Muistaakseni Chaplinin Tilipäivässä on seuraava kohtaus. Chaplin tulee aamuyöstä hiprakassa kotiin, vaimo nukkuu. Chaplin istuu sängylle ja alkaa varovasti riisua vaatteitaan. Äkkiä vaimo havahtuu hereille ja kysyy että "mihis sinä olet menossa". "Töihin", vastaa Chaplin ja alkaa sujuvasti napittaa takkiaan, jota oli juuri riisumassa.
Seuraava tapahtui 80-luvulla Kokkolassa. Ihan ikiomassa tosielämässäni. Olin töissä päiväkodissa ja minun vuoroni oli potattaa vauvalassa taaperoita. Olin jo tovin odottanut Jari-pojan vieressä tulosta, mutta mitään ei pottaan ilmestynyt. No. Huoneessa ei ollut muita aikuisia ja samalla kun aloin nostaa Jaria potalta, päästin palaneen kumin katkuisen peräilman. Ja tietenkin: siinä samassa pian eläkkeelle jäävä rempseä siivoojamme syöksyi ovesta sisään. Muistan kuin eilisen päivän hänen sanansa: "Huhhhuh! Kylläpä täällä haisee! Oikein rikinkatku. Taitaa olla Jarilta kakka tulossa." "Niin taitaa", vastasin minä ja istutin sujuvasti suoraan nostoliikkeestä pojan takaisin potalle.
Se mikä tämän kaiken mahdollisti oli tietenkin se, ettei lapsi vielä osannut puhua ja paljastaa petostani. Tosin epäilen vahvasti, että sisimmässään siivoojamme tajusi moisen katkun lähtevän vain aikuisen ihmisen elimistöstä, mutta kun hienotunteinen ja mukavakin oli, jätti sanomatta. Rauha hänen muistolleen.
Niinpä. Jotkut jutut vain on pakko kertoa.
VastaaPoistaEdellisissä ketjuissa aloittamani "juustosuikerois-keskustelu" jatkuu tänään. HS katuu jo nyt? Oikein.
Tervo ei kadu.
"Inho on väkevä tunne, ja siksi sillä tehdään politiikkaa: pilkan välineitä ovat ulkonäkö, eritteet ja anaaliseksi
Sivistynyt suomalainen ei pilkkaa ihmisen ihonväriä – paitsi jos on kyse Donald Trumpista. Inhopuheella saa huomaamatta aikaan paljon pahaa, kirjoittaa Anna-Stina Nykänen."
HS/ tänään sunnuntaina
Se mitä olen yrittänyt sanoa, siis se että joku taso tulisi säilyttää, on saamassa sittenkin lisää alaa. Kun rasismin vastainen hyvis lähtee argumentoimaan ihmisten pigmenttejä politiikan teon motivoimana ja oman inhonsa sokeuttamana, on paljon menetetty.
Viittasin edellisessä keskustelussa somen "lynkkausorgioihin." Se mitä viimeisten kuukausien aikana on kirjoitettu, ei kestä päivänvaloa. Moni hyvä ihminen on kirjoittanut inhovyöryssään, halussaan jakaa tunteitaan, itsensä moraliseen pimeään pussiin. Jos haluaa vastustaa Trumpia, jos haluaa sulkea MV-lehden jne. pitäisi olla parempi. Tai jos ei ole ollut, niin aloittaa ainakin viimeistään nyt. Kun kritiikki sekoitttuu henkilökohtaiseen ei ole enää argumentointi-sääntöjä sitten kenellekään.
Mulla on näiden viikkojen myötä mennyt usko moneen julkiseen ajattelijaan, kirjoittajaan. Totuuden jälkeinen aika vai mikä se oli, on ollut myös tunteiden ja inhon vapaana ilmaisun aikaa. Iho? Katsotaan peilistä itseämme peilistä. Onko meidän iho, hiukset, vatsa, kilot jne. poliittinen argumentti? Tässä on nyt parannuksen teon paikka ainakin julkisissa medioissa toimiville.
jope
Tavallaan tuo mun uus juttu sopii tähän inhon teemaan...
PoistaOlen juuri ottamassa käsittelyyn tuota nykäsen inhokirjoitusta kun kaveri soitti ja sanoi että mun omakin inhokkini on siinä.
Palaan asiaan.
Mun tekisi mieli jossakin kirjallisessa tilaisuudessa kysyä maamme julkisimmalta ja medialta eniten tilaa saavalta kirjailijalta näin. Ääneni olisi rauhallinen mutta päättäväinen. Tärkeintä olisi välttää syyttävyys, mutta tuoda esiin epäonnistunut ja solvaava sananvalinta, strumpilainen sananvalinta.
VastaaPoista- Jari Tervo, sinä olet toistuvasti kolumneissasi maksimaaliselle suomalaiselle lukijakunnalle kirjoittanut tekstiä jossa olet liittänyt sosio-ekonomisen vähäosaisuuden ja valkoisen pigmentin, valkoisen ihon rasismiin.
Olet jopa toistanut kysyttäessä ajatuksen, että suomalainen rasismi todella pesii valkoisen roskaväen keskuudessa.
-Oletko aivan varma että haluat todella yleistää noin ? Onko valkoinen roskaväki mielestäsi oikea termi suvaitsevaisen ihmisen suuhun? Haluatko pyytää viimein anteeksi tältä joukolta, joka ei ole sinun eikä kaltaistesi lailla onnistunut eikä menestynyt yhteiskunnassamme ja on syrjäytynyt monin eri tavoin ja jolla ja jonka lapsilla on tuo kannanotoissasi mainitsemasi vaalea ihonväri? Onko maamme köyhien ihmisten ajateltava että heidän vaaleutensa altistaa heidät rasismiin?
No, joo. Jotenkin toivon nyt että kupla alkaa puhjeta, Trumpin olemassaolo ikään kuin petti suvaitsevaisten ihmisten oman impulssikontrollin. Tämä kaikki liittyy siihen kaksoiskoodisuuteen jolle olen jotenkin toivottoman yliherkkä. Asioista saa olla vahvasti mieltä. Mutta on paljon termejä joita pitäisi oman itsensä vuoksi kieltäytyä käyttämästä? Tässä ehkä muutamia: punavihreä, suvakki, kukkahattutäti, valkoinen heteromies, valkoinen roskaväki, foobikko sitä ja foobikko tätä.....
Varsinkin jälkimmäisen suhteen pitäisi olla hyvin tarkka. Foobikko-diagnoosi tehdään vain lääkärissä/psykiatrilla, ei somessa.
Tai en tiedä. Olisiko tuo kielellinen itsesensuuri sittenkin väärä suunta? No, oli miten oli, luulen että kaikilla on parannettavaa asiassa. Asioista pitäisi saada keskustella oikeilla nimillä, mutta menemättä sananmukaisesti iholle. Oli se sitten oranssi, vaalea tai musta.
Mitähän Tervo mulle tuossa kuvittellisessa tilanteessa vastaisi?
jope
Hyvä ja erittäin tärkeä kirjoitus. Inhostaan ei saa tehdä maailmankuvaansa eikä ihmiskäsitystään! Yksinkertainen eettinen sääntö.
PoistaKuten siitä blogijutustani arvaatte, minun on vaikea katsoa vaikkapapa nyt sitten suutelevia tai suuseksiä harrastavia miehiä (inhon selittäminen anaaliseksillä siis ei minusta selitä kaikkea, päinvastoin tuntuu kehäpäätelmältä), mutta: se ei saa määritellä noita miehiä! Ongelma on omani tai sitten ei kenenkään kun siitä ei seuraa mitään kun adian tiedostan.
Tuollainen kategorisoiva ongelman fokusointi ihmisiin jotka ajattelevat asian yhteydessä anaaliseksiä, siis väärin, on jo itsessään ideologista, jonkin vielä ehkä evolutiivisen ja määrittelemättömän syyn palauttamista kulttuuriseen seuraukseen. Arvottava kehäpäätelmä siis. Yleensäkin evolutiivisen ja kulttuurisen asettaminen vastakkain (mitä sävyä tässäkin jutussa oli) haiskahtaa itsessään ideologiselta...
"Mikä siis lopulta on evoluution merkitys inhon politiikassa?
Kyrölä jättää evoluutioselityksen omaan arvoonsa: Toki voidaan väittää, että inho on kehittynyt, jotta ihminen ei söisi pilaantunutta ruokaa ja kuolisi, hän sanoo. Mutta mitä sitten? Sellainen inhon ulottuvuus ei ole mitenkään siirrettävissä koskemaan ihmisryhmiä.
Ihmiset eivät ole pilaantunutta ruokaa.”
Juuri noin, inhoa ei pidä siirtää ihmsryhmiin. Mutta silti: omaan arvoonsa evoluution kysymystä ei pidä jättää. Miksi? Mielestäni siksi, että on hyvä tajuta inhon ja siitä tehtävien yleistävien johtopäötösten ero VAIKKA INHO OLISIKIN EVOLUTIIVISTA. Ja juuri tämä VAIKKA on tärkeää tajuta: että luonto ei oikeuta mihinkään vaikka sillä olisikin sormensa pelissä. Luonto ei ole eettinen kategoria eikä vaikkapa inhoa ei tarvitse kieltää sinänsä. Syyllistäminen inholla on tarpeetonta.
Tuossa evoluution kiistämisessä kuten tässäkin hesarin jutussa tuntuu aina olevan ripaus ideologista paniikkia: että nyt sillä luonnolla sitten sallitaan kaikki eriarvoisuus ja holokausti. Tämä paniikki kiteytyy tässä:
”Mikään inhoista ei ole luonnollista vaan kulttuurin tuottamaa. Inho on erottautumisen väline”, Kyrölä sanoo.
Tuo kategorisen ehdoton näkemys jättää ihan liikkaa kysymyksiä ilmaan ollakseen tyydyttävä. Kuin väittäsi arkuuden ja pelokkuuden olevan VAIN kulttuurin tuottamaa KOSKA sen vuoksi pidetään pelon kohteeseen etäisyyttä (ja opittua, KOSKA niistä voi oppia pois). Tässä mielessä tuo tärkeä kirjoitus tuo kritisoimansa ideologian (luonnon ja kulttuurin vastakkaisuuden ja siihen asettuvat jännitteet) takaovesta sisään.
Inhoon voi todellakin suhtauta absoluuttisen neutraalisti kieltämättä ja ideologisoimatta sitä. Paremminkin juuri silloin.
(Pieruhuumori yhtenä inhon kategoriana muuten olisi kiintoisa vatkauksen aihe! Löysinhän minä aasinsillan tekstiini.)
Hyvää pohdintaa tässä sulta, mutta itse mietin myös käytäntöjä niissä keskusteluissa joita koko ajan käydään. Siksi halusin tarkentaa Trumpin ihonvärin turhan mainitsemisen, valkoisen heteromiehen kliseet ja Tervon valkoinen roskaäväki-puheet toisiinsa.
PoistaSivistyneistön (no, joo...) impulssikontrolli on viime aikoina pettänyt liian monta kertaa, jotta se olisi sattuma. Jotakin on ihmisestä, ihmisistä, meistä, paljastunut. Ensin kontrollin ja vastuun sanomisestaan menettivät esim. mv-lehden kommentoijat usein rikollisilla kommenteillaan, sitten, sofistukoidummin tietty, tasoaan reippaasti pudottivat mainitsemani "paremmat ihmiset" twitter- ja muissa päivityksissään. Ulkonäöstä tuli vapaata riistaa yhtäkkiä, jos kohde oli Trump tai siihen porukkaan yhdistettävät. Siitä termi lynkkausorgiat.
Verbaalinen teloittaminen ryhmäilmiönä. Ulkonäköinho mukana. Mitä muuta se olisi kuin eräs rasismin muoto sekin?
jope
Tämä vielä selvennykseksi, tässä kopsu hesarista mitä hollantilainen äärioikeistojohtaja juuri sanoi:
Poista"HOLLANNIN äärioikeiston johtaja Geert Wilders aloitti viikonloppuna vaalikampanjansa Rotterdamissa kutsumalla maan marokkolaisvähemmistöä ”saastaksi”.
-Hollannissa on paljon marokkolaista saastaa, joka tekee kaduista turvattomia. "
Marokkolainen saasta, valkoinen roskaväki...
En näe kyllä Wildersin retoriiikassa mitään eroa Tervon retoriikkaan.
Jos joku ajattelee että tämä Tervo-case on mulle jo pakkomielle niin myönnän että kyllä se meni ytimiini kun sekä Yle että Hs todellla isolla tilalle tarjosi tuolle kaikelle massiivisen julkisuuden. Itse en ole sosio-ekonomisesti vähäosainen, mutta en vain halua hyväksyä tuollaisia yleistäviä ennakkoluuloja maassa, joka on käyvinään syrjinnän vastaista kampanjaa juuri niitä vastaan.
Ymmärrän hyvin, jos koko case oli teille olematon juttu. Mulle se palautuu mieleen aina kun näen ko. mediakirjailijan kasvot jossakin. Koko juttu on kuin symboli sille tason pudottamiselle mikä argumentoinnissa on tapahtunut - ja jota jokaisen on syytä nostaa.
jope
Täytyy sanoa, etten minäkään ymmärrä miksi Tervo on ottanut tuollaisen vapahtajan roolin. Mies on hyvä kirjoittaja, mutta ei tunnu löytävän kohtuutta. Kirjat tahtovat mennä temppuiluksi ja muut puheenvuorot pahasti yli.
VastaaPoistaSinänsä kuvottaa koko tämä Trump-case, itse sankari ja kaikki puhe joka hänen ympärillään pyörii. Tekee mieli vaan pysytellä pois ja haukata raikasta ilmaa.
Inhottaa yhtä lailla pelko, jota Trumpin käytös lietsoo, ja inhottaa myös tuo oikeassaoleminen ja irvailu, jolla hänet kohdataan.
Minusta hyvän presidentin pääasiallinen meriitti ei voi olla se, että hän saa muutoksen aikaan. Muutos kun voi olla myös takapakkia ja hajaannusta. Toivon sydämestänin, että tämän presidentin kausi loppuu mahdollisimman kivuttomasti kaikkien osalta, ja mahdollisimman nopeasti.
En usko, että hänen toimintansa on tästedeskään kovin rakentavaa, ellei Yhdysvallat (ja muu maailma) saa häntä poliittisesti kontrolliin.
Ehkä tämän jälkeen ihmiset taas alkavat arvostaa poliittsia kompromisseja. Suoraanpuhujat ja sanansapitäjät eivät enää tunnukaan niin toivottavilta.
PoistaTotta. Minua ei kylläkään haittaa, että ihmiset / poliitikot pitävät sanansa. Myös lupausten laatuun kannattaa panostaa. On varmaa, että nämä Trumpin lupaukset Yhdysvaltojen nostamisesta etusijalle ovat varmasti tärkeitä joillekin ihmisille.
VastaaPoistaMyönnän kyllä itse, että maailman mittakaavassa silkkihansikkaat ja hidas työskentely kestävien ja globaalisti ihmisarvoista elämää lisäävien toimien hyväksi on tärkeämpää kuin etujen kerääminen tietylle kansalle nopein muutoksin.
Saan jonkinlaista lohtua siitä että kun trumpin ura kahden kauden eli 8 vuoden päästä loppuu, minäkin pääsen eläkeelle.
PoistaVoi olla että se loppuu jo alle neljän vuoden päästä, Juha. Tai aiemmin. Jokin mässähdyshän tällä menolla jossakin muodossa tulee. Soroshan on jo kumppaneidensa kanssa aloittanut oman sotansa Trumpin hallintoa vastaan ja siellä riittää nappulaa, resurssia ja todellista valtaa takana.
PoistaItsekin koen että pitäisi antaa koko mediapolitiikan (median + somen + politiikan outo nykyinen sekasotku) olla ja keskittyä vaan omaan elämään, kävellä vaikka metsässä, mutta en osaa olla niin stoalainen kuin haluaisin.
Tässä Trump-maniassa (siis myös sen omassa) on se vaara, että jotakin oleellista jää taustalle. Ja jääkin.
Tässä pitäisi nyt taas sitten median tuntea vastuunsa ja vastustaa houkutusta tehdä T:stä jatkuva ykkösaihe. Kierrokset lisäävät kierroksia.
Tosin ne tahot jotka nyt ajavat Trumpin kaatamista mm. virkasyytteisiin eivät tule niitä kierroksia hidastamaan.
Monenlaisten tragedioiden ennakkoa on valitettavasti ilmassa.
Kyllä muakin pelottaa se miten tämä kaikki päättyy.
Juuri sen vuoksi koko juttuun ei pitäisi sen alarekistereissä mennä mukaan, vaikka ymmärrän kyllä sellaisekin tuntemukset (en ole syytön itsekään).
Kuten avoimesti sanoin Trumpin kapulat globalismin rattaisiin sopii mulle kyllä, mutta olisi sen voinut tehdä joku toinenkin.
Huomenna pitää hankkia joku uusi hyvä (tai vanha) kirja ja saada muuta ajateltavaa.
jope
Stephen Kingin Edgar-palkittu Mersumies menee just nyt mulla.
PoistaTässä kiirekommentti. Varastin pikku hetken hiihtolomalaisten luota.
