis, siekii panikoit. Tilanne normalisoituu ihan varmasti. Niin kuin aina. USAn presidentti ei hallitse koskaan yksin. Ajatelkaapa Obamaa. Obamahan oli amerikkalaisten oman arvion mukaan senaatin vasemmistolaisin senaattori. Se tuli sikäläisessä pol. maailmassa ihan reilusti laidalta. Mutta muutamassa kuukaudessa Obamasta tuli
      maltillinen, jos ei ihan keskilinjan mies niin miltei. Ulkopolitiikassa hän oli lähellä haukkoja, varsinkin Hillaryn aikana. Arabikevät ja oranssivallankumoukset, maailmanpoliisina toimimista jne.
      Nythän Trump maltillistuu jos olette seuranneet päivä päivältä ja menee kohta Hillarystä kohta vasemmalta ohi, mikä ei ole kyllä lainkaan vaikeaa.

      Silti tässä saattaa käydä juuri niin kuin Marjatta sanoo ja toivoo. Peukkuja?

      Voi olla että noin sotkuissa olevan miehen arvovalta ei kestä niitä juttuja. Mutta toisaalta, ajatelkaapa Kennedyä.

      Itse en osaa pelätä Trumpia sen enempää kuin olisin pelännyt Hillaryä. Maailma on niin sekava nykyään että kuka tahansa voi onnella seilata eteenpäin tai kuka tahansa voi sössiä kaiken. Hillaryn valmis agressiivisuus Venäjän suuntaan olisi ollut minun mielestäni kyllä iso riski. Niin. Juuri niin päin. Ei niin kuin asiantuntijat meille tolkuttavat illasta toiseen. Ja kääntävät mieliämme Natolle myönteisiksi. Mutta mistä näistä tietää. Mitä tahansa voi tapahtua. Yleensä ei kyllä tapahdu juuri se mitä eniten pelätään. Reagan opetti sen meille viimeistään. Kolmannen maailmansodan käynnistäjäksi dissattu löysi sellaisen sävelen Gorban kanssa ja Reaganin 80-luku oli sodan sijasta rauhan ja lopussa vapauden vuosikymmen. Mutta emme me Marjatta turhaan marssineet risteilyohjuksia vastaan. Ronnie vain hämäsi meidän pelkäämään sitä mitä ei ollut tulossa.

      Saa nähdä mitä nyt tapahtuu. Joka tapauksessa on selvää, että se mikä tapahtuu tapahtuu niin kuin aina syvällä pinnan alla. Me aistimme vain kaikuja median kautta. Kuva on siis hemmetin huono.

      jope

      Poista
  2. Heitin tuonne edelliseen kommenttilootaan kevennykseksi Ismo Leikolaa.

    Teenpä nytkin niin eli yhdistän ekologisuuden ja sodankäynnin - toivottavasti tätä kehityssuuntaan ei oteta seuraavan neljän vuoden aikana, ainakaan uusissa ja isommissa mittakaavoissa... Yhtenä pelottavimpana skenaariona näen nimenomaan Yhdysvaltojen vetäytymisen ilmastosopimuksista Trumpin kaudella, se merkitsisi muidenkin suurten maiden huomattavan väljää suhtautumista ongelmaan, joka planeettaamme uhkaa (tässä kohden olen ilmastofundamentalisti enkä usko, että nyt todistettava ja havaittava ilmastonmuutos olisi vain ihmisistä riippumattomista syistä johtuvaa ja "luonnon" korjattavissa).

    Mutta tässä vähän naurua peliin: https://www.youtube.com/watch?v=Atj9BarJd1U

    Minusta tuntuu aina, että olen liian pieni ja ymmärtämätön kommentoimaan politiikkaa isossa mittakaavassa. Kysymykset ja ilmiöt ovat niin monimutkaisia. Sen kuitenkin ymmärrän, että metaanin vapautuminen ikiroudan alueelta ilmakehään lämpöjen noustessa, puuston hakkaaminen, merien kyllästäminen muovihipuilla ja muut jutut eivät voi olla vaikuttamatta koko planeettaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä ja viisas kommentti. Kaikki me olemme pieniä ja ymmärtämättömiä. Itse uskaltaudun hölöttämään kun olen nähnyt että ohi ne ampuu asiantuntijatkin.