VastaaPoistaJos Trumpin ihonväri olisi hänen omansa, se olisi pahempaa pilkkaa, mutta kun se oranssi on solariumista ja siinä rusketuksensa hankkivien yleinen moka, niin siinä pilkka kohdistuu turhamaisuuteen.
Ketään ei saisi pilkata mistään. Trumpin kaikki ulkonäköseikat olisivat ihan toisarvoisia, jos hän olisi kunnon valtiomies ja hankkisi tietonsa oikeista lähteistä eikä suoltaisi niitä tyhmiä tviittejään päivän vitseiksi.
Luin illalla loppuun Steinbeckin Routakuun aika. Mikä romaani! Tällaiset jäävät klassikoiksi.
En käynytkään metsässä, mutta kävin meren saaressa. Kävelysillalla yli. Kallioilla vähän lunta, taivaanranta sumussa, kaukana avoin ulappa, irtojää hakkasi rantaan. Vedessä kaukana jokin vesilintu, jota en tunnistanut ja paljon variksia hakkaammassa nokallaan jäästä jotakin.
VastaaPoistaViime ketjuissa käsiteltyjä juttuja ja aiheita ei missään. Niitä ei ollut olemassakaan.
En sano että asiat pitäisi unohtaa tai aloittaa jokin muodikas (vai epämuodikas, en tiedä) mediapaasto, mutta olisi hyvä tiedostaa että jos kaiken pohjana on maa ja meri ja taívas ja sen päällä eläin- ja kasvikunta, sen seassa ihmiskunta ja että vasta sen päälle tulee se pieni ja mitätön likainen kuohu, joka saa meidätkin kuohuamaan mielipiteitä ja käsityksiä, perusteluja, vastaperusteluja.
Toisaalta noihin pieniin vaahtoihin on myös inhimillistä vetoa, mitään zeniä en itsekään erityisesti halua. Kun eletetään niin eletetään sitten ja kohistaan hieman mukanakin.
Mutta samaan aikaan on totta, että 99,99999 prosenttia siitä mitä Telluksella on, ei tiedä kuka on Amerikan presidentti, ei kokemuksen eikä havainnon kautta. Onnea niille, ja heille.
Ihonväri jäi silti hieman auki. meri, otit blogissasi että ulkonäköä saa inhota. Saa ehkä, sellaisille tuntemuksille ei voi aina mitään, mutta saako toisen ulkonäköä nimetä inhottavaksi julkisesti, on toinen juttu. Hyvin harvoin olen surullinen mistään debatista, enkä ole nytkään surullinen meidän debatista, mutta nyt olen tuntenut hieman pettymystä siitä mikä sanojen väkivalta on ehkä laskettu julkisuudessa irti.
Juttu menee ikävästi juuri niin kuin yksityisten ihmisten riidoissa ylipäätään, kun argumenttien todistusvoima ei kanna vaikka pitäisi, siirrytään henkilökohtaiseen. Pahimmillaan riita keskittyy sen jälkeen ulkonäköön. Nyt mielestäni se osapuoli jonka piti olla motaalisesti valmiimpi, aikuisempi on antanut periksi.
Ehkä tunne on hieman sama kuin mitä lapsilla on kun kaikkivoivat aikuiset, juuri ne joiden piti olla turvallisia, osoittautuvatkin heikoiksi ja riiteleviksi ja menettävät hallinnan lasten silmissä.
jope
marjatta. pilkkaaminen on paska juttu, mutta aseeksi voisi tässä ottaa vaikka satiirin. toisaalta on kyllä niin, että suomalainen satiiri ei juuri rajoja koettele. jos selaa timesin, daily telegraphin ja guardianin kolumneja, niin niihin verrattuna olemme kilttejä. meillä ei ole brittien pitkää traditiota naurulle, keisarin uusien vaatteiden hahmottamiselle ja sille, että sivistyneeseen keskusteluun voi kuulua muutakin kuin itsensä kunnioitus ja muiden pelko.
Poistameri
jope
VastaaPoistahahmotan tämän asian niin kuin marjatta: pilkkani ei kohdistu trumpin ulkonäköön, vaan hänen turhamaisuuteensa. minusta jopa fallinen kravatti on aika hauska juttu. tällä tavalla pukeutumiskoodeja rikkova ihminen on virkistävä poikkeus. sama juttu kun ville komsi tuli eduskuntaan villapaidassa tai veltto virtanen baskerissa. kyllä politiikan maailmaan täytyy mahtua norjalaispaitoja, punaisia krakoja ja samettibaretteja.
en ole kokenut riiteleväni sinun kanssasi. on tylsää, jos etsimällä etsit minusta pahastumisen kohdetta.
eettinen ihminen heittää terävää läppää joko itsestään ja viiteryhmästään tai tyypeistä, jotka ovat sosiaalisesti hänen yläpuolellaan. toistaitoinen kiusaaja nälvii itseään heikompia. pilkkaa kaikissa muodoissa vastustava ajattelu on tietysti parasta parhautta.
meri
Mua ittekeseni naurattaa että joku ihan ulkopuolinen tulee eka kertaa tähän blogiin ja lukee ton mun tositarinani ja avaa keskustelun ja me todella avaamme trump-sanastoa täällä täysin vakavissamme! se ihmettelee eikö hän jotenkin ymmärrä tään porukan konnotaatioita vai mistä v.....a tässä on oikein kysymys.
PoistaMarjatta, meri,
VastaaPoistaymmärrän ajatuksen turhamaisuudesta. Mutta.
Miksi juuri rusketus? Samalla tavalla turhamaisuutta ovat sitten kaiketi myyös esim. lävistykset, rastat, tatuoinnit jne. Ja jne.
Pakko on ajatella että ihminen joka hankkii lävistyksen
t a i tekorusketuksen tietää mitä tekee, eikä asia kuulu meille. Turhamaisuutta on niin monelaista. Lävistyksillä että tekorusketuksilla tunnistaudutaan omissa ryhmissä ehkä. Onban niillä funktionsa.
Kun kuljen tietyssä osassa kaupunkiani ja näen nuoret aloittelevat boheemit välitunnilla erään lukion pihalla niin tunnen suurta myötätuntoa heidän (turhamaisille) resutaiteilija-lookeilleen. Myötähäpeän ja ymmärryksen sekatunne. Positiivinen voittaa: antaa niiden leikkiä.
Itse osoitan omaa turhamaisuuttani kerskumalla töissä että tämäkin vaate on ostettu jostakin kehäykkösen halpahallista, vaikka nöyttää ihan aikuisen hyvintoimeentulevan miehen asusteelta. Pilkaanko näin niitä jotka ostavat kamansa Stokkalta, kyllä joo vähän. Ja sillä myös kerskun että mulla on kahdenkympin kännykkä. Ja toinen samanlainen valmiina pöytälaatikossa. Vähän säälittävää:) eikö?
Se mitä me valitsemme turhamaisuudeksi kertoo enemmän meistä (meidän omasta turhamaisuudestamme??) kuin itse asiasta.
Ihminen voi elää hyvin ilman rusketusta, lävistyksiä että rastatukkaa. Mutta ajattelen että kukin tyylillään.
Henkilökohtaisesti ajattelen kyllä jostakin tekorusketuksesta samalla tavalla, itsekin rannalla pysyn lähinnä vedessä, en makaa aikuisena rannalla päivettymässä, vaan sukellan ja kroolaan, rannalla en jaksa päivää paistattaa juuri lainkaan. Tiedän etteivät rakkaani valitse minua rusketuksen vuoksi. Toki loppukesällä rusketusta on pinnassa.
Turhamaisin juttu mun mielestä on aurinkolasit. En käytä niitä koskaan. Kun lopulta on valoa, haluan sen kaiken. Sitä paitsi en halua katsoa ihmisten mustia kärpässilmiä, vaan silmiä. Muutenkaan aurinkolasit eivät sovi mun mielestä kuin Bob Dylanille. Muille ne on lavaste, turhamaisuus, heh. Paitsi jos kärsii migreenistä. Niin kuin kaikki aurinkolasien käyttäjät sanovat kärsivänsä.
( Nyt kyllä koit väärin sen mihin viittasit riitelyllä. Keskustelu kanssasi on ollut hauskaa ja innostavaa taas, välillä jopa luulin että boikotoit meitsiä, pidät p-tyyppinä tai jotain. Väärinkäsityksesi riitelystä johtunee taas kerran huonosta kirjoittamisestani. Kun puhuin debatoinnin surusta, puhuin yleisestä tason laskemisesta joka nyt on tapahtunut monen muunkin arvion mukaan kuten hesarinkin keskustelu osoitti. )
jope
jope
Poistamaailma koostuu ihmisistä. ihmiset ovat karkeasti jaotellen joko hyviä tyyppejä, ihan ok -tyyppejä, huonoja tyyppejä tai aivan hirviömäisiä tyyppejä. tai niin kuin rekkaa työkseen ajavan kaverini vivahteeton luokitus kuuluu: asiallisia, arvaamattomaia ja mulkkuja.
on suuri kiitoksen aihe löytää hyviä ihmisiä. silloin tavoittaa sellaisia kokemuksia ja tunnesisältöjä, jotka vastaavat ja auttavat omia. eivät nämä ihmisen itsetunnot ja hyvät hetket ole useinkaan juuri kummemmasta kiinni. kuinka pysyä tolkuissaan on se elämisen kysymys.
netissä keskustelemisessa on haasteensa. minäkin olen keskustellut, argumentoinut, provosoinut, provosoitunut, jängännyt, jupissut, loukkaantunut ja valitettavasti aivan varmasti loukannutkin.
minkään näkemyksen puolustaminen on rasittavaa, ja mitä enemmän uskoo olevansa oikeassa, sitä varmemmin on väärässä - tai tosi typerä.
turhamaisuudesta sen verran, että tunnustan heti oman eksponentiaalisen turhamaisuuteni. mulla on hirveästi kaikenlaista nirppanokkaisuutta vaikkapa juuri niihin esineisiin, joiden kanssa suostun elämään. arki on erittäin haastavaa, kun oikein mikään ei kelpaa. on ihan tyhmää metsästää kissojen ja koirien kanssa sitä universumin ainoaa pöytää, mutta kun muu ei kelpaa.
jos minulta kysytään, vaateasioissa ihmisen kannattaa panostaa vähäisen määrään. vaatekaappini tyylin kulmakivet löytyvät nunnaluostarista. mietinkin puolivakavissani, voisinko vaan lähteä maailmalle aamutakissa tai pyjamassa, tai oikeastaan mieluummin ihan vaan peittoon kääriytyneenä…
meri
Yes, meri. Fantastinen vastaus, kiitos. Kaikki hyvä sulle sinne.
Poistajope
Teillä on ollut monenlaista asiaa täällä tässä ja edellisessä keskusteluketjussa. Minä luin vasta tänään sanomalehdet perjantaista tähän päivään, koska aika on mennyt hiihtolomavieraiden kanssa touhutessa aamusta iltaan. Levähdän hieman ennen seuraavaa sosiaalista menoa ensi viikonloppun ympärillä.
VastaaPoistaKommentoin siis kaikkea vähän jälkijunassa.
Aino Frilanderin lauantaiessee on minusta hyvä. Varmaan jossain tviiteissä ja facebookissa on ollut Trumpin ulkomuodon parjaamista, mutta tässä sitä ei ollut.
Tässä puhuttiin siitä, mitä ihminen viestii asumis- ja vaatemaullaan. Trump viestii samaa mitä yöllisillä tviittauksillaan. Pikkusieluisuutta.
Lainaus esseestä: Länsimaissa demokratioissa ei ole totuttu Trumpin tyylisiin valtiomiehiin. Enemmän kullan ja kimalluksen perään on oltu maissa, joissa demokratia on "demokratiaa".
Täysin asiattomasti ja julmasti minusta on Suomessa puututtu Ahtisaaren ulkonäköön, lihavuuteen ja kömpelyyteen. Ne ovat ominaisuuksia ei mitään valintoja.
Juha, sanoit tuolla edellisessä kirjoituksessa, että naispoliitikolla ei ulkonäköä voisi yhdistää osaamattomuuteen. Tarja Halosella näin kyllä tehtiin, väheksyttiin, matkittiin puhevikaa, ilkuttiin ohuille punaislel hiuksille ja puututtiin arkiseen pukeutumiseen, vaikka juuri sen olisi pitänyt antaa vaikutelma asioihin keskittymisestä ulkonäköjuttujen sijaan.
Trumpilla ei mielestäni ulkonäköä yhdistetä osaamattomuuteen vaan mauttomuuteen ja pelkoon siitä, mitä tämänkaltainen suuruudenhulluutta kaikella tavoin viestivä valtaa käyttäessään voi saada aikaan.
Anna-Stina Nykäsen Inho-artikkelissa kysytään, miten pitkälle Trump voi mennä, niin että tietyt ihmiset hyväksyvät häneltä kaiken. Niinpä. Tuntuu, että kaikkien maiden populistit ovat yhdistyneet median syyttelyssä. Trump yrittää vakuuttaa kannattajilleen, että "vallan vahtikoirat" ovatkin se valemedia ja paitsi hänen myös kansan vihollisia. Kouvolan Sanomissa joku yleisönosastokirjoittaja pitää Trumpia maailman rehellisimpänä. Joillekin se on rehellinen, joka haukkuu "aidosti ja rehellisesti" syytäen suustaan kaikki inhonsa. Donaldia oli inhottanut, kun Hillary lähti vessaan. Onpas ihailtavan rehellinen kommentti.
VastaaPoistaAloin miettiä, mikä itseäni inhottaa. Ei ketkään ihmiset sinänsä, vaan rasistiset mielipiteet ja kieroilu.
En kyllä söisi mitään vain trendikkyyden takia, enkä ole ikinä käyttänyt aurinkolaseja diivailun vuoksi, vaan koska silmät eivät vanhemmiten enää kestä kirkasta aurinkoa.
Mainitsit jope myös rannalla makoilun siinä mielessä, että sitä tehtäisiin turhamaisuuden nimissä. Ne, ketä olen tavannut etelän rannoilla ovat siellä, koska saavat yhdistelmästä aurinko-hiekka-meri niin paljon voimaa ja iloa.
Jep,kyllä naisesta näin kirjoitetaan, soot oikeessa. Tarkoitin sitä, ja mikä ois pitäny tarkentaa, että naisen historia luo asetelman, jossa hänen ulkoisen ja sisäisen olemuksensa yhdistäminen (myös se kehuminen väärässä paikassa) asettaa arvioijan epäilyttävään valoon älylisesti. Miestä on turvallisempi määritellä ulkomuodon perusteella tilanteesta riippumatta, koska hänellä on suojaava historia. Se on jotenkin elementaarinen asetelma.
PoistaYstäväni kanssa keskustelimme Trumpin tavasta tehdä politiikkaa. Itse hän on juuri jäänyt eläkkeelle perheyrityksestä. Hänen mielestään trump jos kuka on yrtysjohtaja nykyisessä tehtävässään. Sekoittaa poltiikan ja bisnesmaailman. Ei osa perinnettä tai instituutiota. Alamaiset tuomareita myöten saavat kuulla kunniansa kun eivät jaa hänen näkemystään. Trump kokee olevansa johtava YKSILÖ ja jotenkin hänen elekielensä korostaa tätä. Hänelle presidenttiys näyttää olevan bisnesprojekti muiden joukossa.
Poistajuha
VastaaPoistanaisen ulkonäkö vaikuttaa uskottavuuteen aivan kummallisin tavoin, oli sitten kyse rumuudesta tai kauneudesta. sen lisäksi naista arvostellaan enemmän ulkonäön perusteella kuin miestä. olin joulukuussa kirjakustantamon pikkujouluissa, ja siellä miestoimittaja haastatteli naiskirjailijaa. haastattelija esitti todella 'elementaarisen' kysymyksen: kuinka kauan tuon tukan laittamiseen menee? vastaukseksi naiskirjailija luetteli koko ceeveensä ja sanoi lopuksi, että on tehnyt sen kaiken, jotta hänen ei tarvitsisi puhua tukastaan.
meri
meri, tämä on kysymys, jota oon miettiny ja paljon. Se on filodofisesti tärkeä ja tulinen aihe. Oleellinen kysymys on mun mielestä se, miten tuohon naisen ulkoiseen arviointiin suhtaudutaan, miten sen antaa vaikuttaa. Kirjoitin tästä jutussani Hengen fenomenologiaa väärin kehutusta kauneudesta (josta lyhyemi ja maallisempi versio julkaistiin Ilkka-lehdessä; aihehan on arka mutta halusin sen sinne). Siinä esitän että ratkaisu löytyy paradoksista. Muuten naiset eivät koskaan vapaudu. Olen tästä juuri naisten kanssa keskustellut paljonkin sen lehtijutun jälkeen. Lähestymistapani on kieltämättä hämmentävä tuossa kirjoituksessa.
PoistaOlikohan Sofi Oksanen... (Dolly Partonilta kysyttiin tuota samaa haastattelussa. Hän vastasi että ei hän tiedä kun ei ole itse paikalla kun sitä tehdään.) Tärkeämpää kuin kysymys sinänsä on se, miten se tehdään ja vielä tärkeämpää on se, miten se jaetaan kysyjän ja vastaajan välillä, mikä dialektiikka heidän kesken syntyy. En itse näe kysymyksessä sinänsä ongelmaa. Lähestyn ongelmaa ikään kuin "zeniläisittäin". Muuten dialektiikka ei murru. Vastustamisella pitää kiinni ongelmasta. Naisen ja miehen välinen historia saa meidät näkemään tuon kysymyksen halventavana (juuri naisen kohdalla) ja vahvistamme sitä ikuusedti jatkamalla vanhaa kaavaa. Miehet varomalla kysymyksiään ja naiset tulkitsemalla ne älyään halventaviksi. Nythän tuossa cv: luettelemisessa niin tapahtui. Kirjailijan tunne saavutustensa väheksymisestä vain lisäsi naisen (kollektiivista!) alemmuutta. Voisin hyvin kuvitella kysyväni kirailijalta tuon kysymyksen oli hän mies tai nainen (mietin usein miten rastat pestään ja voisin kysyä vaikkapa Pelle Miljoonalta sitä jos häntä jossain haastattelisin). Oikeastaan kysyisin sen naiselta ihan sen vuoksi, etten haluaisi vahvistaa tuota hengen ja aineen ja herran ja rengin ikiaikaista ja puolustautuvaa reaktiivisuutta ylläpitävää dialektiikkaa. Nyt tuo cv: n närkästynyt luetteleminen oli juuri perinteen tiedistamatonta ylläpitämistä.
Tässä oikeastaan tuo mainitsemani kirjoitus pähkinänkuoressa. Myönnän että tämä voi tuntua röyhkeältä ajattelulta naisen näkökulmadta mutta se ei ole todellakaan tarkoitukseni.
Voi olla, että tässä on jotain paitsi sukupuoleen myös persoonaan liittyvää. Moukkamainen kysymys haastattelijalta, mutta myös aika kireä vastaus naiskirjailijalta. Itse olisin vastannut jotain huumorilla, mutta vaikea sanoa millä sävyllä kysymys esitettiin. Täytyy kyllä sanoa, että jotkut kirjailijahaastattelut on todella omituisia. Kirjailijan pitää olla melkein psykologi voidakseen pelastaa tilanteen ilman että nolaa ketään.
VastaaPoistaOlit vesa kommentoinut sillä aikaa kun minä kirjoitin tuota omaani.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaJos samassa tilanteessa, esim. kirjailijapaneelissa mieheltä kysellään ensisijaisesti urasta ja sivumennen jotain ulkonäöstä ja naiselta ensimmäisenä tai vain ulkonäöstä, niin eihän se silloin oikein mene.
VastaaPoistaPikkujoulu kuulostaa kyllä sellaiselta tilaisuudelta, jossa voi jutella kevyesti. meri, oliko siinä haastateltava kuitenkin vähän tosikko?
Minä lyön tuollaisissa tilanteissa asian leikiksi. Olen aina immarreltu, jos jostain edes kehutaan. Olen myös niin kiltti, että yritän peittää toisen kömmähdyksen ja säästää häntä nolostumiselta.
Olisin siis kertonut kampauksestani ja sitten lisännyt omatoimisesti jotain kirjoista, jos se olisi sopinut tilanteeseen.
Olen ollut kerran tullaisessa tilanteessa, jossa ulkonäkökommenttia käytetään vähätttelyn aseena. Lähdin yli 20 vuoden jälkeen työpaikasta, jossa olin tehnyt paljon muutakin kuin kieltenopen työtäni, ja mieskollega, apulaisrehtori, kiitti julkisesti sanoen, että hän tulee muistamaan minut ulkonäöllisistä asioista. Kiitin kohteliaasti. Odotin, mutta muuta ei tullut. (Hienoa Marjatta, kun aloitit tukioppilastoiminnan ja ryhdyit opettamaan myös elämänkatsomustietoa, vedit hyvin työryhmiä ja majoitit sekä järjestit kotonasi illanviettoja ulkomaisille ystävyyskoulujen vieraille, ne tulen muistamaan aina, kiitos kun teit työtäsi niin intohimoisesti...) Hymyilin siis viehkeästi ja sanoin:"Kiitos paljon!"
Tässä tilanteessa ei ollut kyse osaamattomuudesta, vaan halusta mitätöidä ja katkeruudesta, koska työyhteisössä koettiin hämmentävänä, että jotkut halusivat lähteä ja jättää "maailman parhaan työpaikan" ja joku muukin olisi halunnut lähteä, mutta ei rohjennut. Minun tuli aivan sääli tätä henkilöä, jolla ei ollut varaa antaa kunnon kiitosta.
Vesa, I know what you mean! Olen seurannut kirjamessuilla joitain niin huonosti suunniteltuja haastatteluja, että en ole voinut oikein todeksi uskoa.
juha, vesa, marjatta. tietysti voi ajatella, että naisen ei kannattaisi ottaa ilonpilaajan roolia. se herättää mielikuvan paapovasta äidistä tai nalkuttavasta vaimosta ja nakertaa naisen tilanneuskottuutta. silti minusta naiskirjailijan vastaus oli napakkuudessaan hyvä, koska eihän naisten tarvitse ruveta puhumaan puuta heinää toimittajalle sen takia, että toimittajan kysymys oli sitä.
VastaaPoistauskottavuus on tärkeää, jotta tulee kuulluksi. toisaalta uskottavuuden kriteerit ovat ulkokultaisia ja epäreiluja. asiantuntijuus tarttuu valkoiseen keski-ikäiseen ja yleensä vanhempaan mieheen helpommin kuin vähemmistöjen edustajiin ja naisiin. tämä on hyvä tunnistaa, mutta siitä ei kannata stressata vaan asiaa kannattaa pyrkiä muuttamaan.
minua huvittaa suunnattomasti se, että nuorena sain jatkuvasti todistella, että tiedän jostain jotain. vanhemmiten myötä uskottavuus tulee puoli-ilmaiseksi.
silti tekisi mieli huokaista, että ei ole helppoa ihmisellä, ei naisella eikä aina miehelläkään.
meri
Tarkennan nyt että vähättely ulkonäön perusteella on törkeää. Sitä en tuolla pohdinnallani halua tukea. Yritän vain avata jonkin rinnakkaisen kulun tähän dialektikkaan.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaJoo, ikä on yksi uskottavuuteen vaikuttava. Vanhemmiten uskottavuus lisääntyy jonkin aikaa, mutta alkaa yleensä siinä seitsemänkympin jälkeen taas vähetä.
VastaaPoistaKun vähättelyyn käytetään ulkonäköä, niin sekä kehuminen että moittiminen ajavat saman asian, ulkonäköön keskittymällä ohitetaan muu (ja voihan olla, että kommentoijalle vain ulkonäöllä on merkitystä).
Mitätöintiä tapahtuu muutoinkin. Samassa lähtötilanteessa, jossa minun "saavutukseni" ohitettiin, rehtori sanoi päivänavauksessa oppilaille keskusradion kautta näin:"Meiltä lähtee nyt eläkkeelle se ja se, ja avustaja se ja se, ja sitten Mentulat myös lähtevät, kiitos heille. U. Mentula on toiminut näkyvästi kansanliikkeessä." Mieheni oli pj ydinjättteen loppusijoitusta vastustavassa liikkeessä. Hän oli myös kaupunginhallituksessa, mutta tärkeintähän olisi ollut kiittäää siitä mitä hän teki koulussa, piti viestintäkerhoa, joka teki liitteitä paikallislehteen, järjesti leirikouluja, piti yllä yhteyksiä ystävyyskouluihin ym.
Hänen ulkonäöstään ei puhuttu mitään ;).
(Meidän lähtö koettiin niin luokkauksena, että sitä ei kerta kaikkiaan ymmärretty, siksi tämä outo, erikoinen lähtökohtelu. Mutta tällaista voi jollakin olla kaiken aikaa työpaikallaan tai kotonaan perhepiirissä.)
Eräs vähättelyn keino on ohittaa tarkoituksellisesti jokin ihmiselle tärkeä elämän osa-alue. Tämä koskee kaikkia vähemmistöjä, hyväksyn sinusta vain tämän osan, pysy hiljaa muusta. Vähemmistöön kuuluva oppii toimimaan tämän mukaan.
Jani Toivola on uupunut eduskunnassa kokemaansa ilmapiiriin, joka on kuin yläasteen kiusaajaluokassa. Viihde-elämässä hän sai olla rennommin, koska siellä ollaan pitemmällä ihmisen hyväksymisessä kokonaisena.
Tämä nyt vielä noista kirjamessuista ja sukupuolten ulkoisesta valmistautumisesta - kommentin tarkoitus ei ole mitenkään kumota sitä mitä aiemmin puhuttiin.
VastaaPoistaMuutamassa paneelissa, jossa itse olen ollut, naiset ovat laittautuneet todella hienosti ja edustavasti. Okei, olen itsekin ollut siisteissä vaatteissa ja saman olen huomannut mieskollegoista, mutta kyllähän me miehet olemme noissa tilanteissa paljon helpommalla itsemme päästäneet, siis todella rennosti verrattuna naisiin, joilla on ollut tyylikäs asu, meikki ja hiukset laitettuna. Naiset - ainakin osa - pyrkivät edustamaan paitsi verbaalisesti myös ulkonäöllään, miehet (ainakin nuorempi polvi) ennen kaikkea sillä mitä sanovat. Miesten asuvalinnat ja viimeistely ovat pääosin nk. osastoa rento (parhaimmillaankin pikkutakki, kauluspaita ja farkut). Erikseen sitten ovat vanhemmat kirjailijat ja yliopistoväki (puvut päällä).
hei te kaikki. viimeksi kun kävin kirjamessuilla, esillä oli joku kirjailija, joka oli juuri selvinnyt kriisistä, en tässä nyt muista minkälaisesta. messuhaastattelijoiden kysymykset koskivat suurimmaksi osaksi tätä asiaa. en siis lakkaa närkästelemästä aikaa, joka tekee kaikenlaisista hämmentävistä spektaakkeleista asiaa ja tietoisesti unohtaa kaiken älyllisen pohdiskelun tai oikean taiteellisen työn.
VastaaPoistasilloinkin (!) muuten koettiin ongelmaksi se, että miehet eivät lue naisten kirjoittamia kirjoja. muistan miten eräs nuorehko esikoiskirjailija ärsyyntyi tästä haastattelijan lanseeraamasta asetelmasta ja sanoi, että kyseessä tuskin on mikään naistorjunta tai toisen sukupuolen kategorinen vastustus.
meri
Viimeksi kun osallistuin paneelikeskusteluun kirjamessuilla, oli sangen arvostettu toimittaja laatinut kysymykset, joista paistoi lähinnä hänen oma ajattelunsa ja sen rajoittuneisuus. No, onneksi me miespanelistit haastoimme ja lavensimme tämän miestoimittajan rajoittuneilla koordinaateilla jäsennettyä lukusuuntaa. Ei siinä mitään, keskustelusta tuli ihan hyvä ja paljon puhuimmekin miehen roolista, emme niinkään omista kirjoistamme.
VastaaPoistaKriisit ja skandaalinkäry ovat juttuja, joihin nykyisin isketään kiinni. Mutta kyllä minusta kirjailija, joka paljastaa julkisesti kriisinsä, tieten tahtoen tarjoaa aiheen medialle. Siitä eteenpäin ei ole oikeastaan kuin tuo yksi väylä: älykäs pohdiskelu on sivuosassa, niin henkilö- ja juorukeskeisesti suurin osa julkisuudesta ja "julkisten ihmisten" elämästä mallinnetaan.
Luulen, ettei ketään edes kiinnosta taiteellinen työ. Se on nimittäin ulkopuoliselle tylsää seurattavaa (ellei siihen voi limittää räväkkää aviokriisiä tai muiden kaltoinkohtelua). On tyypillistä, että harvoin elokuvissakaan onnistutaan piirtämään luovasta työstä muu kuin karikatyyri: Joku puolihullu huhkii mökissään yötä päivää kirjoitelmiensa ääressä eikä vastaa kun oveen koputetaan. Lopulta hänet löydetään taintuneena lattialtaan, mutta kas kummaa: mestariteos on valmis ja maailmalle lähetettävissä.
Kirjoittaminen on tylsää työtä, ainakin muiden silmissä kuin tekijän: sen ulkoiset merkit ja usein seurauksetkin ovat vaatimattomia. Mitä tällaisesta sitten voisi julkisuudessa kysellä. Ei ketään kiinnosta ajattelu tai metodit vaan se, että miten parisuhteesi kesti tämänkin prosessin...
No, totta puhuen, olen seurannut myös mielenkiintoisia kirjallisuushaastatteluita ja itsekin muutaman sellaisen tehnyt SKS:n Elävä arkisto, puhuva kirjailija -hankkeeseen.
Minä olin juuri toissapäivänä eräässä kirjaston järjestämässä tilaisuudessa, jossa oli yleensä luettu novelleja naisten käsityön tekemisen taustaksi. Nyt paikalla oli kirjailija, joka kertoi ihan alusta asti, miten hänellä syttyi kiinnostus kirjallisuuteen ja miten sen jälkeen kirjoittamiseen ja miten hän työskentelee. Se oli jännittävää kuunneltavaa. Vähän niin kuin luento- ja kirjasarjassa 'Miten kirjani ovat syntyneet' 60-luvun lopussa.
VastaaPoistaVielä laittautumisesta ja naisten ulkonäön kommentoinnista. Ymmärrän, että monet naiset ovat herkistyneet tiedostamaan pelkässä kiinnostuksessa ja ihailussakin alistamista. Kuten Juha aiemmin kommentissaan sanoi viitaten juttuunsa väärin kehutusta kauneudesta, kyse on aina tulkinnasta, kontaktista ja kontekstista.
Vesa toteaa eron siinä, miten naiset laittautuvat ja miehet vaan pukevat jotain siistiä päälleen. Aika lähellä on sellainenkin aika, että ulkonäöstä välittäminen katsottiin naisella bimboiluksi ja esim. tiedenainen ei saanut olla naisellinen. Edesmennyt geenitutkija Leena Palotie puuttui tähän asiaan haastatteluissa, joissa kertoi harrastavansa tytärtensä kanssa kauneudenhoitoa ja shoppailua, mikä tulkitaan älyn puutteeksi. Itse en ole mikään tiedenainen, mutta olen aina rakastanut muodin ja designin seuraamista ja kauniita vaatteita. Laitan jumppaankin ripsiväriä ja huulipunaa. Ja eikös jotkut tutut naiset, vanhemmat, vieläkin suipistele suutaan "turhamaisuudelleni". Nuoremmille on itsestäänselvyys, että ulkonäköä hoidetaan eikä siinä ole mitään pahaa. Tykkään myös sivistyneestä pikku flirtistä, koen siinä iloa ja elämänhalua. Kivat kommmentit ja iloinen flirtti ovat vähentyneet, koska ollaan niin varovaisia ja tulkitaan tasavertainen leikki uhaksi feminismille.
Kirjoissa en ole koskaan laskenut, luenko miesten vai naisten kirjoittamia. Hämmästyttävää, että siitäkin tehdään usein iso numero.
Kohulla esiin -tyyli on vastenmielistä. Minä katsoin tänään viime perjantain Perjantai-ohjelman, jossa puhuttiin näistä "tehkää minusta julkkis" -tyypeistä, jotka antavat elämänsä käyttöön ajttelematta seurauksia. Joku joutuu rappiolle, toisesta tulee kova ja pinnallinen. Kirjailijan ei ainakaan kannata mennä tähän bisnekseen, vaan pitää mieluummin päivätyönsä tai keksiä jotain ansiota kirjoittamisen oheen, perustaa esim. kanala, kuten Juhani Syrjä oli tehnyt.
marjatta. kun yritän muistella omia flirttailuun liittyneitä tilanteita, niin ainakin yliopiston luennot olivat sellaisia aika eroottisia tilanteita. yliopiston tapaisissa hierarkisissa systeemeissä huomasi, että miesten eroottinen vetovoima ei ollut riippuvainen elimen tai nenän koosta vaan vaikutusvallasta. tietysti yliopistolla pyrittiin rationaaliseen tieteelliseen objektiivisuuteen, joten oli ehkä vähän kiusallistakin, että siellä tosiasiassa jylläsivät hyvin epärationaaliset kriteerit ja tunteet..... tämä siis subjektiivisen kokemukseni kautta nähtynä.
VastaaPoistameri
En tarkoita mitään yksittäisiä tilanteita, vaan yleistä ilmapiiriä silloin, kun on molempia sukupuolia koolla. En toivo mitään nipistelyjä tai julkeutta, vaan rentoutta ja sitä, että saa tuntea eri tavalla mies- kuin naisseurassa, sanoa ja ottaa vastaan kohteliaisuuksia ilman että niitä tulkitaan vääränlaiseksi sukupuoliroolien pönkittämiseksi.
PoistaJust niin marjatta.
Poista(Tää on niin hupaisaa kun en edes pieruhuumorilla kykene horjuttamaan teidän järkähtämätönta asiallisuuttanne:@)
Marjatan (ainakin) naispohdintaan kirjoitin aiemmin tuolla aiemmassa ketjussa samanhenkisesti näin:
VastaaPoista"Ihmisen joka kelpaa johtamaan pitäisi olla nykyään aika täydellisen virtaviivainen olento, samaan aikaan sekä karismaattinen että munaton. Hänen tulisi rakastaa median jokaista kysymystä, pukeutua ja olla ruumiiltaan muoti- ja ihmisbrändi-ihanteiden mukainen.