      Ilmastojuttu on paha. Koska nykyinen elämäntapamme perustuu taloudelliseen kasvuun taidamme olla siihen auttamattomasti sidoksissa. Taloustieteilijät sanovat että jo ns. nollakasvu olisi yhtä kuin vapaa pudotus.
      Onko mitään muuta tietä sitten kuin teknologia, en tiedä. Ja paluu peruskysymykseen mitä on ihmetelty laajalti: minne on kadonnut puhe ja toimet väestökasvun taittamisen suhteen. Sehän on ihan käsittämätöntä. Otetaan Obama. Hyvää aietta ilmaston suhteen, oikea linja, mutta ei entisten 70-lukujen pressojen hengen mukaista puhetta väestökasvun pysäyttämisestä! YK, sama linja.
      Rooman klubin opetukset eivät kiinnosta.
      70-luvulla ihmisiä 3,5 miljardia minkä laskettiin silloin olevan katastrofien katastrofi luonnolle, tämän vuosisadan lopussa 10 miljardia! (joista laskentamallien mukaan eurooppalaisia on alle 600 miljonaa, vain vaivaiset 6 prosenttia)
      Täällä käytiin asiasta iso keskustelu aikoinaan.
      En jaksa sitä uudestaan. Kysymys on valtava. Miksi asia ei ole enää esillä. No, se tiedetään kyllä. Keksitte itse.
      Miten järjetöntä taistella ilmastonmuutosta vastaan samaan aikaan kun väestö räjähtää entisestäkin räjähdyksestä. Monet tiedemiehet puhuvat ihan samaa. Vihreä liikekin on hylännyt tämän asian, joka oli vain parivuosikymmentä sitten ykkösasia nille niin kuin pitääkin olla. Muillekin kuin Linkolalle.
      Vesa, maailma on kyllä absurdi paikka. Trump on pieni paha juttu verrattuna miljardeilla, tuhansilla miljoonilla kasvavaan ihmiskuntaan ja sen tuottamaan kuormitukseen.
      Tämä nyt siis näin nyt, vaikka en minä noissa tunnelmissa hukkuvani tunne. Mutta jos luonnosta ja ilmastonmuutoksesta puhutaan on puhuttava myös ihmiskunnan määrästä. Ja siitä missä se kasvu tapahtuu. Mutta siis käsittämätön asian ohitus, kuin jotakin valittua. Jokin kieltäytyminen katsoa todellisuutta. Jäähän on neutraali. Jäätikkö. Merenpinta. Jne.

      jope

      Poista
    2. Jope, olen samaa mieltä kanssasi. Ihmiskunnan kasvu on saatava kuriin. On ihmeellistä, että siitä ei juuri puhuta niin että oltaisiin samassa mitassa huolestuneita kuin ilmastoasioiden suhteen.

      Aina kun näen kuvaa jostakin "yltäkylläisestä" suurkaupungista - varsinkin läntisiltä mailta -, mietin kauhulla, millä ihmeellä kaikki nuo ihmiset hankkivat ruokansa ja millaiselta näyttävät ne alueet, joilta ruokaa tuodaan - ei tarvittaisi kuin pieni odottamattomien liikkeiden sarja, ja kaikki vaihtuisi kaameaksi ja veriseksi näyttämöksi, eloonjäämiskamppailuksi...

      Poista
    3. Aamu-uutisissa nyt oli että trump muttanut käsitystä ilmastosta: ihmisellä saattaa olla jokin merkitys. Jopen ennakoima muutos näköjään jo menossa. Silti kiinnostavaa tositeeveetä riittää. Ihan noin niin ku viihteenä.

      Poista
  3. Trump menee talous edellä ja luontoarvot vihoviimeisenä, se on selvä.
    Hän on jo kertonut purkavansa lukuisia vaivalla aikaansaatuja rajoitteita, siis taaksepäin mennään.

    Jätkä jatkaa myös moukkamaisia twiittejään täyttä päätä.
    Ei ihan samaa tasoa kuin Timo Hännikäisen juhannuksena naisille ja tytöille turvapaikkoja järjestävään Naisten Linjaan ja Naisasialiitto Unioniin suoltamat ala-arvoiset solvaukset.

    Luin muuten sen Hännikäisen Kuolevaisen. Kirjoitan siitä jossain välissä. Oletko Jope lukenut? Minusta siinä ei ollut mitään uutta, ihan samoja asioita kaikesta kuolemaan liittyvästä, mitä käsitellään jo yläluokkien katsomusaineissa, ja sen lisäksi henkilökohtaisia asioita, joissa Carita-vaimon nimi toistui paljon. Eikö vaimo ole saanut edes juhannusyönä estetyksi miestä noista pilkkatwiiteistä! Vai onko todellakin niin, että kaikki julkisuus on hyvää, olkoon huonoa tai hyvää?