Asenteiden ja arvojen tulisi edustaa jonkinlaista keskiarvoa kaikesta, poikkeamia ei mielellään hyväksytä. Jos päättäjä on nainen, se on vielä tässä ajassa plussaa, mutta toisaalta hän ei saisi toimia lainkaan sukupuolensa mukaisten stereotypioiden kautta silloinkaan kun hän olisi niin oma itsensä. "
Tuollaisia vaatimuksia asetetaan, omaksi ja muiden kiusaksi. Luulenpa että meillä pohjoismaissa vielä muita enemmän. Nainen ei saa olla naisellinen omalla naisellisella tavallaan, päättäjä ainakaan, siten kuin itse ehkä haluaa, ja eipä taida saada olla aina mies mieskään. Jokin sukupuolettomuus pitää itsestään kaivaa, jotta kelpaisi tietylle porukalle. Ja se porukka on aika pitkälle juuri se jolla on eniten valtaa, mielipidevaltaa ainakin.
Toinen juttu on se ikuisuuskysymys, miksi päättäjälle X edelleen lasketaan plussaksi hänen saamansa naiskannatus, mutta mediapistemiinukseksi hänelle keskittynyt mieskannatus. Tätähän ei voi kieltää kukaan.
Entä sitten me kulttuuri-ihmiset (hoh). Olenko parempi lukija miehenä jos luen enemmän naisten kirjoittamia teoksia kuin toinen mieslukija joka lukee vähemmän?
Pelkäänpä että jos asiaa kysyttäisiin puolikevyesti jossakin piirissä niin pisteitä tulisi sille enemmän lukijalle. Ne jotka eivät lue, niille on ihan sama lukeeko joku miehiä vai naisia, ne jotka lukevat, lienevät oppineet jo oikean vastauksen. No, nämä on näitä ettei niistä koskaan saa tolkkua.
jope
Ja tämä, meidän vanha tuttu Alan ) edellinen linkaamanihan sai teiltä täyden hyväksynnän) monen alan ja oman taustansa kokemusasiantuntija on saanut paljon keskustelua aikaiseksi nimenomaan naiskysymyksestä:
VastaaPoistahttp://blogit.iltalehti.fi/alan-salehzadeh/2017/02/21/feministit-ottakaa-mallia-lepenista/
Joskus unohtuu suhteellisuus. Maailman 3,5 miljardilla naisella ei ole tuo mitä laittaa tänään päälle-kysymys ihan se ongelmattomin. On laitettava päälle sitä mitä sedät käskee. Jos ei laita, ei vain moitita.
jope
Joo, viittaan ite tuohon le pen -juttuuni. Olen tässä siis hänen kannallaan. Jotenkin se vaan on niin, että omat periaatteensa kuulee joskus selkeimmin "vihollistensa" suusta.
PoistaPäivitän vähän tuota kirjoitusta.
Poistajope. tein sata vuotta sitten päätöksen, että en avaa näitä illallislehtien sivuja. päätös on osoittautunut todella vapauttavaksi. tällaisesta irti päästäminen vaikuttaa psyykeen positiivisesti.
VastaaPoistavoin kyllä arvella, mitä tuossa tarjoamassasi linkissä on, joten tässä oma valintani aiheeseen:
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/suonpaa-islam-uutisissa-pieleen-menee-joka-kerta
meri
Hyvä oli meri tuokin suosittelemasi kirjoitus, olinkin lukenut sen jo aiemmin.
PoistaItse luen ihan kaikkea, en suosittele sitä muille, mutta olen hyvin utelias.
Varsinkin silloin jos tiedän jossakin käytävän tärkeää keskustelua, haluan tietää ja lukea itse. En osaa arvottaa mediaa (enää) sillä tavalla kuin joskus vanhoina hyvinä aikoina. En ole hesariuskovainen, mutten lähökohtaisesti kerettiläinenkään.
Ajattelen (omalla kohdallani) että olisi naivia ajatella että lähteessä x on varma tieto ja lähteessä y, varmasti väärää tietoa.
Hesarin uusi tv-mainos tässä mielessä onkin ihan uskomaton. Tosin viestin tausta on ymmärrettävä. H
Tuttavapiirissäni (klasssia humanisteja useimmat, myös vasem.) luetaan myös MV-lehteä. Tai oikeastaan katsotaan. Tietyt videoklipit on nähtävä itse omin silmin (viimeksi mm. Rinkeby), ei luettava välikasien kautta siten ohajten, että mitä ei saa eikä pidä mennä i t s e katsomaan. Samalla logiikalla seuraan mm. BBC:tä tai Ranskan telkkua.
Uusin paljon (hyvää ) keskustelua ihmisten keskuudessa herättävä nettilehti on nimeltään
Oikea media.
Mukana kirjallisuusihmisiä ja tiedetoimittajia.
Nyt jo on selvää että tulee olemaan piikki monenlaisen mediamonopolin/pelin lihassa.
Toistaiseksi lehdellä ollut varsin korkea taso.
Siihen maailmaan jossa hs ja yle kattoivat koko maailman välitettävän tiedon meille, ei ole paluuta. Syy ei ole pelkästään ko. medioiden, maailma on muuttunut niin kerrokselliseksi että ne eivät edes voi kyetä kaikkeen. Tämä uusi ruohonjuuri-tiedonvälitys on monelle uhka, mutta onko ihmisissä sitten sen enempää pelättävää kuin toimittajissa, en tiedä. Minusta myös ihmisen näkökulma on aina myös arvokas. Kaikki täytyy vain osata suhteuttaa.
jope
Toimittajat tekevät ammattilaisina usein huipputyötä mutta omalla kohdallani ongelmaksi on noussut heidän halunsa tulkita, jopa selittää silloinkin kun tilaa pitäisi jättää pelkälle raportoinnille. Sekin on tietenkin toimittajan tehtävä, mutta olen sen verran nälkäinen että toimittajan sanat, tulkitsevat varsinkaan, eivät mulle enää aina riitä.
PoistaHaluan nähdä.
En viiden sekunnin valmiiiksi minulle valikoitua klippiä tapahtumasta x ja sen päälle kahden minuutin analyysiä.
Niitäkin tarvitaan, mutta haluan l i s ä k s i nähdä omin silmin minua kiinnostavasta asiasta lisämateriaalia, j o s sitä liikkeellä on. Ja sitähän on.
Kännykät yllättäen mullistivatkin paljon, ja osa tiedonvälityksestä on siirtynyt ihmisille itselleen, ja samalla myös tietenkin vastuu.
Jaksatko meri,tai joku muu, esimerkin?
Kun pian lähden kävelylle, muodostan seuraavan tunnin aikana omilla silmilläni kuvan siitä mitä lähikaduillani kotikaupunginosassani on nyt meneillään. Kuva on oma, yhtä väärä ja yhtä oikea.
Jos sen sijaan katsoisin saman kävelyni telkusta, jossa kokenut ja hyvä toimittaja kertoisi minun kotona pysyteltyäni sen mitä tuolla ulkona on hänen tulkintansa mukaan ja näyttäisi ohessa vielä viiden sekunnin taitavasti editoidun klipin kadulta, niin olisiko se sama asia?
Ei varmastikaan. Milenekiintoinen kyllä, mutta ei se koko pihvi.
Tässä mielessä nämä tiedonvälitykseen ilmaantuneet tuhannet ja tuhannet kännykkäkamera-todistajat ovat arvokas lisä. Eivät uhka. Miten uhka (vastuulliselle ja suhteuttavalle katsojalle) voisikaan olla asia tai tapahtuma, joka on kuvattu sellaisenaan?
Eli tämän varaallisemmasta asiasta mielestäni ei ole kysymys. Ja puhun nyt tietenkin vain omasta puolestani. Jos muut katsovat toisin ja vetävät katsomastaan fanaattisia käsityksiä, en minä sille voi mitään, voin vain todeta, että näitä uusia silmiä ei saa sulkea, puhkoa, kieltää eikä pelätä, koska suurin osa ihmisistä osaa varmasti katsoa ilman holhousta.
Niitä koskee sama sanan/kuvanvapaus kuin muitakin ja vähintään yhtä tärkeä sanan- ja kuvanvastuu kuin muutakin tiedonvälitystä.
(Rikollinen materiaali kuuluu tietenkin poliisille ja oikeuslaitokselle niin muun median kuin valtamediankin suhteen. Kuvaaminen sinänsä on harvoin rikos. Sanat liian usein nykyilmapiirissä ovat. Kuvat näyttävät, sanat usein nolottavat joko kierrellessään ja selittäessään tai fanatisoidessaan.)
jope
jope: "toistaiseksi lehdellä ollut varsin korkea taso."
Poistaja kilin kikkelit! oikea media -julkaisun jälkeen olemme surullista kyllä taas askelen lähempänä yhdysvaltain vaaleissakin suuren roolin kaapannutta breitbart-ilmiötä. luin lehteä noin tunnin, ja luulin aluksi, että kyseessä on parodiasivusto. aloitetaan vaikka siitä, että lehden päätoimittaja marko hamilo haistattaa pitkät julkisen sanan neuvostolle. hamilon ratkaisu on helppo ymmärtää, sillä eihän yksikään roska- tai höpömedia ole niihin ennenkään suostunut sitoutumaan.
toinen toimittaja, joonas konstig on kirjailija, joka tullut julkisuudessa tutuksi homoliittoja kritisoivana keskustelijan. ei tule tässä nyt muuta mieleen kuin se,e ttä mikä saa aikuisen ihmisen pitämään aitoavioliittohuuhaata niin tärkeänä, että on lakia vastustaakseen valmis vastustamaan kaikkea sivistynyttä kulttuuria?
sitten on se kähmäinen ja kämäinen nimimerkkeily. lehti koostuu pääasiassa blogeista, ja monet blogeista on kirjoitettu nimerkkien takaa. tuo ei kyllä herätä luottamusta, sillä objektiivisuus ja journalismi ovat termejä, jotka vaativat täyttyäkseen tietyt kriteerit. lisäksi lehden ingressit ovat lähinnä klikkiotsikkotyylistä huttua. sisällössä puhutaan tieteellisestä tutkimuksesta aika kevyesti. mitään muuta kuin tieteellistä tutkimusta ei pitäisi sellaisena esitellä.
lehti sanoo olevansa hiljaisen enemmistön asialla. suosittelisin hamilo-joukolle seuraavaa: hankkikaa googlesta esiin tilastokeskuksen sivut ja selvittäkää, miten suomalaiset todella ajattelevat.
jostain syystä veikkaan, ettei näin tule tapahtumaan.
meri
Noilla pointeilla tuota nettilehteä vastaan voi kritisoida, et ole meri minunkaan mielestäni väärässä.
PoistaMutta kyllä se on myös hieman katsojan silmässä.
Parodiasta. Siltä se on näyttänyt liian usein myös erittäin arvostettuja ohjelmia/artikkeleita katsoessa/lukiessa viime vuosina, kun tiettyjä asioita on käsitelty. Juuri tuosta syystä nämä korvikkeet nousevat ja saavat paljon lukijoita.
Ja tulevat saamaan tulevaisuudessa entistä enemmän.
Julkisen sanan neuvostosta. Tuomitsi ihan just Suomen kuvalehden Sipilä-asiassa. Eli kaikille tekijöille sattuu.
Nimimerkkeilystä. Jos takana ei ole korrektin hegemonian antamia poliittisia turvatakuita, on se monen ainoa mahdollisuus vaikuttaa. Someraivo-nimeäminen tuhoaa ihmisen viikossa ja sokeasti.
Aitoavioliittohuuhaasta. Kaiken sivistyneen kulttuurin vastustaminen? Enpä tiedä. Maailmanlaajuisesti kuitenkin kuitenkin enemmistön yleisin ja maltillisin kanta. Ihmisillä voi olla poikkeuksellisia kantoja meidänkin kulttuurissamme. Kuuntelemmehan me Linkolaakin vaikka tiedämme hänen äärimmäisen maahanmuuttovastaisuutensa sekä Kaurismäkeä joka on ehdottanut rikkaimman prosentin tappamista. Minusta Konstig ei ole tuon mainitun asian vuoksi mitenkään nyt muuttunut epäpersoonaksi.
Parodia siis, lainatekseni kaikkein kuluneinta, tehdään jo itse.
Mutta samalla, samaan aikaan, on totta myös mitä meri kirjoitit.
Ehkä meidän on vain vaikeuksia hyväksyä että turvallista isää äitiä ei ole enää meillä enää mediassakaan. Valtamedia (typerä nimi) on minun mielestäni edelleen se paras ja luotettavin nimi.
Mutta valtaa siltä on nyt viime aikoina paljon riisuttu, sama kaikkitietävä luotettava kertoja ääni se ei enää ole eikä voikaan olla.
(Toiv. luit myös tuon mun toisen perustelun "silmistä kadulla".)
jope
Älä viitsi enää jope, please! Hoh-hoijaa.
VastaaPoistaKerran jo pyysin sinua kertomaan henkilöllisyytesi, kun en jaksanut enää sitä, että esität tasavertaisina ammattitoimittajien ja kaikenmaailma MV:n ja senkaltaisten juttuja.
Sanoin aeimmin tässä keskustelussa näin: "Tuntuu, että kaikkien maiden populistit ovat yhdistyneet median syyttelyssä."
Tunnen niin paljon hyviä toimittajia, että kaikki tuo soopa, mihin viittaat ei vaikuta minuun muuten kuin väsyttää. En jaksa enää. Hyvä, että meri viitsii.
Pelottavaa on se, että osa oikeista toimittajistakin on nyt alkanut mennä kansansuosion kalasteluun totuudesta välittämättä populistisin keinoin.
Sanna Ukkola kirjoitti hiljattain, miten kouluissa mennään pakkoveganismiin ja pakkofeminismiin. Hän ei näytä tietävän kouluista mitään, vaan heittelee tällaisia mielipiteitä ja luuloja, koska ne kuulostavat räväköiltä. Vegaaniruokavaihtoehtoa on haettava erikseen, ei sitä kukaan tyrkytä, päinvastoin kokit ovat haluttomia laittamaan erikoisannoksia. Feminismisyytös tulee siitä, että kouluille jaetaan lahjoituksena Chimamanda Gnozi Adichien tasa-arvokirjanen 'Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä'. Epäilen, että Ukkola ei ole lukenut koko kirjaa, vaan päättelee nimestä jotain mikä ei pidä paikkaansa. Minulla on tämä kirja, luentoessee alkukielellä englanniksi (se on ilmeisesti vasta suomennettu), ja jos olisin ollut edelleen opettajana olisin käyttänyt sitä jo aiemmin aivan varmasti et:n tunneilla keskustelujen pohjana. Kirjassa puhutaan kaikkien tasa-arvosta.
Le Pen halusi nostaa itsensä esiin Libanonissa. Ei hänen mitään huivia tarvinnut käyttää, koska ei tavannut sitä suurmuftia, jonka tapaamiseen on huivipakko. Libanon on vapaamielinen valtio, pää ja olakpäät peitetään moskeijoihin kuten kaikkialla, uimarannoilla ollaan bikineissä, käydään baareisssa jne. Voi sanoa, että Le Pen käytti Libanonia hyväkseen leimaamalla sen ahdasmielisemmäksi kuin mitä se on.
Jope vielä. Valemedioiden kritiikitön mainostaminen vaikuttaa minusta tyhmältä tai trollaukselta. Miten sinä voit nähdä näissä jotain hyvää?
Jos meri sanoo, että hänestä tuo uusi lehti voisi olla parodia, niin eikö se saa sinua katsomaan asiaa yhtään uusin silmin?
Vielä yksi pyyntö. Toivottavasti näitä keskusteluja ei tarvitse enää käydä. Minä en haluaisi enää koskea tuohon bullshittiin, ihan sama onko kyseessä MV tai Magneettimedia tai joku Oikea media. Siis tuo nimi, sehän on suoraan trumppilaista kuperkeikkaa, oikea on väärää ja väärä oikeaa.
" Valemedioiden kritiikitön mainostaminen vaikuttaa minusta tyhmältä tai trollaukselta. Miten sinä voit nähdä näissä jotain hyvää? Jos meri sanoo, että hänestä tuo uusi lehti voisi olla parodia, niin eikö se saa sinua katsomaan asiaa yhtään uusin silmin?"
VastaaPoistaMarjatta, koska sinäkin pyydät minulta jotakin, pyydän minäkin sinulta ystävällisesti:
lue se mitä olen kirjoittanut, edes joskus toisen kerran ilman mun kommenteille asettamaasi sateenvarjoa. Tämähän on jo niin tuttua.
Toiseksi. Jos sinulla on vaikkapa 100 prosettisen negatiivinen käsitys jostakin asiasta niin eikö sinun pitäisi itse tutustua asiaan omin silmin? Nyt otat voimakkaan ja ehdottoman kannan edes vilkaisematta sitä mistä puhutaan. Olisi varmaan jotenkin uskottavampaa jos edes vilkaisisit. Jos et halua, se on eri asia. Itse en osaa olla vähemmän utelias enkä ole yhtä varma maailman suhteen. Minusta se ei ole synti.