    Olen niin täynnä törkimyspopulisteja. Nyt niitä on jo vaikka kuinka paljon maiden johdossa. Onneksi Suomen pressana ei ole Terhi Kiemunki tai Teuvo Hakkarainen, kansanmies ja liikemies!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. marjatta. minusta timppa on täynnä itse aiheutettua kiihkoa. vihapuhekin on melko mieto ja tylsämielinen ilmaus hänen kaiken läpitunkevalle tympeydelleen.

      noista törkimyspopulisteista: toimittajalle helpoin jutunaihe on erikoinen ihminen, jolla on erikoisia mielipiteitä. ja kas, siinä mielessä perussuomalaisten eduskuntaryhmä on journalismin musta aukko: sen hulluus on supermassiivista, ja jokainen siitä tehty juttu – kuten tämäkin kommenttini – vain paisuttaa hulluutta.

      toisaalta toimittaja anto leikola on kyllä oikeassa kirjoittaessaan, että ainoa tapa sitoa populistit demokratiaan ja vastuuseen, on antaa heille valtaa heidän kannatuksensa suhteessa. usein se johtaa kannatuksen vähenemiseen, kun kannattajat pettyvät huomatessaan, ettei lupauksia aiota ja pystytä toteuttamaan kuin pieniltä osin.

      samaan aikaan oppositioon joutuminen pakottaa vanhat puolueet ja rakenteet uudistumaan tavalla, jota on paljon vaikeampi tehdä vallankäytön tiimellyksessä.

      meri

      Poista
    2. Marjatta, olen Hännikäiseltä lukenut pari esseekirjaa, mutta en vielä tuota viimeistä joka (pitkällä)lukulistalla parhaillaan on.
      Luen parhaillaan jotain hyvää, inhimillistä ja varmasti humanistista, Calvinoa.

      Jos kirjoitat Kuolevaisesta niin se on todella mielenkiintoista. En muuten ole mikään TH:n asianajaja millään tapaa. Henkilökohtaisten munausten suhteen en osaa ketään tekijää alasajaa, jos on muuten sanottavaa. (Tai no, dissasinhan mä jaritervoa sen vaalea pigmentti+köyhyys = rasismi - yhteenvedoista...vai peräti populismista).
      Voisin luetella tähän pitkän litanian mitä monet hyvin korkealle arvostamamme tekijät ovat sanoneet mm. 70-luvulla. Sekä pöydissä ihmisille että julkisesti painettuna. Viesti oli sielläkin usein: RAJAT KIINNI. Neuvostojen Suomi läpäisemättöminä olisi kelvannut. Olisiko niilläkin pitänyt olla hyvä vaimo, tai hyvä mies, joka oli estänyt sen vihapuheen? Ehkä. Hauskasti sulta ehdotettu muuten.

      Se edellinen keskustelu taisi lähteä liikeelle siitä Kordelin-casesta josta kiinnostuin koska meidän kult.elämässä tapahtuu niin vähän enää mitään tuollaista.
      Kaikki on vain hyvien ja korkeatasoisten kirjojen ("lukuelämysten") suosittelua toisille hyvien ja korkeatasoisten kirjojen lukijoille, "elämysmatkailijoille".
      Jos ei maa kestä älyllisiä riitasointuja ja vääriäkin ajatuksia, niin pieni on.
      Eri asia sitten tietenkin jos TH:lla esimerkiksi ei ole mitään älyllistä annettavaa niin kuin koet. Sen saa osoittaa.

      Mutta tiedätkö mitä fiksujen ja maltillisten ihmisten (toivottavasti olemme sellaisia, edes maltillisia) pitäisi aina kysyä itseltään, kun potkaisemme fasisti- tai nationalistikomeroon, jonkun hännikäishahmon tai vastaavan?
      MIKSI me sitten hyväksymme Linkolan?
      MIKSI Linkola on "älymystön" arvostuslistan kärjessä?
      MIKSI Linkola saa eri kohtelun?
      MIKSI Linkolan ihmis/ihmiskuntaviha on parempaa?

      Mä olen, anteeksi vaan, niin kai sairastunut näiden kaksoiskoodien näkemiseen, että se alkaa jo kiertää kehää ja en taida kohta muuta osata ajattellakaan. Teillä taitaa Marjatta, meri, olla painava pakkoajatus Trumpin valinnan kanssa. Otan aidosti osaan. Voin kuvitella pännimisen määrän. Muistakaa kuitenkin että kaikkea ei voi hallita ja koska jenkit valitsivat sen minkä valitsivat, kai se täytyy hyväksyä, kaikki eivät nähneet sitä inhokkia Trumpissa, vaan jotakin muuta.
      Itseni kannalta ensimmäinen hyvä päätös DT:lta (voi olla myös se viimeinen..:) juttu on sen tullivapaan länsimaailman, eräänlaisen superglobalismin, hyllylle laittaminen. Tuota supersopimusta on meillä vastustanut mm. laitavasemmistokin. Ja luontoihmiset, en tarkoita nyt Vihreitä. Valitettavasti kuitenkin maailmaa ohjaavat suuremmat voimat kuin Trumpin kauhukabinetti. Voi siis olla vain väliaikainen hidaste ihmisen ja maan loppuun kuluttamiselle muutamien harvojen voitoksi. Trump teki päätöksensä varmasti eri motiiveista, mutta sillä ei ole väliä, jos lopputulos on hyvä.

      jope






      Poista
    3. SIIS: Neuvostojen Suomi läpäisemättömine RAJOINEEN olisi niillekin kelvannut.