Kolmanneksi. Avarakatseisuus. Maailmassa on monenlaisia ihmisiä. Me emme voi hallita sitä. Me emme voi tunkea ihmisiä heidän sanojensa ja kannanottojensa perusteella pysyviin eri koloihin, lokeroihin, nimetä ja nimilaputtaa ja toivoa että kaikki muutkin kokevat ja näkevät samoin ja sen mitä mekin. Ja haluavat olla kuulematta heistä.
Itse ajattelen että kaikkien on nähtävä se mitä he haluvat nähdä omin silmin, ja että heillä on siihen ilman muuta oikeus. En halua alkaa pelätä ihmisten vapautta.
En osaa nähdä ihmisiä väärien ja oikeiden ryhminä, vaan liikkeessä olevina, koko ajan muuttuvina enkä tiedä varmssti missä on bullshittiä ja missä kaunis ainoa oikea totuus. Usein olen kateellinen niille jotka osaavat, eli kykenen kyllä ymmärtämään sinun varmuuttasi hieman.
Jotenkin tämö tiivistyy omassa kokemuksessani siihen, että minä en pelkää sitä mitä ihmiset löytävät m y ö s itse.
Sinä tunnut olevan enemmän huolissasi. Ymmärrän huolenaiheesi täysin, mahdolliset seurausilmiöt joita on nähty, mutta en vain osaa olla niin keskusjohtoinen ihmisten suhteen. Hassua, tässä nyt kerrankin minä olen se positivinen.
Ja loppusanoiksi voisin sanoa vielä että minua ja joitakin muita jotka kokevat tarvitsevansa l i s ä k s i vaikkapa noita silminnäkijä-videoita yhdistää se että me toivomme olevamme koko ajan joissakin kannoissamme kokonaan väärässä, kun taas te toisella tapaa ajattelevat saatte toivoa koko ajan olevansa oikeassa. Tässä mielessä te olette onnekkaampia, eli onneksi olkoon vilpittömästi.
(Pyydän jälleen kerran anteeksi että käänsin keskustelun poliittiseen, vaikka keskustelu teillä tuolla aiemmin sujui kivasti. )
jope
Trollista mulle tulee muuten mieleen, joku CIA:n tai FSB:n palkkalistoilla oleva tyyppi. Pitänee kai tarkistaa jostakin nettisanakirjasta, mikä se oikein on, jos vaikka sittenkin olen sellainen...
Tässä mitä Marjatta sun kommettiasi ennen kirjoitin ammattitoimittajista SEKÄ lisätarpeesta:
Poista"Toimittajat tekevät ammattilaisina usein huipputyötä mutta omalla kohdallani ongelmaksi on noussut heidän halunsa tulkita, jopa selittää silloinkin kun tilaa pitäisi jättää pelkälle raportoinnille. Sekin on tietenkin toimittajan tehtävä, mutta olen sen verran nälkäinen että toimittajan sanat, tulkitsevat varsinkaan, eivät mulle enää aina riitä.
Haluan nähdä."
Miten tuosta on luettavissa toimittajien vastainen trollaus,jäänee mysteeriksi.
Eikö koulumaailmassakin ole sellasia oppilaita, joille ei tunnin sisältö riitä, vaan jäävät opettajan kanssa keskustelemaan lisää tunnin päätyttyä?
Muutenkaan siihen asetelmaan toimittaja-opettaja vs.
mediankuluttaja-oppilas, ei ole paluuta. Se tekee kipeää nyt mutta monien informatiikan tutkijoiden mielestä asia on itsestäänselvyys vuosikymmenen päästä. Meidän mediakuluttajienkin on kasvettava isoiksi ja aikuisiksi omassa (maailma) asiassamme.
Niin, ja edelleen käytän hesariyleä noin 80 prosenttia mediaan käyttämästäni ajasta.
jope
Olen todellakin tutustunut noihin valemedioihin - liikaakin - ja aina ontoksi ja tarkoitushakuiseksi havainnut. Samoin nyt. Mistä sinä päättelet, että en ole tutustunut? Siitäkö, että silmäni eivät aukea ammolleeen enkä ryhdy ylistämään jotain Oikea totuus -äänitorvea!
PoistaTrollaus on tahallista ärsyttämistä tai häiriköintiä nettikeskustelussa, pahimmillaan se on mielipiteiden muokkausta valehtelemalla.
En ole irti todellisuudesta. Tapaan ihmisiä kaikista kansankerroksista paitsi ylimmistä. Pian koittavalla Satakunnan reissulla (lauantaina lähdemme) tapaan mm. pari työtöntä, ryhmäkodissa asuvan psyykkisesti sairaan henkilön, maisteriksi lukeneen kääntäjän, ehkä yliopisto-opettajan, koululaisen ja eskarilaisen. Kirjava porukka, kaikki läheisiäni. Lisäksi ihmisiä matkan varrella ja perillä eskarilaisen kavereita ja näiden vanhempia synttäreillä.
Ja kyllä, minun ei ole yleensä erityisemmin vaikeaa erottaa oikeaa ja väärää (ehkä on niin paljon elämänkokemusta). En ymmärrä, mitä tekemistä sillä on avarakatseisuuden tai sen puutteen kanssa.
Niin. Kiitos että vastasit. Kun nyt vielä kirjottaisit kohdan, jossa "kriitikittömästi" ylistän valhemedioita, niin olisin ihan sinut. Nämä heitot mun kommenteista on joskus hieman epäreiluja. Sanon jotakin varovasti omasta puolestani niin siitä jo sitten aina tämä kuvio irti. Jotenkin kontekstin ulkopuolelta taas. Jokin mussa heijastaa sun omia harmituksia maailmasta. Mutta luulenpa, että minä en ole s e, vaikka tässä joukossa ehkä olenkin joissakin asioissa se eniten kuvan ja kuvion ulkopuolinen.
PoistaJos todella täytän nämä kriteerit: "Trollaus on tahallista ärsyttämistä tai häiriköintiä nettikeskustelussa, pahimmillaan se on mielipiteiden muokkausta valehtelemalla." niin voi minua.
Ja todella olet lukenut vaikkapa nuo muutamat kommenttini niin et löydä sieltä mistään mitään tai minkään median ylistämistä. Korkeintaan valtamedian. Olisi ollu reilumpaa siteerata mua siitä mistä mua syytät.
Mutta ei pilata mnyt tätä kaunista päivää tätä enempää. Otan syyn niskaani. Olis pitänyt ymmärtää että mun lukutottomukset ei nyt ole mikään kiinnostava aihe. Taaskaan.
Kun joskus tajuan logiikan mitä arveluttavaa on siinä, että joku aikuinen oikeustoimikelpoinen ihminen katsoo tapahtumasta x kuvatun videon ilman siihen liittyvää kommentointia, analyysiä ja selitystä niin olen ehkä sitten tämän hetkistä viisaampi.
Muuten, huomasitko, että omaan kommentointiisi sisällytit myös (valta)median toimittajatyön vakavaa kritiikkiä, kun kirjoitit Ukkolasta? Eli ei kai tässä tämän kummemmasta meillä kenelläkään ole kysymys. Vapaus käyttää omia aivoja ja omaa arvostelukykyä, vastuullisesti.
Mun aamu alkaa edelleen hesarilla ja päättyy usein yleen. Musta siis ei tarvitse olla kovin huolissaan:)
jope
Poistajope. sinun näkemyksesi ja ajatuksesi ovat hyvin erilaisia kuin minun. sinä et luultavasti osta minun maailmankatsomustani enkä minä sinun. lisäksi meistä kumpaakaan ei kiinnosta kuunnella toisen ideoita siitä, miten ongelmat tulisi ratkaista. siksi me olemme taas tässä pattitilanteessa ja minä olen mörkkinä siitä, kuinka protektionistisessa maailmassa sinä elät. eli kantoja kyllä piisaa. ei vain sitä yhteistä.
oma suppeus on kummankin hyvä tiedostaa, mutta ettäkö käyttäytyä sitä omaa tunnetta vastaan? en minä pysty. minun syntini on punavihersuodatin. sinun syntisi se, että vaikka me puhuisimme kanelipullasta tai lintujen kevätmuutosta, sinä saat keskustelun kulkeutumaan tähän republikaanis-protektionistiseen suuntaan.
kaikessa muussa me olemme kutakuinkin rauhanpiippuisia keskenämme, eikö? siitä annan sinulle isot propsit, että edes yrität löytää rähinän rauhoittamiseen tarvittavan leirinuotion.
kyllä minä tiedän, ettei maailman pahuus lopu siihen, että mv-lehdeltä tai populismilta saadaan nirri pois. se saadaan vähenemään vain sillä, että ymmärrämme entistä paremmin toisiamme. se on minulle vaikeaa, sillä olen sinun suhteesi hieman liian opportunistinen. siksi valitsen niin helposti mököttämisen.
on ehkä vain uskottava, että maailma ei koskaan tule sellaiseksi, että me näkisimme asiat samalla tavalla. ehkä se ei kuulu sellaiseksi edes tulla, joten ollaan ystäviä näin.
toivoo nimimerkki pikkusieluinen kuplassa
Kyllä minä sen ymärrän jope, että sinä tutustut kaikenlaiseen mediaan, niin minäkin, mutta minä en näe noissa ns vaihtoehtomedioissa mitään sen arvoista, että toisin niitä mihinkään keskusteluun. Minä näen niissä falskiutta, sinä taas kunnioitat niitä. Sinusta niissä pääsee unohdettu kansa ääneen, minusta ne alentavat ihmisiä, joiden oletetaan olevan tuollaisten pienen porukan tehtailemien julkaisujen kohderyhmää.
PoistaNyt en osallistu enää tähän aiheeseen. Lähden leffakerhoon katsomaan elokuvan Hymyilevä mies. Unto tykkäs siitä niin paljon, että lähtee katsomaan jo toisen kerran.
Terv, nimimerkki muurien rakentamista vastustava
Marjatta, kansan unohdetusta äänestä en tiedä mitään varmaa.
PoistaKirjoittajat ja lukijat joista puhuin eivät kuulu juurikaan kansaan siinä mielessä kuin mitä sillä yleensä tarkoitetaan. Itse olen akat. ja kun viittasin tuttavapiiriini joka myös katselee noita, on akat. myös.
jope
Akat.
PoistaNo, ne on kivoja myös:) :)
jope
"...vaikka me puhuisimme kanelipullasta tai lintujen kevätmuutosta, sinä saat keskustelun kulkeutumaan tähän republikaanis-protektionistiseen suuntaan."
VastaaPoistaTuo oli kyllä oikein hyvä, juuri noin se mun maneerini menee. Ja olen pahoillani siitä. Mikä piru mussa oikein on, hah? Tai kyllä mä tiedän, mistä se kumpuaa, tuo ikuinen pakoni vähän sivuun. Olen kyllä luonteeltani protektinisti, menetysahdistuja, konservatiivinen säilyttäjä ja antivallankumouksellinen. Mutta hei, tämä on mulle kivaa niin. Olo on kuin lentäisi. Juuri niin päin! Psyykkisesti ja palautteen perusteella olo on taas kuin kouvolalaisella punkkarilla vuonna 1977.
Kun olen lukenut sun blogia niin siellä on kohtia jotka on ihan mua. Mm. pako ihmisryhmistä pois, erakkomaisuus (aina kun mahdollista) ja Trivago-mainos -inho, hah. Aika intohimoinen olet sinäkin. Ja meri, sinäkin s u o j a a t jotakin. Se tulee ilmi kirjoituksissasi, ja se on kaunista. Sussakin on protektionisti. Republikaania ei näyttäisi olevan:)
Tajusin muuten että minähän en lue vaihtoehto/valemedioita. Mutta katselen kyllä. Ei niitä tekstejä jaksa. Muutenkaan en pelkää että mikään lähde tms. jotenkin voisi kaapata minut ja käsitykseni. Siksi en oikein osaa pelätä että joudun manipuloinnin kohteeksi. Tiedän kyllä missä suurin piirtein seison. Utelias mieli on ikävystymisen vastalääkettä. HS on ok, mutta se on vähän kuin leipääntynyt äidinkielen ope, hyvä vastuullinen opettaja kyllä joo, mutta vaaran tunne puuttuu.
Marjatta kirjoitti mieleenpiteeseen vaikuttamisesta. Mutta eikö keskustelu ole aina osittain sitäkin? Te kaikki olette jo nyt vaikuttaneet mielipiteisiini, olen antanut sen tapahtua, ja musta se on ollut vain hienoa. Eli meri, kyllä me vaikutamme toisiimme. Mun maailmankatsomushan ei ole se mitä täällä lukee, olenhan paljon muutakin kuin nämä tänne editoimatta jättämäni sanat. Sen vuoksi emme voi muodostaa toistamme käsitystä sen perusteella mitä toisistamme kuvittelemme vaan ihan faktisesti vain sillä perusteella mitä olemme sanasta sanaan kirjoittaneet. Ja sekin käsitys on epäselvä. Mutta toivottavasti en ole iloa ollut keskusteluista viemässä.
...jatk.
VastaaPoistaTe neljä olette myös blogisteja. Ajattelette ehkä hieman pidempään ilmaisunne pysyvyyttä. Itse ajattelen oman kommentointini kuin keskusteltaisiin kävellessä ja heiteltäisiin juttuja sinne tänne vapaasti ja ilmavasti. Siinä tulee kyllä arvot esiin mutta ei niin kuin kirjoitettuna sanana. Sen vuoksi en näitä kommenttejani tänne hiokaan koskaan, vaan ajattelen niitä puheena. Siitä sitten varmaan rasittava pituus ja polveilevuuskin.
meri, kyllä maailma on jo sellainen että näemme paljon asioita samalla tavalla. Sama koskee Marjattaa myös. Nämä tällä kertaa keskustellut asiat on vain pieni osa siitä mitä ihminen on ja voi olla.
Mun se ehkä eniten erottava juttu on kiinnostukseni Euroopan muuttumiseen. Seuraan sitä satojen tuhansien muiden lailla. Monet kehityskaaret eivät ole (minun arvojeni) kannalta lupaavia, mutta jonkun toisen kannalta taas ovat. Kaikki eivät saa mitä haluavat. Se nyt ainakin pitää hyväksyä. Mutta välillä tekee mieli vähän parkaista. Tai ihan vain oman itsekunnioituksen vuoksi sanoa vastalauseensa. Itse tiedostan kuuluvani varmoihin häviäjiin, koska kehitys ei pysähdy. Systeemeitä ei saa suljetuiksi. Kaikki muuttuu eikä Eurooppaa voi suojella kuten ikimetsiä voi ja pitäisi. Luulen että ymmärrät hyvin ajatuksen ihmiskunnan biodiversiteetistä. Siitä näkökulmasta olen tosiaan (kaksinkertaisesti) toivoton protektionisti. Mutta ei tänne suremaan ole tultu, nyt ulos ylös ja lenkille. Siis -kävely. Näkee paremmin ja matkalla voi ajatella myös esim. sinun ajatteluasi.
En usko viiteryhmiin, mutta mainitsemiisi punaisiin jollakin tapaan kuuluin 80- ja 90-luvun. Oli valtava vapauttava pommi kun tajusin ettei heikompien auttamiseen ja tukemiseen ole olemassa vasemmiston momopolia. Sama vapauspommi sitten räjähti muissakin asioissa. Miten tätä tunnetta oikein kuvailisi? Free falling? Tuntuu kivasti vatsassa. Kukaan ei saa napautuksi enää kiinni ja vedetyksi mukaan että kuulut tänne. Tämä siis protektionistin ja vapaan pudottautujan paradoksi mussa.
Herran jumala, jaksaako kukaan tuota yo. lukea.
jope
Marjatta. Kiinnostavaa kuulla kommenttisi Hymyilevästä miehestä. Mulla on juttu siitä täällä mutta älä lue vielä!
VastaaPoistajope. tässä me nyt todistamme sitä mihail šiškin lausetta, että kielen tehtävä onkin baabelin tornin rakentamisesta lähtien ollut synnyttää väärinkäsityksiä.
VastaaPoistaolen miettinyt tätä asiaa, ja huomaan että voin joustaa kaikissa muissa mielipiteissäni, paitsi ihmisarvossa. minulle on ihan samantekevää miten ihminen ravitsee itsensä, kuinka elonpäivänsä käyttää, millaisia kirjoja lukee tai mihin sielunsa upottaa, mutta ihmisarvosta en tingi. kaikista tärkein kulminoituu siihen. ihmisarvo on asia, joka syntyy työllä ja vaivalla. vääryys pitää nähdä, tiedostaa ja ymmärtää. myös yksityinen ihminen joutuu tekemään arvonsa eteen sisäistä työtä. ihmisarvoa polkevien tekojen kun ei tarvitse olla rikollisia, ja silti ne tuhoavat ihmisessä jotain luovuttamatonta: hänen sisäisen omanarvontuntonsa. jos opit, että olet huono, väärin uskova, vääriä asioita elämääsi haluava, et säily vaurioitta.
tietenkin ihmiset eroavat toisistaan siinä, kuinka paljon he ovat lapsuudessaan saaneet apua hätääntymiseensä ja kuinka vankan perusluottamuksen he ovat silloin todellisuuden ennakoitavuuteen muodostaneet. silti kukaan ei jää järkkymättä, kun tarpeeksi järkytetään.
ihmisen arvottamisesta on kyse siinäkin, kun jussi halla-aho sanoo, että pakolaisia ei saisi poimia välimerestä pelastusveneisiin. kun on tällä tavalla kuullut ajatuksen oikeutetusta tappamisesta, tajuaa, miten pelottavaa on väkivallan logiikka. eikä asiaa muuta se, onko nimenä trump vai halla-aho.
ihmisen arvottamista tekee myös björn wahlroos sanoessaan, että köyhyyttä ja rikkinäisiä perheitä ei ole varaa tukea. talo ei kuulemma ole tarpeeksi rikas.
jope, sinä olet sanonut että uskot jumalaan. minä en usko, mutta siihen uskon, että jumalalla on hyvin usein ihmisen kasvot ja ihmisen ääni. kuten vaikka sen minun paperittoman naapurini, jonka suurin haave on se, että saisi jääkaapin ja elämän, jossa ei ole jännitystä.
meidät on luotu riippuvaisiksi toisistamme. emme oppisi puhumaan, kävelemään, elämään ihmisenä ilman toisia ihmisiä. ei ole olemassa yhtä totuutta, vaan inhimillisen kokemuksen kirjava mosaiikki. siksi on tärkeää tehdä tilaa kaikkien ihmisten äänille.
jyrkkä leirijako ja samanmielisten elämäntyylikuplat eivät ole niin vaarallisia, jos on kyseessä ruoka- tai musiikkimaku. mutta heti kun ruvetaan jakamaan ihmisiä kermahyllyyn ja marginaaliin, silloin pudotetaan iso joukko ihmisiä epäinhimillisiin oloihin.
mä kyllä uskon, että sinussa ja minussa on 80-prosenttisesti samista. se on hyvä voima se. annetaan sen yhdistää, eikö!
meri
ps. terveisiä juhalle, joka hienotunteisesti vihjaamalla yrittää saada chaplinilla perusteltuun pieruhuumoriin kommentteja...
No, johan on. Nyt on sulla ilmassa tällä kävelyllä sellaisia sanoja joista en ole vain samaa mieltä vaan kiihkeästi samaa mieltä.
PoistaIhmisarvo ensin tosiaan, muuten kukin tavallaan... keinorusketuksella, rastatukalla, taideleffoilla, roskaruolla, Thomas Bernhardilla, eurooppalaisilla kaupunkilomilla, metsällä, Mozartilla, luomuviinillä, Tarkovskilla tai jalkapallon sohvakuluttajana. Emme me koskaan noista valinnoista toisiamme lähellekään loppuun saakka tunnista.
Otit ihmisarvosta esimerkin pakolaisista, minäkin olisin voinut ottaa. On tärkeää samaan aikaan myös tiedostaa, että hengestään kamppailevat muutkin ihmiset, sitä syrjäytetyksi tulemisen tunnetta ei saa ohittaa kenenkään kohdalla. Miten onkaan saatu erilaiset avuntarvitsijat toistensa vihollisiksi poliittisin arvoeturistiriidoin.
Tuolla aiemmin, muistatko: "marokkolainen saasta", "valkoinen roskaväki."
Tai eivät he ole toisiaan vastassa, heidän auttajansa käyttävät heitä aseinaan. Tämä on juuri se miksi pitää pelkistää tuohon ihmisarvoon ja pysyä ideologioiden ulottumattomissa. Mutta koska me olemme ihmisiä, emme mekään siihen aina (vauhdissa) pysty. Jokaisella meistä on omat lempiuhrimme, jos olemme rehellisiä.
Kävin tässä välillä kirjastossa lukemassa Calvinon Kosmokomiikkaa. Se muistutti juuri tästä että pidetään nyt yhdessä hauskaa ja toistemme puolta, ja että saa myös nauraa. Meitä yhdistävät loppujen lopuksi ihan samat olosuhteet ja sama kohtalo.
Tiedätkö muuten missä asiassa tunnen olevani kaikkein erilaisin. Siinä että olen viidettä vuotta täysraitis, ikuinen tipaton tammikuu. Se antaa jo sellaisen perusolemisen että on ikään kuin joukon ulkopuolella. Toki katson edelleen (hyviin) baareihin (joissa oli mahdollisuus istua halutessa yksin) hieman haikeasti sisään. Että siellä se on se leirinuotio, kun taas mun yksinkävelyillä on liikaa aikaa ajatella yksin. Mutta se on toisaalta, hah, yksinkertaista. Kotona taas on perhe. Heitä en vaivaa juurikaan näillä ajatuksilla millä vaivaan teitä.
Uskon meri Jumalaan kyllä, mutta en omaan uskooni. Jos joku sanoisi (mikä täysin mahdollista), että kun sua jope katsoo ja kuuntelee, mä en voi uskoa sinun uskoosi. Vastaisin että olet täysin oikeassa, en minäkään usko omaan uskooni latin vertaa.
Mutta uskon oman uskoni sijasta kristinuskon ilmoitukseen aika klassisella tavalla miettimättä enää sitä minkä siitä voin allekirjoittaa minkä en. Se on ehkä se vielä se kaikkein suurin vapaus mitä voin kuvitella.
Kiitos että kuuntelit. Kuuntelen ja luen myös sinua. Juha-parka tosiaan. Sen aiheet vaihdetaan armotta omien tarpeiden mukaan, hah ha...
jope
Tai siis kyllä me näistä asiosta perheen kanssa puhutaan, hyvinkin avoimesti, mutta ei säännöllisesti.
PoistaKullakin oma tiensä löytää asiat omien valintojensa kautta. Tai vaihdella niitä valintoja.
:0)
PoistaHeitän tähän väliin...
PoistaYhteisvastuukeräys: ihmiskauppa. Koska, kuten tiedätte, ihailen Lilja 4-everiä vihaavan realismin mestariteoksena, minun on keräykseen pakko osallistua. Elokuva velvoittaa konkreettiseen tekoon sen kuvaamassa vääryydessä. Muuten ihailuni on tyhjää.
(...rohkenen haastaa myös teidät omantunnon mukaan.)
PoistaEilen illalla tuli YLE:ltä dokkari minun makuun: Trumpin tie Valkoiseen taloon. Suosittelen. Puhdas raportti. Rautaista klassista journalismia.
VastaaPoistaTodelliset huipputoimittajat kävivät koko prosessin läpi sotkematta lainkaan omaa "analyysiä" mukaan.
Koko valinta muuttui ymmärrettäväksi, kun kotimaisen päivittelevän saskasaarikoskelaisen ihmetyksen jäljiltä ei jäänyt muuta käteen kuin tyhjä hämmästely: miten tämä kaikki oli mahdollista.
En sitten tiedä onko suomalainen selittävä journalismi, joskus myös läpinäkyvän ohjaavakin, jonkinlainen jäänne Kekkosen-ajoilta, mutta eilen totesin arvostavani nimenomaan raportointia eniten. Sellainen arvostaa myös katsojaa, joka saa vetää omat johtopäätökset raportin pohjalta. Kiitos YLE.
jope
Tutkivan journalismin perinne tietenkin tulee tässä väliin. Ja kuvailun ja valikoivuuden rajakin on sellainen että siinä pitää olla tarkkana. Mitä ja/vai miksi. Siinä journalismin ydinkysymys ymmärtääkseni. USA on varmaan tutkivan journalismin henkinen kotimaa. Elokuvagenrekin siitä on kehitetty. Nixon jne. Itse olen sitä mieltä, että ensimmäinen valinta tietenkin tehdään jo siinä, kumpaa aletaan tekemään, kuvailua vai tutkivaa. Kumpaakin tarvitaan.
Poistajuha. vastaan haasteeseesi ilman muuta. keräsy on tärkeä, koska hyvinvointivaltion tarjoamista palveluista puuttuu lähimmäisen rakkautta korostava sielu. hyvinvointivaltio ei voi korvata yhteisvastuukeräyksiä tuen ja turvallisuuden takaajana. systeemi ei koskaan yllä pyhän franciscuksen kaltaiseen persoonallisen etsivään, palvelevan rakkauden teillä kulkemiseen.
VastaaPoistajope. iloitsen raittiudestasi. onhan juomisen lopettaminen valtava asia elämässä jo ihan kirkkauden ja läsnäolonkin kannalta. kukaan ei varmaankaan haluaisi elää elämäänsä niin, että sen lopuksi joutuisi toteamaan, että ei ole muuttunut lainkaan. mikä olisi pointti siinä? ettei kehity, ettei muutu paremmaksi ihmiseksi. ollaan tyytyväisiä, että meidän elämässä voi vielä tässäkin iässä tapahtua muutoksia, vaikka ne ovatkin hidastuneet. sitä löytää vielä uusia asioita, ideoita ja mahdollisuuksia, jopa filosofioita.
meri
kiitos
PoistaJuha, kävin kommentoimassa Hymyilevää miestä juttusi perään. Sinä olit kriittisempi. Minusta leffa oli hyvä, tyylikäs kokonaisuus, en kaivannut siihen mitään rajumpaa.
VastaaPoistaYhteisvastuukeräys, osallistun!
Inho-aiheeseen vielä sen verran, että meri oli omassa blogissaan nostanut esiin tuon kommentoimamme esseen kohdan, jossa haastateltu henkilö toteaa, että on oikeutettuakin inhoa. ON!
Jope ihmettelee, että ärsyynnyn populistien ja populistimedioiden siteeraamisesta. Inhoan niiden harjoittamaa ihmisten kusettamista yli kaiken. Ne yrittävät viedä meidät jonnekin aikaan ennen sivistystä.
Eikö teitä yhtään ärsytä Marine Le Penin valhe, kun hän esitti, miten urhea hän on huivittomana Libanonissa ja sai näin ihmiset uskomaan, että hän teki jonkin urotyön, vaikka useimmat kaupunkilaiset pukeutuvat Libanonissa täysin länsimaisesti?
Vaikka meillä on hyvän yleissivistyksen antava peruskoulu, niin edelleen arabimaat esitetään aikalailla yhtenä ja samana, samoin Afrikan maat.
Se, joka lukee pelkästään valikoimiaan lähteitä, näitä "vaihtoehtoisia", (heitä on jo paljon) saa koko ajan vahvistusta sille, että on olemassa suuri joukko ihmisiä, jotka ovat meidän vastakohtiamme kaikessa, me olemme niitä hyviä ja ne muut vihollisia.
Inhoni populisteja kohtaan on täysin oikeutettu. Onneksi en ole siinä edes yksin.
Marjatta, ymmärrän hyvin nyt tässä sun kontektissa miksi käytät hataraa sanaa populismi, mutta populismikin taitaa olla yksi sellainen sana, jonka käyttämistä tulisi välttää, jos vain mahdollista. Miksi? Koska sen voi noin vain heittää ilman sen kummempia perusteita. Vähän sama kuin foobikko-sitä, foobikko-tätä.
PoistaMulla ei ole puoluekantaa mutta en ymmärrä millä prusteella persut on populistisempi puolue kuin esim. SDP. Persut tekee nyt hallituksessa kompromisseja kompromissien perään, SDP sanailee itsensä kansan, populan, sydämiin katteettomilla lupauksilla. Politiikka on aina enemmän tai vähemmän myös populismia. Valitettavasti.
Se mitä Marjatta sanoit ihmisisistä jotka lukevat vain vaihtoehtomedioita on täysin totta, mutta mitä meidän tulisi ajatella ihmisistä joiden käsitys maailman tapahtumista perustuu vain Ylen ja Hesarin kulutukseen?
En tiedä yhtään ihmistä, siis näistä kaikkien mahdollisten medioiden plaraajista, joka ajattelisi vihollisista noin kuten sanoit. Monet maahanmuuttovihamieliset sen sijaan vihaavat kotimaataan todella paljon, ovat kaukana "isänmaallisista." Siksi pysyttelen erossa myös heistä.
Mutta nyt REALITY CHECK.
Yksi esimerkki siitä miten urbaanihuhut somessa syntyvät.
"Tiedämme" kaikki että Jussi Halla-aho "sanoi" että Välimerellä pakolaisten tulisi antaa hukkua mereen.
No, mikä on sitten se fakta. HS muuten julkaisi sen.
Se, että hän ei vaatinut eikä toivonut mitään sellaista. Kärjistyksen, poliittisen tulkinnan Halla-ahon puheista esitti SPR:n työntekijä, ja se jäi elämään omaan elämäänsä. Ja muuttui meidän totuudekemme, kun se sopi valmiiseen kuvaan.
Voitte googlettamalla tarkistaa Hesarista.
http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005059913.html
Halla-aho ehdotti rahoituksen lakkauttamista niiltä järjestöiltä, jotka tekevät pelastustyötä valtioden ohi Välimerellä. Tämä tietoisuus ko. pelastajista pitää nimenomaan yllä tuota vaarallista liikennettä Välimerellä ja johtaa satojen ihmisten hukkumisiin.
Tämä siis esimerkkinä siitä että mekin, jotka kuvittelemme tietävämme faktat, kuten nyt tässä tapauksessa, olemme samanlaisia ajopuita meemien ja huhujen merellä - emme mielestäni siis mitenkään aina ja varmasti sataprosenttisesti eroa laadullisesti niistä joita pidämme valhemedioiden sumuttamina.
Me(kin) rakennamme toisinaan oman päämme sisässä oman totuutemme, oman vaihtoehtoisen totuudemme.
Pientä itsekritiikkiä on siis syytä harjoittaa myös omalla kohdalla. Ja purkaa myös omia viholliskuvia. Tämä siis koskee meitä kaikkia.
Halla-ahon ihmisyyden puolustukseksi en tuota laittanut, karmean kylmä tyyppihän se on, sanon nyt tämän taas nöyrästi varmuuden vuoksi, mutta vastaavia esimerkkejä on lukemattomia, meidän medialukutaidostamme, ei aina niiden toisten - ette jaksaisi niitä kaikkia, mutta yllätetyksi tuleminen omienkin motiiveiden kohdalla on terveellistä.
jope
Libanon on tosiaan aika vapaa maa Marjatta. le Pen ei toiminut siellä poikkeuksellisesti lainkaan. Törkeästi vedätti. Tyypillinen ranskalainen politiikko, poseeraamassa. Jos Ranskassa menee kesällä "lasikatto" rikki, saa nähdä miten sitten toimisi esim. Iranissa tms.
Poistajope
Oli menossa tapaamaan deryania ja tapaaminen peruttiin. Tässä olen peniläinen. Tietenkin hänen motiivinsa oli myös kerätä ääniä omalta äänestäjäkunnaltaan, sehän on ilmiselvää, mutta se ei muuta ydinkysymystä.
PoistaPistin sulle kysymyksen marjatta sinne elokuvajutuun.
PoistaJuha, se suurmufti Deryan ei tapaa ketään, joka ei ole pukeutunut asianmukaisesti. Paavillakin on tarkat pukuvaatimukset, pitkät hihat, korkeat kaulukset ja helman pituus myös määritelty. Tarkoitushakuisesti le Pen änkesi just Deryanin luo, että sai nostetuksi tuon huivijutun esiin! Luulisi, että hänellä olisi pikemminkin asiaa poliitikoille, vakka parempi ettei olisi mitään asiaa kenellekään.
PoistaJope, luin kyllä tuon artikkelin silloin tuoreeltaan. Minusta kaikki, jotka lähtevät pelastamaan ihmishenkiä ovat hyvällä asialla. Siellä on ollut mukana mm. 70-luvun alussa syntynyt 'Lääkärit Ilman Rajoja'. Nämä auttajat pelastavat niitä, joita salakuljettajat ahtavat vaarallisen täysiin kumiveneisin ja jopa kumoavat tarkoituksella mereen, niin että päästään hakemaan uutta lastia. Tämä sopii Halla-Aholle, koska sillä on ongelma ratkaistu.
Ei kai sillä ole väliä, kuka toimii. Jos minä lähtisin siviilinä auttamaan jonnekin saarelle sinne saapuvia, niin enhän minäkään olisi minkään valtion valtuuttama.
Juha, riennän katsomaan, mitä kysyit.
Myönnän että toi pointti osuu marjatta. Vierailu oli epäilemättä tarkoitushakuinen. Olisi kiinnostavaa nähdä le penin vastaavan näihin kysymyksiin.
PoistaMarjatta, olen tietenkin hyvällä asialla olemisesta samaa mieltä.
PoistaMinähän en taaskaan kirjoittanut siitä mitään. Pointti oli ihan muualla kuin arvopohdinnoissa oikeasta ja väärästä.
Se oli yleisesti hyväksytystä (vaihtoehtoisessa) totuudessa ja väitteissä Jussi Halla-ahon halusta hukuttaa pakolaiset mereen.
Siitä kuinka sinäkin (kuten kaikki) valitset silloin tällöin sen vaihtoehtoisen totuuden, jos se sopii omiin kuvioihin ja ennakko-olettamiin.
On aika monelta nimittäin tainnut päästä tuo ko. vaihtoehtoinen totuus someen tms. Halla-ahon sanomisista. "Trumpilainen" totuusko suorastaan? Siinähän se oli pointtini. Itsekritiikissä.
Eli on oltava tarkkana myös omalla kohdalla, ei vain muiden. Käytin tuota siis esimerkkinä.
Halla-aho(kin) voidaan tuomita vain sen perusteella mitä hän on sanonut, ei sen perusteella mitä me kuvittelemme hänen sanoneen tai laitamme hänet sanomaan kuten nyt tässä on tapahtunut.