      Poista
    4. Minä en loppujen lopuksi jaa ihmisiä muutoin kuin käyttäytymisen suhteen: räyhät, nimittelijät, pilkkaajat (joiden määrä ja näkyvyys on lisääntynyt huimasti) ja ystävälliset, asiansa sivistyneesti esittävät, joiden kanssa mielipiteistä voi ja saa keskustella.

      Luen parhaillaan Kuohukujaa, minusta on hienoa, että Rosenlundin suurin tavoite on olla sivistynyt. Tällaista ymmärrän, en sitä, että on ihailtavaa olla mahdollisimman tyhmä ja pöljä.

      Linkolan esiintyminen on vaatimatonta. Hän keskustelee mielellään ja rauhallisesti eri mieltä olevien kanssa. Hän ei huuda "v----, tulen raiskaamaan sinut" ja kirjoita twiittiin rimpsua "neekerineekerineekeri jne". Tällaista voisi olettaa yläastepojalta, ei lähes nelikymppiseltä mieheltä, joka ei edes enää ole "ilman".
      Jos me pidämme Hännikäistä ajattelijana, niin me olemme niitä sadun houkkia, jotka luulivat, että pitää nähdä keisarilla vaatteet, joita hänellä ei ole. Siis näin sanon Hännikäisen Ilman, Kuolevainen ja googlaamieni twiittien perusteella ja muutaman tv-esiintymisen. En ole lukenut hänen muita teoksiaan ja somekirjoituksiaan eikä paljon kiinnosta.

      Minusta kaikki kirjoitettu, myös digimuotoinen kuuluu kirjailijan kuvaan, samoin tv-ohjelmissa sanottu. Ei voi sanoa niin, että näitä ei oteta lukuun, kun oli raukka ilman, eikä niin, että nämä on humalassa kirjoitettuja, ei näitä, ja nämä taas selvänä, näissä on eri mies. Voi hellanlettas!

      Trump on presidenttinä junttiuden kiteytymä. Hän varmaan katsoo, että hänellä on nyt asemansa vuoksi hyvä mahdollisuus kouria naisia. Ajatelkaa nyt, TÄLLAINEN ison maan presidenttinä.

      Tähän asti maailmassa on arvostettu sivistystä.
      'Mää ihmettelen oikke kauhiast tämmöst ja ole niinkun klapil päähä lyöty.'

      Poista
    5. Ja kyllä, hyvä puoliso on hyvä avu ja tasoittaja, kuten Sylvi Kekkoselle.

      Poista
    6. Ymmärrän ja olen monessa samaa mieltä, mutta en ihan kaikessa, mutta se ei ole nyt tärkeää.
      Minäkin toivon että somen aikana pitkälle romuttunut keskustelukunnioitus palaisi.
      Ehkä se eurooppalaisen korvaan hieman naivilta kuulostava amerikkalainen lausuma: if you don´t have something nice to say, say nothing, olisi oikein hyvä ainakin mitä tulee ihmisten keskinäisten suhteiden ja toisten ihmisten kommentointiin.
      Olet oikeassa Marjatta, iso ryhdistäytymisen paikka eikä huutajia saa palkita. (Tosin jossakin vaiheessahan jokaiselle on annettava uusi mahdollisuus. Muutenhan olemme kaikki itsemme kanssa umpikujassa. Mutta toki syrjivää ihmistä ei pidä armahtaa ennen kuin tämä itsekin yrittää löytää armollisen näkökulman muihinkin. )

      Asioita saa arvostella rankastikin.
      Ehkä monen suomalaisen pitääkin aloittaa esimerkki Trumpista! Kielletään itseltämme hänen intiimien ominaisuuksiensa arvostelu ja keskitytään vain hänen ajamaansa politiikkaan?
      Nythän tuolla somessa on tosiaan ihan luvallista heittää kiviä milloin missäkin asiassa vaalean pigmentin, heteroseksuaaliseuuden ja keski-ikäisyyden yhdistelmän omaavia ihmisolentoja kohtaan.