Sama tarkkuus faktojen kohdalla ennen tulkintoja koskee kaikkia muitakin. Se ei ole vaihtoehtoinen totuus, vaan ensimmäinen periaate.
"Nämä auttajat pelastavat niitä, joita salakuljettajat ahtavat vaarallisen täysiin kumiveneisin ja jopa kumoavat tarkoituksella mereen, niin että päästään hakemaan uutta lastia. Tämä sopii Halla-Aholle, koska sillä on ongelma ratkaistu"
= viimeinen virke tuossa on sinun tulkintasi, sinun mahdollinen totuutesi, ei varma tieto; ensimmäinen virke on kammottava totuus.
Toinen mahdollinen tulkinta voisi olla että jos koko liikenne Välimeren yli olisi pienempää siten ettei näitä hengenvaarallisia ja rikollisten järjestämiä kumivene-ylityksiä olisi, säästyisi tuhansia, ellei kymmeniätuhansia henkiä. Nyt pelastussysteemit merellä houkuttelevat lähtemään, koska riski on muka niin pienempi. Myös salakuljettava rikolliset tuovat tätä esiin mainospuheissaan.
Nyt siis taivutan meille kaikille rautalangasta sitä mistä mielestäni aina keskustelen: luetaan kahteen kertaan, mietitään hetki, yritetään asettua edes yhden askeleen verran "vihollisiemme" saappaisiin, muistetaan että olemme vaikuttajia itsekin, emme motiiveistamme vapaita ja joskus, ja useinkin, on mahdollista että me itse olemme itsellemme se kaikkein suurin virhelähde silloinkin kun olemme kaikesta hyvin varmoja.
jope
marjatta. olen tuhatprosenttisesti sinun takanasi tässä jussiasiassa. kaikki uutiskuvathan kertovat saman asian: ylilastatut ja merikelvottomat veneet ovat käytännössä merihädässä sillä hetkellä, kun niiden kiinnitysköydet irtoavat. ihmisiä tulee auttaa silloin, kun siihen merellä tarve on. pakolaisuuteen johtavia syitä ei ratkaista jättämällä ihmisiä meren armoille.
Poistakoomista muuten, että vuosi pari takaperin jussi oli yksi allekirjoittajista siinä päätöslauselmaesityksessä, jossa vaadittiin niin sanottuja kolmansia maita noudattamaan ihmishenkien pelastamista merellä koskevaa kansainvälistä oikeutta, jotta varmistetaan pakolaisten suojelu ja heidän perusoikeuksiensa kunnioittaminen.
nyt jussi haluaa siis kriminalisoida tämän allekirjoittamansa säännön. syy ei ole epäselvä: eihän jussi ole koskaan ollut varsinaisesti kiinnostunut 'kolmansien maiden kansalaisten' merihädistä. kyse on vain ja ainoastaan maahanmuutosta ja siihen tavalla tai toisella liittyvistä asioista. juuri muusta hänen kohdallaan ei ole koskaan kysymys. luonnehdintaa yhden asian ihmisestä ei voi pitää kovin kaukaa haettuna.
meri
Vielä le penistä. Tietenkin olisi johdonmukaista kieltäytyä myös kristillsistä pukeutumiskoodeista
PoistaMiksi muuten tuota pukeutumiskaavaa ei itsekään ota niin vakavasti kristillisyydessä? Niinhän se on kun sitä miettii. Ehkä siksi, että länsimaisessa kristillisyydessä koodit koetaan jo puhtaammin symbolisiksi eivätkä ne pelitä uskonnollisen kontekstin ulkopuolella. Hengellisen ja maallisen ero on niin selvä, ettei hengellinen tunnu enää mäörittävän yksilöä, varsinkaan naista, enää yhteytensä ulkopuolella. Joo. Tuossa se ero on, mikä minunkin silläni vaikutaa.
Totean vielä, kun kukaan ei nyt kommenttini pointtiin halua millään tarttua, että minä en ole lainkaan käynyt keskustelua siitä pitääkö pakolaiset mereltä pelastaa ( tietysti pitää!) enkä edes siihen ovatko auttavat kansalaisjärjestöt hyvällä asialla (tietenkin ovat!) vaan otin kantaa ihan toiseen asiaan,
Poistavalhemedioihin ja samankaltaisiin totuuden muunnoksiin joskus myös omien sanojemme ja omien varmojen totuuksiemme kanssa.
Pointtini oli tämä: "Halla-aho(kin) voidaan tuomita vain sen perusteella mitä hän on sanonut, ei sen perusteella mitä me kuvittelemme hänen sanoneen tai laitamme hänet sanomaan kuten nyt tässä on tapahtunut."
Ja sama tietenkin laajemmissa yhteyksissä, kaikkia koskien.
Oliko tämä vilpitön kyselyni sitten niin täysi touche, että se ohitetaan? Toivottavasti ei. Haluan ajatella mieluummin niin että asia on niin tärkeä että se nyt vain teitä hämää. Mutta siitä ei siis ollut puhe.
Jos ja kun haluamme vaatia medialta tarkkuutta niin kyllä sitä pitää vaatia meiltä itseltämmekin, tämä on musta ihan luonnollista.
Koska Halla-aho ei ole toivonut mitään pakolaisten hukkumista Välimereen, miksi me sitten siitä (vaihtoehtoisesta totuudesta) halutaan pitää kiinni?
Kyllä se tyyppi antaa muita aiheita ihan riittävästi. Kommenttini liittyi valhemedia-keskusteluun. Itse koen ainakin että itsekritiikki on aina tarpeen.
Nyt puuttuisi vielä se, että joku väittäisi minun nyt puolustavan Halla-ahoa. Hitto, soikoon miten vaikeaa voi joskus toisen lukeminen olla tälläisissä yhteyksissä. Kun emme näe toistemme (hyväntahtoisia kasvoja) taidamme lukea toistemme kommenteista vain itseämme ainakin silloin kun meille todella tärkeistä asioista puhutaan....?
jope
Se on ihan selvää että mitä joku ei ole sanonut, ei hän ole sanonut. Halla-ahon kohdalla totuus riittää. Sen kiertelevä ylimielinen retoriikka marjan vallassa - ohjelmassa riitti minulle. Sen jälkeen hän on ollut minulle suljettu kirja. (Kiitos marjan.) Vilpitön ihminen ei toimi niin.
PoistaUskon että me astumme miinaan itse kukin jatkuvasti tässä tiedottamisen asemasodassa. Tuo le pen on hyvä esimerkki hetteiköstä, jossa kuljen minäkin. Osa minusta haluaa uskoa ja kyllä, saa myös voimaa hänen epäkorrektiudestaan puheissaan ja teoissaan, ja juuri siksi, että jokin tuntuu korrektilta itsepetokseen asti samanmielisissäni, osa minusta taas tuntee tulevansa petetyksi oikeistolaisen kusipään toimesta. Kumpikin on totta enkä kumpaakaan voi kokonaan kieltää edes sillä perusteella, että le en manipuloisi äänestäjiään ja lisäisi vastuuttomasti vastakkainasettelua. Tapani ajatella on toki itsekäs, koska ainakin politikalla on seurauksensa, se ei ole vain minua ja minun tosiolemistani varten. Vatakkainasettelu on kohtalokasta. Ja on ehkä niin, että le pen tekee tekonsa eri motiivein kuin anarkofeministi tekisi, mutta että hän on ainut kuka nyt noin toimii syystä tai toisesta, puhuttelee minua. Feministipuoluelainen joka sanoo burkan käytön olevan ykilön vapaata valintaa, on ainakin yhtä valheellista tai typerää kuin le penin toiminta. Sanoisin että ainakin se on käsittämättömämpää.
Tästä olen aiemmin krjoittanut mutta hyvä esimerkki vastapuoleni äänekkyydestä ja oman puolen raivostuttavasta korrektiudesta oli aikaa siten a-studion keskustelu, jossa persunainen kysyi musliminaisten asemasta nuorelta muslimimieheltä ja sai myös vastaukseksi löysän vapaan valinnan argumentin. Li Andersson istui ilmeenkään värähtämättä miehen vieressä (olisin halunnut lukea hänen ajatuksensa). Sillä hetkellä en kokenut olevani kovinkaan vasemmistohenkinen vaan totesin poliittisen moniäänisyden olevan korvaamattoman tärkeää.
Elämme vaikeita aikoja todellakin. Sisälläni tuntuu oevan ajoitrain monta ääntä.
Juha kyseli tuolla kristillisestä pukeutumisesta. Sellaista ei taida oikein olla. Itse ihailen hieman vähän vanhempien arabimiesten pukeutumista, sellainen vähän sopivasti kulunut pikkutakki, kauluspaita jne. Harmi ettei se ole meillä tyylinä. No, talvi varmaan yksi syy. Naisten pukeutumisesta en nyt uskalla sanoa mitään, mutta iranilaisen naiskauneuden ihailijana (saan sitä myös viattomasti usein katsella) täytyy sanoa, että joskus se huivi voi antaa hyvinkin feminiinin vaikutelman. Tänään viimeksi Prisman kassalla niin.
VastaaPoistajope
Tuossa le pen -yhteydessä tarkoitin naisten pukeutumista hengellisissä tilasuuksissa. Mmiksi se tuntuu eriltä kristityillä ja muslimeilla? Miksi kristilliset koodit eivät lataa niin vahvast naisten aseman kysymystä kuin islamin? Kun ne jäävät uskonnollsen yhteyteen eivätkä samassa määrin kuin islam ole elävää poliittista ja miehistä hegemoniaa. Ne ovat muttuneet jo enemmän symboleiksi kuin islamilaiset koodit eivätkä siksi herätä sen kummemmin kysymysiä naisen asemasta arjessa. Näin tuumailen.
PoistaJope, lainaus kommentistasi: "pelastusoperaatiot houkuttelevat lähtemään". Tämä on trollaajien retoriikkaa. Seuraavaksi tulisi sitten:"Marjatta-rukka, hyysääjä..."
VastaaPoistaVoi myös ajatella... jne - etkö siis ole itse mitään mieltä, näe mitään vaiheena ja muodosta omaa mielipidettä asioista? Ajatteletko todella, että joku myy talonsa ja autonsa maksaakseen jollekulle, joka järjestää epämääräisen lauttapaikan öiselle merelle, KOSKA siellä ne auttajat odottavat. Kuvittele nyt niitä tilanteita ja sitä hätää.
Kaiken nurin selittävät haukkuvat auttajia, joita pitää kiittää. Älä nyt ihmeessä myötäile heitä!
Kirjoitan tätä vaivalloisesti puhelimella autossa, joten tää riittää.
Turun lähellä paistaa aurinko.
Hyvää viikonloppua kamut!
TÄMÄ on nyt minulta tärkeä viesti. Lukekaan nyt tämä.
VastaaPoistaMarjatta, trollaajien retoriikkaa..??? Taas syyttelyä. Tuota samaa "trolliretoriikkaa" ovat käyttäneet mm. presidentti Niinistö ja lukemattomat eurooppalaiset politiikot. Trolli? Tällä kertaa ei rasisti sentään. No, kai mun täytyy sitten alistua. Itsehän mä tänne hakeudun, ihme kyllä.
Ja et muuten vieläkään ottanut kantaa pointtiini. Miten se on mahdollista? Minähän en puhunut lainkaan siitä mikä on oikein ja mikä on väärin Välimerellä.
Sanoin tämän nyt ainakin kolmatta kertaa.
Siitä huolimatta otin lisäksi kantaa täsmälleen toivomallasi tavalla tuossa kommentissani 20:05. koska ajattelen juuri niin.
Mutta ohitit senkin.
Nyt viimeistään on selvää ettet Marjatta lue kommenttejani? Et ainakaan halua lukea sisältöä, luet minusta mitä itse haluat. Sitä olen epäillytkin useiden täysin ohimenneiden syytösten jälkeen. Väität minun sanoneen jotain mutta kun pyydän täsmennystä, sitä kohtaa ei koskaan kommenteistani löydy.
Ehkä tuo esimerkkini Halla-ahon sanomisten muuntelusta nousikin siitä vitutuksesta?
Jos sanon rumasti, niin en ole ihan varma kuka tässä trollaa, minua. Esimerkki, sanat, jotka laitat kuvitelmissasi (!!) minun suuhuni: "Marjatta-rukka, hyysääjä", on sietämätön loukkaus ja jättää minut miettimään miksi miksi...
Mitään tuon kaltaista en ole sinulle enkä kenellekään koskaan sanonut, mutta luet juuri minusta sellaista. Olen täsä objektinasi ihan avuton. Projisoit minuun jostakin syystä sitä mitä vihaat. Jos sanon jotain varovaisen kriittistä tai esitän hypoteesinä ajatuskuvion, se on perkeleestä aina silloin kun juuri minä sen sanon. Naurettavaa että tässä 50+ mies joutuu tälläisiä sanomaan ja kelaamaan. Tunnen myötähäpeää itsestäni jo tästäkin puolustuspuheestani mutta laitan sen menemään vielä kun kehtaan.
Tästä em. huolimatta toivon sinulle kaikkea hyvää, terveyttä, onnea ja tärkeää aikaa läheistesi parissa. Toisinaan muistan sinua rukouksissanikin kuten muita tämän blogin kirjoittajia. Se jatkuu.
Sattuman tuli mukaan myös. Luin nimittäin itseäni paljon "pahemman" "trollin" kirjoituksen. Tämä trolli saa koko ajan paljon palstatilaa valtamediassa ja televisiossa kaikilla kanavilla.
Tässä huivijutussa kävi nimittäin niin hassusti, että Tuomas Enbuske kirjoitti samasta asiasta tänään paljon suoremmin, paljon rohkeammin kuin mitä Juha rationaalisen fiksulla ja minä kömpelöllä (vähän joka suuntaan pistävällä mutta silti jatkokommenteissani aina kilttinä kumartavalla) tyylilläni samasta asiasta.
Enbuske ihmetteli sitä miten me tuomitsemme Trumpin ja mutta hyväksymme Lähi-idän trumpit noin vain.
Toi esiin myös suvaitsevaisuutemme piiloimperialistiset sävyt ja kyseenalaisti myös Libanonin maallisena arabimaana. Ja paljon muuta.
Jäin miettimään että onko nyt Enbuske trolli ja suvaitsematon vai onko niin että jos viesti tulee liian läheltä niin se menee aina roskalaatikkoon.
Lukekaa siis: http://blogit.iltalehti.fi/tuomas-enbuske/2017/02/24/suomen-feministit-ovat-pettaneet-musliminaiset/
Siinä pistetään meidän keskustelu aika hyvin kuosiin.
meri, voit sinäkin tehdä poikkeuksen periaatteistasi vaikka julkaisualusta onkin IL.
Mä lähden nyt ulos! Ple! Viimeinen rakkaudella.
jope
Katarttinen teksti Enbuskelta. Olisin oikeastaan itse voinut kirjoittaa tuon.
Poista
VastaaPoistamarjatta, juha, jope. itsepäisenä ihmisenä en mennyt iltalehden sivuille, mutta tuttavani, jolla tällaisia estoja ei ole, kopipeistasi jutun söhköpostiini. ja olen ihan samalla kannalla enbusken kanssa. tässä karkeaa erittelyä:
"eurooppalainen feministi vääntäytyy älyllisesti epärehelliseen umpisolmuun..." tunnistan itseni tuosta niin helposti, että naurattaa.
"viimeinen toivomani asia on, että marine le pen voittaa ranskan vaalit." sama täällä.
"syy siihen on juuri tämä eurooppalaisten humanistien älyllisen epärehellisyyden raivaama tie populismille." tämä on minulle tiukka paikka, ja on myönnettävä että näinkin on. paino siis näinkin-sanalla.
"lista muista libanonin naisten oikeuksien loukkaamisista on pidempi kuin sakke järvenpään ulosottorekisteri." uskon tuon, mutta haluaisin sen listan silti eteeni, mieluummin superlaadukkaan tutkivan journalismin muodossa.
"totta kai le penin teko oli mainostemppu, mutta niitä tekevät politiikassa kaikki." hyvä että enbuske tunnisti tämänkin. tällaista mainostemppuakin olisi kiinnostavaa perata asiantuntijoiden kanssa juuria myöten.
"le penin huivista kieltäytyminen taas oli feministinen teko." uskon mieluummin tuohon mainostemppuun, sillä olen aika varma, että le pen ei tee feministisiä tekoja an sich.
"ruotsin "feministisen" naishallinnon poliitikot, jotka nöyristelivät sovinisteja ja pukeutuivat iranissa huiviin." tämä on dikotominen juttu ja pelaan ilmeisesti kaksilla korteilla; protestoisin iranin huivipakkoa, mutta esim. valamon luostarin pukeutumissääntöjä en tohtisi rikkoa.
enbusken viimeinen kappale on loistava. kympit hänelle sitä.
meri
Meri. Pistän tähän valamokommenttisi vuoksi uudelleen tämän tuolla aiemmin juökaisemani lyhyen pohdinnan: Miksi pukeutumiskoodi tuntuu eriltä kristityillä ja muslimeilla? Miksi kristilliset koodit eivät lataa niin vahvast naisten aseman kysymystä kuin islamin? Siksikö kun kristilliset jäävät uskonnollseen yhteyteen eivätkä samassa määrin kuin islam ole elävää poliittista ja miehistä hegemoniaa joka vaikuttaa rajattomasti uskonnolisen yhteyden yli? Onko kristillisyys jo niin oma saarekkeensa, että sen koodisto on muuttunut jo enemmän symboliksi kuin islamilaiset koodit eikä herätä sen kummemmin kuumottavia kysymyksiä naisen asemasta arjessa?