      Mä olen ehkä sen vuoksi rokotettu jotenkuten sietämään Trumpin olemusta koska historiasta tiedän ettei se naisen arvostus ollut kursissa ennenkään. Kennedy poimi harjoittelijatyttösiä leikkeihinsä, entä suurullisenkuuluisa Bill sitten... tai se kuinka Valery Giscard d´Estaing ajeli yöllä Pariisin katuja avoautollaan kaveriensa kanssa keräilemässä "kukkasia" ja muitakin läntisen kaanonin suuria, lähes pyhiä nimiä, joita en halua tässä nyt enempää mainita, mutta jotka taisivat kyllä naista arvostaa, p-puuna. Trump on siinä mielessä juntti kuten sanot, että se sanoo typerän asenteensa ääneen, tuosta vaan. Monien muiden kunnioittamiemme "sivistys" näkyi sitten siinä, että he salasivat mitä tekivät ja mitä olivat.

      Seksismi pitäisi tosiaan saada kitkettyä, mutta onko se koskaan onnistunut missään? Onko sitä oikeasti yritettykään?
      Voi olla että se etsii nytkin vain uusia muotoja. Naisten keskuudessahan meillä uusimman suomalaisen tutkimuksen mukaan (iso juttu uutisissa vähän aikaa sitten) leviää halu tai/vai muoti seksiin saman sukupuolen kanssa. Usko tai älä, sielläkin syntyy seksismiä. Käsittääkseni helsinkiläiset yläasteikäiset tytöt tietävät tästä jo jotakin, kun vapautunutta lesborakkautta demonstroidaan suutelemalla koulujen käytävillä isosti ja näyttävästi ja osa tytöistä siitä ahdistuu. Ja siihenhän heillä on täysi oikeus. Mutta sitä kourimista, sen läsnäoloa, tulisi sitten sietää "suvaitsevaisuuden" nimissä.
      (Nyt tuli tunne, että mihinkähän ampiaispesään mä nyt osuin, mutta tuo oli vain mitä on kerrottu todellisesta maailmasta. Uskaltaako kukaan ottaa kantaa?)

      Mutta.

      "Sillä ylösnousemuksessa ei naida eikä mennä miehelle; vaan he ovat niinkuin enkelit taivaassa.." niin sanotaan hyvässä kirjassa. Odotan sitä oikein mielelläni. Jos kuulostan naivilta, ei haittaa.
      jope



      Poista
  4. jope. yhdeltä istumalta laadittu kommentti tänne ei useinkaan edusta pysyvää kantaani. joskus taas pitkäkään kypsyttely ei muuta sanottua miksikään. myönnän kyllä, että minulla on pitkä kirjoittamisen koulu käytävänä siinä, miten kirjoittaa, miten laskea sanat.

    koen silti keskusteluyhteyden muodostamisen ja käsitysten uusintamisen toisen ihmisten muuttamista tärkeämmäksi. vilpitön tarkoitukseni on etsiä yhteyttä toiseen ihmiseen. tämä sama mahtipontisesti: ehkä ei ole ideologiaa, vaan vain subjektiivisuuksia, jotka kannattaa ottaa vakavasti.

    ihmisten välisestä yhteydestä yksi sattumus tältä päivältä: tuntematon herrasmies pysäytti minut kadulla ja sanoi: onpa ihanaa nähdä noin boheemi ihminen. ilahduin kovasti. ilmeisesti 70-luvulla ostettu maihari plus lidlin muovipussi on hyvä kombo.

    meri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno tapaus kadulla.
      Ja tämäsi: "ehkä ei ole ideologiaa, vaan vain subjektiivisuuksia, jotka kannattaa ottaa vakavasti" on jo helmi.
      Itse asiassa juuri noin se on. Kiitos. Taidanpa kirjoittaa ylös sillä jotenkin noin olen ajatellut aina, en relativistisessa mielessä, vaan yksityisenä ihmisenä, kun muutakaan kun oma tieto, intuitio, usko, ei viime kädessä inhmillisellä olennolla ole. Kun ideologiat, ajatusrakennelmat kaatuvat, jäät kuitenkin jäljelle itsesi kanssa. No, jokin humanismi kuitenkin jää myös. Siitä aavistus ainakin.

      jope

      Poista
  5. jope. tämä sun ja mun välinen dialogi kielii etupäässä erilaisista arvoista, asenteista ja maailmankuvista. haluaisin kuitenkin olla sujut ihmisten kanssa. haluaisin olla ystävällinen ja kaikinpuolin mukiinmenevä, koska kanssakinastelu on turhauttavan rikkovaa.

    olen varma, että syvä keskinäinen ymmärtämättömyytemme vain syvenee kinastelun tuoksinassa. sen verran olen elämääni elänyt, että varsinkaan makuarvostelmista ja arvoista kinaamisessa ventovieraitten kanssa en näe kovinkaan paljoa mieltä. pysyn esimerkiksi hiljaa, kun joku räyhää simpsoneita läpeensä turhaksi ohjelmaksi.

    on helpompaa jakaa tuntemuksia niiden ihmisten kanssa, jotka tiedän – tai oletan – samantyyppisistä ärsykkeistä resonoivan.

    kysyin tässä yhtenä päivänä ystäviltäni, mikä heitä on viime aikoina vatuttanut. lähestulkoon jokaisen vastaus liittyi johonkin ulkopuoliseen epäkohtaan: trumpiin, ilmapiirin polarisoitumiseen, johonkin lihavaotsikkoiseen asiaan. vain yksi ihminen tunnusti tyytymättömyytensä omaan itseensä.

    ps. minua lohduttaa se ajatus, että ehkä nuo ihmisen arvot ja asenteet ovat vain tietyssä ajassa ja tilassa tuotettuja reagointitapoja sopivankaltaisiin ärsykkeisiin. ne eivät ole kokonaan meitä.

    meri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en kyllä koe kanssasi kinastelleeni mistään. Kirjoitat niin eteeristä, syvää tekstiä että siihen ei eräs persoonallisuuteni osa, poleemisuus, pääse kiinni. Mutta oppii paljon kyllä.
      Tyytymättömyys omaan itseen ei ole huano. Miten ihmeessä sitä edes voisi olla tyytyväinen omiin ajatuksiinsa, mä en ainakaan mitenkään, tai pitää niitä pysyvinä oikeina? Niin täynnä virhelähteitä me itsellemme olemme aina.

      Makuarvostelmia kaikki tyynni. Nyt sellainen fiilis että olen jostakin syystä kirjoittanut tänne taas ihan liikaa. Johtunee sellaisesta antamisen patologiasta että en ole juuri koskaan tarkka sen suhteen minkä kuvan itsestäni annan, maineella ei niin väliä työläiskodin kasvatilla, joka ei puolessakaan vuosisadassa ole oppinut porvariston hillittyä charmia. Eikä taida enää edes yrittää, vaikka kuinka halausin pihtailla. Viisaaksi en pääse, koska sellaiseksi pääsee vain vaikenemalla (on sitten viisas tai ei) oikeissa kohdissa.
      En siis osaa keskustella hyvässä seurassakaan kovin pitkään oikein. Lennon-minäni nousee esiin. Että älkää nyt hei viittikö...

      Luemmekohan me muuten toistemme kommenttejamme lainkaan todella? Kiirehdimme vain kirjoittamaan omiamme. Vastauksia.
      Eli niitä virhelähteitä. Ymmärrän kyllä jos joku ei jaksa mun pitkiä vähän sinne tänne assosioivia kommentteja lukea. Ne on silti muuten tyynellä mielellä kirjoitettuja, vaikka saattavat vaikuttaa kiihkeiltä. En halua editoida. No, ei siinäkään vikaa olisi. Mielipiteiden vaihtaminen on tosiaan yliarvostettua huvia, mutta sen vaihtoehto olisi hiljaisuus ja esirippu. Siis tälläisissä valineissä.

      Maailmassa on elänyt väestötieteilijöiden mukaan noin 80 miljardia ihmisolentoa. Kuinka moni heistä on ollut oikeassa?
      Ajattelen tuota usein kun jokin, esim. mainitsemasi uutiset suurenevat päässä omaa arkea suuremmaksi. Vain sillä on merkitystä, että selviää omien läheistensä kanssa eteenpäin. Se on se oikea mikä pitää tehdä, se on sisin kehä missä jokainen on itselleen totta, ja läheisilleen. Joka tapauksessa, arvostan teitä ajattelijoina ja itseänne ilmaisevina ihmisinä. Hiljaisuus voi olla myös joskus kovin narsistakin, autuaampaa on antaa... :)

      (Mutta muistakaa, maailma ei ole Trump. Täällä on edelleen paljon kauneutta ja paljon hyvää tahtoa.)

      jope

      Poista
  6. Meri, kuinka kukaan voi olla pitämättä Simpsoneista, tuosta aikamme syväanalyysista, ja hauskasta kaiken lisäksi.

    Olen pannut merkille, varmaan kaikki tässä maassa, että Yhdysvaltojen presidentinvaali on aiheuttanut monissa maailmantuskaa. Mistä tällainen kertoo? Missä on ihmisten elämä?

    Toki minuakin huolestuttaa moni asia, mutta luultavasti ympäri maailmaa tapahtuu vähintään joka toinen vuosi saman mittakaavan asioita, joita ei meille syötetä niin olennaisina ja joita emme siis tiedä ja joista emme osaa huolestua.