PoistaJuha, meri: kristityt selittävät pukeutumisen ja muun sellaisen helposti tapakulttuuriksi, joka on aikaan ja paikkaan sidottua. Toki monissa kristillisissä yhteisöissä korostetaan siveyttä, myös pukeutumisessa. Juuri kukaan kristitty nainen länsimaissa ei silti esimerkiksi peitä päätään jumalanpalveluksissa, vaikka Paavali sanookin näin (tämä on Paavalin ehkä omituisin esitys miehen ja naisen suhteesta seurakuntaelämän kontekstissa): 1 Kor 11: 4-15: "Jos miehellä on päähine päässään, kun hän rukoilee tai profetoi*, hän häpäisee päänsä. Sen sijaan jos nainen on avopäin, kun hän rukoilee tai profetoi, hän häpäisee päänsä, sillä sehän on samaa kuin hän olisi antanut ajaa hiuksensa pois. Ellei nainen peitä päätään, hän voi yhtä hyvin leikkauttaa hiuksensa. Mutta jos kerran hiusten leikkaaminen tai pois ajaminen on naiselle häpeällistä, hänen tulee peittää päänsä. Miehen ei pidä peittää päätään, koska hän on Jumalan kuva ja heijastaa hänen kunniaansa. Nainen taas heijastaa miehen kunniaa. Miestä ei ole luotu naisesta vaan nainen miehestä, eikä miestä luotu naisen takia vaan nainen miehen takia. Naisen tulee siis pitää päässään arvonsa merkkiä enkeleiden takia. Herran edessä ei kuitenkaan ole naista ilman miestä eikä miestä ilman naista, sillä niin kuin nainen on luotu miehestä, myös mies on syntynyt naisesta. Mutta kaikki on saanut alkunsa Jumalasta. Päätelkää itse, onko naisen sopivaa rukoilla Jumalaa avopäin. Opettaahan jo luontokin teille, että pitkä tukka on miehelle häpeäksi mutta naiselle kunniaksi. Pitkät hiukset on annettu naiselle hunnuksi."
VastaaPoistaJotkut yhteisöt ottavat nämä Paavalin sanat todesta, jotkut sitovat ne osaksi antiikin juutalais-kristillistä kulttuuriympäristöä ja yhdistävät hiuksen vapaana kulkevat naiset mm. prostituoitujen tapoihin Rooman valtakunnassa.
Nykyisinhän edes tatskat tai muut (ennen alakulttuureille tyypilliset merkit) eivät ole kristityille harvinaisia. Itse pidän (sori vaan) puhdasihoisia ja pitkähiuksisia naisia erityisen seksikkäinä, mutta tämä ei liity asiaan tietenkään mitenkään (paitsi vastaa ehkä omaa hyvin subjektiivista mielikuvaani luonnollisesta naisesta).
Jotkut fundamentalistikristilliset liikkeet "marginalisoivat" naisen suhteessa mieheen samaan tapaan kuin monet islamilaiset perinteet. On ilo todeta, että tässä suhteessa fiksuimmat ovat maallistuneet sopivasti. Parisuhde on kristityllekin ennen kaikkea kahden kauppa, ei uskonnollinen kysymys, joskin uskonnollinen taso läpäisee sitäkin. Itse olen kuullut hyvänä ohjeena tämän: miehen tulisi rakastaa vaimoaan niin kuin Kristus rakastaa seurakuntaa = antaa jopa henkensä tämän vuoksi. Siinä kaava niille uskontoa tukenaan käyttäville miehille, jotka ajattelevat että mies tulee ennen naista. Itse en usko niihin "kristillisiin" parisuhdeoppaisiin, jotka luonnollistavat miehen ja naisen ominaisuudet biologian perusteella ja vahvistavat sen huonolla metafysiikalla. Avioliitossa ovat yksilöt, eivät sukupuolensa edustajat, joille on varattu valmiiksi jokin rooli (yleensä näillä "kristillisillä" oppailla se on vahvan patriarkaalinen).
VastaaPoistameri, vielä Valamoon: en ole siellä käynyt enkä muista sen sääntöjä, mutta voisin hyvin peittää pääni pyhässä paikassa. Sellaisia paikkoja on paljon. Itse asiassa melkein mikä hyvänsä paikka voi olla pyhä, jos pyhä pääsee ihmistä siellä koskettamaan.
VastaaPoistaTavallaan asenne "Riisu kengät, maa jolla seisot on Herran" kuuluu kaikkialle. Meidän pitäisi olla varovaisia siinä, miten kuljemme ja elämme, sillä mikä hyvänsä paikka on pyhä.
Minua hieman harmittaa, että meidän tyyppien puheet välillä ajautuvat suotta törmäyskurssille. Vaikka se on luonnollista, harmittaa silti. En ole oikein jaksanut kommentoida tuota jopen ja Marjatan aiempaa keskustelua, sillä kävin vastaavaa keskustelua perhepiirissä noin viikko sitten eikä siinä ollut mitään järkeä miten ennakkoluulot saivat vallan - korostan, että teidän kummankin käyttämänne puheenvuorot jope ja Marjatta olivat paljon moniulotteisempia kuin ne, joita itse todistin.
On paljon keskustelunaiheita, joihin en tahdo enää osallistua. Ihmisillä on paljon enemmän tehtävää tässä maailmassa kuin puhumista. En tarkoita, etteikö puhe olisi tarpeen, mutta en mielelläni puhu kaikesta, koska siinä menee helposti pilalle monta asiaa aivan tarpeettomasti.
Mukavaa lauantaita kaikille!
Vesa, harmittaa muakin. Ja puheesta samaa mieltä.
PoistaKun suunsa maailmasta pitää kiinni, sitä tuntee itsensä hiireksi, kun sen avaa, kokee ja tietää itse olevansa aasi.
Ehkä pitäisi olla ennemmin kuin susi, omassa laumassaan, omassa sudenmetässä. Oman (toisin)ajattelunsa terveen varjelun kun vielä oppisi. Mutta puhun helposti niille ihmisille joista pidän ja joita arvostan (kuten te kaikki täällä). Muuten osaan kyllä olla yksin ja istua kaukana muista.
Puhuit sinäkin viisaita taas avioliitosta ja siihen liittyvästä. Ihmisen tekee kuulemma onnellisimmaksi pysävästi se että tekee muita onnelliseksi. Eli palvelee muita. Se on niin.
Viisaitahan täällä muutenkin oikeasti puhuvat kaikki. Kiitosta siitä.
Tänään kateltu hiihtoa Lahdesta (siis Lahesta) ja jopa Ruotsin Melodifestiä. Vapauttavaa. Päivän kirja Gösta Ågrenin Tämä elämä. Sieltäkin tuli armoa.
jope
Ja Marjatta, jos luit minun hämmentyneen suuttuneen kommenttini 15:04 niin pyydän sinulta ilman muuta anteeksi, jos siinä loukkasin sinua millään tavalla. En halua tuottaa kenellekään täällä pahaa mieltä. Tarkoitin mitä sanoin, mutta se ei ollut läheskään tärkeintä mitä voisin ja haluaisin sinulle sanoa. Paljon parempaa sanottavaa minulla olisi.
VastaaPoistaMinun joissakin asioissa konservatiivinen maailmankuvani ja sydämeni ei ole kenellekään tässä maailmassa vaaraksi niin kuin ei ole sinun liberaalimpi sydänkään. Luulen että kokonaisuus, mikä se sitten onkin, tarvitsee meitä kaikkia. Tätä yritän itselleni muistuttaa. Me olemme ihan samassa virrassa kaikki ja toivomme kaikki parasta ja joskus pelkäämme pahinta. Tämä oli nyt ihan kliseistä kuvakieltä, mutta ajattelen juuri nyt noin joten en ala nyt tässä yötä vasten älyllistämään.
jope
juha, vesa, jope ja marjatta. usein tuntuu, että kaikki länsimainen islamfobia ja -viha kiteytyy musliminaisten vaatteisiin. kun marketissa jukurttihyllylle osuu yhtä aikaa päästä varpaisiin hunnutettu nainen, huomaan ajattelevani 'voi raukkaa'. tai pahempaa, huomaan ärtyväni. miksi nainen suostuu tuohon?
VastaaPoistaen ole yksin. aika moni länsimaalainen jää kiinni ajatuksesta, että musliminaiset täytyy pelastaa kaapujensa alta, vaikka naiset itse vakuuttaisivat, etteivät he tarvitse vapautusta. samalla kuitenkin vastustan perussuomalaisten ehdotusta kieltää niqabien ja burkien käyttö suomessa. ihmisellä tulee olla oikeus pukeutua niin mielensä kuin uskontonsa mukaisesti.
länsimainen nainen käyttää sellaisia naisille epämukavia vaatekappaleita kuin korsetteja ja korkokenkiä, mutta musliminaiset eivät saisi peittää kasvojaan. peittämisen ja paljastamisen politiikka on mielenkiintoinen juttu. voiko sitä yleensäkään pukeutua viestimättä mitään? en ole aivan varma. olisi hyvä pyrkiä monipuolistamaan islamin kliseistä kuvaa, johon sopivat vain hunnutetut, sorretut naiset, ja parrakkaat, shariaa kirjaimellisesti tulkitsevat rättipäiset papit.
kadulla kipaa käyttävä juutalaisystäväni okohdannut häirintää erityisesti silloin, kun israelin ja palestiinan konflikti on esillä uutisissa. hän kertoi, että moni aiemmin kipaan pukeutunut lopetti sen käytön edellisen gazan sodan aikaan kesällä 2014.
pukeutumisessakin pätee varmaankin se raamatun kohta, jossa sanotaan, että se joka voi sen itseensä sovittaa, se sovittakoon. sama asia on niin monessa muussakin valinnassa. lapsettomana seurasin perheellisten ystävieni elämää ja kauhistelin, miten tylsää se on: lapsi sitä, lapsi tätä, aikaa millekään hauskalle ei ole. kun sain oman lapsen, seurasin vuorostani sinkkuystävien elämää ja kauhistelin, miten tarkoituksetonta se on.
meri
Kiitos Marjatalle alapuolella olevan kommentin johdosta, ja voimia. Toivon kuitenkin että kommentoit niin kuin ennenkin, itse pyrin olemaan vielä selkeämpi, jopena.
PoistaTuosta kipasta juuri sen verran, että kun teimme pari vuotta sitten pienen autoreissun ja kun googletin hieman etukäteen paikkoja, osuin juutalaisten sivustolle ja suru ja suuttumus tuli pintaan kun siellä rationaalisesti ja kuin sääilmiöstä varoitetttiin eräästä pohjoismaisesta kaupungista. Kerrottiin että kaupungin juutalaisväestöä muuttaa koko ajan pois ja suositeltiin ettei kipa päässä pitäisi kaudulla kulkea. Kaupunki luokiteltiin sivustilla juutalaisille riskiksi. Ei minulle, mutta heille!
Mitä musliminaisten vaatetukseen tulee niin olen miettinyt että mitenkähän he käsittelevät keskinäiset eronsa. Asun nytkin alueella jossa liikkuu kokonaan hunnutettuja naisia ja sitten näitä itämaisia lumoojattaria, turkkilaisia ja kurdeja jne. Miten he katsovat toisiaan? Kokevatko kuuluvansa yhteen keskenään?
Kokonaan toinen, meitä kaikkia koskeva ilmiö on sitten se, että esim. Ranskassa on tehty jo kuntatasolla ehdotuksia julkisen tilan alueista jotka on varattu erikseen miehille ja erikseen naisille. Tuossa menee minun mielestäni kyllä selkeä raja missä islamia ei tule ottaa huomioon, islamilaisten itsensäkään vuoksi. Ja jos kipa päässä ei uskalla kadulla kulkea, on jotain pahasti pielessä myös. Tuossa ko. maassahan järjestettiin eräässä kaupungissa joukkotuhon vuosipäivänä marssi, jossa muistettiin solidaarisuudella holocaustia ja sen uhreja, mutta kaupungin juutalaisille annetttiin turvasuositus pysytettä marssilta pois. Siinä aikamoinen paradoksi. Näitä ilmiöitähän voisi luetella, mutta miten asiaa saisi parannettua on se juttu. Vastaus ei mielestäni ei ole se että Israelin pitäisi tehdä sitä ja Israelin pitäisi tehdä tätä. Euroopassa asuvat juutalaiset eivät ole vastuussa ja heillä tulee olla oikeus elää normaalia arkea kenenkään uhkaamatta.
jope
Huomenta! Luin kaikki kommentit tässä välillä. Olen pahoillani vänkäämisestäni.
VastaaPoistaJope, yritin kertoa, mitä minulle tulee mieleen sellaisesta komentoinnista, jossa ei saa selvää, ainakaan minä en saa, mitä mieltä kommentoija itse asiassa on, ja jos tämä tapahtuu nimettömänä tai nimimerkillä, niin kyseessä on usein esim. Halla-Ahosta puhuttaessa, häntä ymmärtävänä, ollut trolli.
Myönnän, etten aina tajua ajatteluasi. Anteeksi.
Nyt maltan mieleni ja olen hiljaa, jos nostat esiin tiettyä aihepiiriä. Vannon.
Minulla oli IL autossa matkalukemisena. Siinä oli muutamia ihan tasokkaita artikkeleita. Enbusken (omalla nimellä ei trolli) kolumnista olen tietysti samaa mieltä.
Katselin kerran Tunisiassa, miten länsimaisesti pukeutuneet paikalliset katselivat säälien jostain Arabiemiraateista tai Saudi-Arabiasta tulleita turisteja; farkkumiehet kuvasivat nähtävyyksien edessä vaimojaan, joista näkyi vain silmät kapeista raoista mustan hienosta kankaasta valmistetun kaavun yläosassa. Tiukan islamin maista käydään rentoutumassa näissä länsimaisemmissa, Turkissa ei enää, koska se on liian länsimaistunut eli paheellinen.
Emme me voi muuttaa maailmaa noin vain. Ainakaan eikannat käyttäytä ulkomailla epäkunnioittavasti, ei poliitikkona eikä turistina.
Minulla on täällä reissun varrella useita vaikeita asioita. Kaikki rukoukset ja myötäelämiset tarvitaan.
Nyt päivää päin.
Lisäys. Siinä olen siis eri mieltä Enbusken kanssa, että mielestäni kenenkään länsimaisen naisen ei pidä uhmata mielenosoituksellisesti minkään vieraan maan sääntöjä, ei kadulla turistina kävellessä, eikä varsinkaan virallisissa tilanteissa. Sellainen on samaa kuin tviittitöräytykset. Kyllä niitä muutoksia tehdään ihan toisella tapaa. Tämä on minusta hyvän kolumnin huono sivupolku. Lopputulema on hyvä, se että Eurooppaan pitää ottaa lisää pakolaisia, koska sitä paskaahan ne sieltä pakenevat.
PoistaTekisi mieli kertoa, miten syyrialaiset pakolaisnaiset Kouvolassa pistivät miehensä koville, että näiden pitää tehdä kotitöitä, kuten paikalliset miehet tekevät.
Meilläkin looetetaan nyt pakolaiskeskus, talo puretaan. Imiset siirretään ahaisiin oloihin toisiin keskuksiin. Ja entä jos sitä pian tarvittaisiin uudelleen
Nyt pakataan kone ja siirrytään seuraavaan etappiin.
marjatta. "minulla on täällä reissun varrella useita vaikeita asioita. kaikki rukoukset ja myötäelämiset tarvitaan."
VastaaPoistaeilen viimeksi huokailin erilaisten huolien keskellä. olen kuullut että levottomuus on aivojen lajityypillinen ongelma. ihmisaivot ovat keskeneräiset. niissä on osia eri historiallisilta kausilta, esimerkiksi matelija- ja nisäkäsaivot, eikä eri osien sopeutuminen toisiinsa ole vielä valmis.
olen pikkuhiljaa oppimassa sitä, että mieleen noussutta ei tarvitse vatvoa puolta päivää, pari minuuttia riittää. on eri asia käyttää muutama minuutti asian miettimiseen kuin upota tuntikausiksi tuskaisaan murehtimiseen.
ilman metsää en olisi hengissä (metsä on minulle yhtä kuin luonto, mutta luonto-sana kuulostaa joskus niin kornilta). kun eletään kulttuurissa, jossa kielellä on ylivalta, on vapauttavaa löytää paikkoja, joissa subjektiivinen kokemus on arvossaan. me teemme niin paljon töitä käsitteiden, tiedon ja kaavojen parissa. liiallinen pilkun puolittaminen vie tuntosarvista tunnon. ihminen tarvitsee hetkiä, joissa kielellinen mieli saa levätä.
marjatta, olet ajatuksissa. olen huono lohdun sanallistaja, mutta sen haluan sanoa, että kiinnitä huomiota iloiseen asiaan, joka on sen surullisen vieressä.
meri
Marjatta, meri sanoi jo kaiken tarpeeksi hyvin.
Poista