    Yhdysvaltojen presidentin asema, olkoonkin että on suurvallan johtajan asema, on kuitenkin rajattu, ja hyvä niin. En toki vähättele suuntaan tai toiseen Trumpin valinnan merkitystä, mutta yleensä asiat maailmassa kääntyvät niin ennakoimattomasti, etten surisi hirveästi tuota valintaa. Ainakaan vielä. Trumpin tietyt asenteet kyllä mietityttävät, mutta onhan Yhdysvaltojen presidenttinä ollut kaikenlaista väkeä aiemminkin, kuten Jope kirjoitti...

    Mutta tämä maansuru sosiaalisessa mediassa ja muualla, aivan kuin kyse olisi jostakin henkilökohtaisesta tappiosta ja maailman ajautumisesta raiteiltaan. En ehkä ole kyllin poliittinen ihminen voidakseni varsinaisesti tuntea jotain asian johdosta, pettymystä varsinkaan, jonkinlaista tyrmistymistä kyllä... Lähinnä asioiden ennakoimattomuudesta, median sokeudesta.

    Nyt tulee sitten tietoa, että ääntenlaskentaa olisi voitu vaa'ankieliosavaltioissa peukaloida, mutta luulen, että tämäkin oli sellaisia jälkilöylyjä... kuuluu asiaan... tappion käsittelyyn jne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. juha. oma lempparini on lisa simpson, ja tietysti homer, joka koskettelee hellin sormin kätkössä piileviä rasistisia tunteitani. homerin tyhmyys ja bartin näsäviisaus on tietysti todistettu ehkä turhankin monin esimerkein, mutta vuorosanat ja kuvien lukemattomat pop-kulttuuriviittaukset ja päähahmojen olosuhteita uhmaava elämänilo ovat kyllä varsin hurmaavia asioita...

      jope. mä kyllä luen sua hyvin tarkkaan ihan siitä syystä, että tuohdut asioista samalla voimalla kuin minäkin. sussa ja mussa on samaa ehdottomuutta. kumpikin on mustavalkoisen, kiihkeän ja aivan hemmetin rasittavan kantaaottava. mutta ehkä se on se sovittelemisen armolahja, joka saa meidät sitten rauhoittumaan ja pelihousut jäävät repimättä.

      mun ensimmäinen kokemus tästä blogista oli nimenomaan sun tekstisi. analysoit siinä docventures-kavereita ja ko. ohjelmaa niin hyvin, että kopipeistasin sen unkuriin ja olin loppujen lopuksi ihan samaa mieltä kanssasi, vaikka oli vasta viikkoa aikaisemmin kehunut rikun ja tunnan taivaisiin.

      että näin helppoa se kelkan kääntäminen on. ja usein tarpeellistakin.

      meri

      Poista
    2. Tuo merin simpson-kommentti tais mennä vesalle...

      mutta tuossa aiemmin kun puhuit tuosta subjektin ja ideologian suhteesta, mietin sitä paljon. Mitä on subjektiuden ja ideologian suhde? Olen monissa kohdissa todennut täällä, lähinnä työni pohjalta, että arvot ovat vapaata tahtoa perustavampia (ks. tunniste vapaa tahto). En ole siitä päässyt mihinkään, että jälkimmäinen on ikään kuin koneiston nivel, joka on välttämätön, jotta voimme kokea olemisen memielekkääksi. Vapaan tahdon olemassaololla ei sinänsä ole väliä. Riittää että uskomne siihen. Arvot ovat kaiken perusta ja juuri ne näkyvät vaistoissamme. Täydellinen relativismi ja ideologiat ovat sitten arvosuoran ääripäissä. Ja kyllähän se niin on että relativismi johtaa ideologioiden sallimiseen, eli suorasta taipuu kehä. Se subjekti jota meri penäät, on mielestäni rehellisyyden
      ja läpinäkyvyyden diskurssiin sitoutumista, mikä siis ei tarkoita relativismia vaan subjektin vilpittömyyttä. Pitää lähteä töihin, perhana vie. Mutta jatketaan...

      Poista
    3. juha. joo, simpson oli tarkoitettu vesalle, tietysti. olen joskus rustannut simpsoneista eräänlaista katselupäiväkirjaa - minulla on tunne, että jollen kirjoita, lakkaan ajattelemasta. kirjoittamiseen on pidettävä jonkinlainen tuntuma, ja erityisesti kirjoihin ja leffoihin ja tv-sarjoihin muodostaa paremman ja vahvemman siteen ja muistijäljen, jos niistä hiukan kirjoittaa.

      marjatta. olen piintynty erakko, mutta yritän muovata itsestäni sosiaalisempaa, ystävällisempää ja avoimempaa ihmistä. paha jota joka ikinen päivä sanomalehdistä ja ympäristöstäni tapaan ei saa olla este ystävällisyydelle, kommunikaatiolle ja rakkaudelle. käännän toisen posken, ei se ole minulta pois.

      en voi ymmärtää ketään, enkä mitään, ellen osaa katsoa muita sellaisena kuin ne ovat. jos myrkytän kohtaamisen kategorisoinnilla tai sillä, että tuo ihminen kerran mulkaisi minua ikävästi, en ymmärrä kohtaamastani lopulta paljoakaan.

      meri

      Poista
  7. meri, kiitos, kirjoitettuna varmasti joskus vaikutankin hieman kuumalta, siviilissä olen kiltti. Pidän tyylistäsi. Juhan viisaus relativismista on aina ollut iloni, ja Vesan kommentit laittavat aina jotakin horjahtanutta paikalleen. Ajattelen täsmälleen samalla tavalla Trumpista, siis että ei se nyt koko maailma ole. 7 miljardin ihmisen pressa Trump e i ole. Sama maailma tämä on siis kuin ennenkin vaaleja. Johtajia tulee ja menee. Kansanvalta on tälläistä joskus, järkyttyneiden on se vain mielissään käsiteltävä, vaikka kykenen kyllä kuvittelemaan mitä pettyneimmät tuntevat. Itse olen (niin kuin usein poliittisissa muutoksissa) odottava tyyliin,
    että juodaan nää kahvit ny ensin. Maailmasta sellainen kokemus että hitto vie sitä vaan ei voi ohjata itse. Se pahus menee minne se haluaa. Niitä mikrotekoja vain tähänkin päivään henk. tasolla. Tänäänkin on mahdollista tehdä jotain (tosi) pientä.
    jope

    VastaaPoista
  8. En minäkään pelkästään Trumpin valinnasta ole järkyttynyt vaan yleisestä muutoksesta asenteissa.
    Syrjintä ja epätasa-arvo, naisviha ja rasismi, ruma puhe ja sivistymätön käytös, kaikki tämä pyritään voimalla normalisoimaan. Siis populistit pyrkivät ja seuraajia löytyy. Myös niitä, jotka selittävät tällaisen käytöksen jotenkin juurevaksi ja paremmaksi kuin sivistyneen toisia kunnioittavan käyttäytymisen.

    Bill Clintonin kanssa presidenttikilvassa oli joku, en muista kuka, joka putosi heti, kun tuli ilmi, että hänellä oli salasuhde. Trump taas toi koko ajan esin sovinismiaan, miten naisia on helppo kouria hississä, kun eivät pääse pakoon, samoin rasismiaan, ja suosio vain kasvoi.
    Kyllä oli ennenkin kaikkea, mutta ne jutut tulivat paljastuksina, Clintonin sikariseksi ja muut samanlaiset, ja olivat isoja skandaaleja.
    Terhi Kiemunki oli niin varma oikeassaolostaan pieniä somalityttöjä pilkatessaan, että tuli useisiin ohjelmiin pöllämystyneen näköisenä - mitä, minäkö, kaikkihan näin - ja teki itsestään oikein rikosilmoituksen näyttääkseen puhtoisuutensa.

    Ennen kouluissa taisteltiin hyvän kielenkäytön puolesta. Miten enää voi, kun aikuiset sivistyneet ihmiset käyttävät v-sanaa vaikuttaakseen nuorekkailta.

    Meri, väitellään, ei kinastella, eikö niin. Joskus mielipiteemme sivuavat toisiaan, joskus ei. Joskus olemme jopa kaikki samaa mieltä.

    Minulla on nyt tuhannen kiirettä. Olen mukana pienimmän mentulan nimenantojuhlien valmistelussa ja huomenna meille tulee kaksi lapsiperhettä yövieraiksi. En ihan laita karkkeja petien päälle, kuten hotelleissa, mutta muutoin pyrin huolehtimaan rakkaistani viimeisen päälle.
    Palailen ehkä sunnuntaina vasta, jolloin teillä on varmaan ihan uudet keskustelut. Heippa siihen asti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jotenkin kotoisaksi menneet nämä meidän jutustelut... jäämme marjatta odottamaan paluutasi.

      (minulla olikin jo mielessä joku uus aihe mutta unohdin sen.. no. suunnuntaiks toivottavasti palaa mieleen.)

      Poista
    2. Marjatta, vaikka et ehkä lue tätä, niin noin se on. Ihmisen vulgääri on nykyään so what. Olemme puhuneet terveellisen ja oikean häpeän poistumisesta. Ihmisiä ei hävetä juuri mikään enää. Se taisi mennä sen "vapautumisen" lapsiveden mukana. Klassisena humanisti konservatiivina olen aina ollut tuolla linjalla. Ei kiitos kulttuurivallankumouksia, kiitos. jope

      Poista