Kommentoijani vinkistä luin Hesarin uuden lauantaiesseen Trumpin tyylitajusta. Osuvaa ja hauskaakin tekstiä. Trumpin maku on kuin mafiapomolla, siniverisyyden kitsistä tavottelua. Eikä se todellakaan osaa sitoa solmiota vaan jättää sen liian pitkäksi (ellei se sitten tee sitä tahallaan arsyttääkseen tosikkoja).
Mutta kirjoitus sai minut myös epäluuloiseksi. Tekeekö tämä Trump-huuma myös vastustajat ja pilantekijät vauhtisokeiksi? Onko tämä korrelaatio huonon maun, älyn ja hallitsemistavan välillä perusteltua? Tämä oletus, ettei sivistynyt ihminen ja hänen ympäristönsä voisi näyttää tuolta? No. En tiedä. Voiko? Siitä olen kuitenkin varma, että jos Trump olisi nainen, näin ei kerta kaikkiaan voisi kirjoittaa. Ulkonäön, maun ja taiteen tuntemuksen suhteuttaminen älykkyyteen tai moraaliin olisi kirjoittajalta naisen kohdalla älyllinen ja sosiaalinen itsemurha. Edes heikkoa negatiivista yhteyttä hengen ja aineen välillä ei hyväksyttäisi.
Kirjoitus on osuva. Standn up -koomikolle hyvää aineistoa. Mutta paljastaako se sitä, mitä se väittää paljastavansa? Voisiko, sittenkin, myös demokraatti- tai muuten vain mukavampi presidentti sitoa solmionsa väärin? Oikean värinenhän se jo Trumpillakin on.
Ai niin. Yhden kuvatekstin tulkinta, että Trumpin arkkitehtoninen maku on fallinen, on huonoa ajattelua: mitä Manhattanilla voisi muuuta olla?
juha: "onko tämä korrelaatio huonon maun, älyn ja hallitsemistavan välillä perusteltua?"
VastaaPoistatiedossa on, että trumpista on kiva solvata muita, mutta hän hermostuu heti jos joku nauraa hänelle. siinä mielessä juustosuikeron väriselle miehelle on hyvä nauraa. ja niinhän esim. washington postit, huffington postit, onionit ja new yorkerit parhaillaan tekevätkin; amerikka on pullollaan erilaisia saturday night live -tyyppisiä lähetyksiä, joissa tehdään pilaa tästä absurdista korruption ja nepotismin monikärkiohjuksesta. siellä juustosuikero on korvattu oranssilla: trump is the first orange president.
brittikolumnitkin ovat täyttyneet kirjoituksista, joissa pohditaan, miten kirjoittaa trumpista ruokkimatta tätä patologisesti valehtelevaa nettitrollia. mutta jos trump twiittaa infantiilin seksistisiä heittoja naisista (mm. näyttelijä kristen stewartista ja cambridgen herttuatar kate middletonista), niin on kai ihan rehtiä, että suomalainen naiskolumnisti aino frilander voi kirjoittaa maunjälkeisestä ajasta. varsinkin kun "trumpin estetiikka kertoo myös epävarmuudesta ja ohutnahkaisuudesta. sielun ammottavia aukkoja paikataan kultakrumeluureilla ja kauniilla naisilla. ei kannata miettiä liikaa sitä tosiasiaa, että ydinasekoodit ovat sellaisen ihmisen hallussa."
meri
Kirjoitin siis tuolla edellä ketjussa näin:
VastaaPoista"Tässäkin kysymys: mikä media harjoittaa taas tänäkin aamuna raakaa laillista vihapuhetta isolla voluumilla ihmisen ihonväristä (!!) käyttämällä solvaavaa termiä otsikossaan "juustosuikeron värinen mies?"
Sori, että tuon tänne tämän, aiheena oli Volter Kilpi, mutta kun vittasin tuossa aiemmin Juhan esiin ottaman narsismin kautta maamme nykysairauteen, siihen että ihmisiä saa pilkata ja kiusata täysin vapaasti ja pidikkeettä silloin kun kohde on yleisen hyväksytyn inhon (vihapuheen) kohde."
Viha ja sokeus näkee näköjään värit.
Jokainen Trumpin moraalinen tai moralistinen arvostelija joka sortuu tälläiseen (ja sitä tapahtuu koko ajan valtavasti) pigmenttivihaan (se siis esimerkkinä) ei ole inhonsa kohdetta kummempi.
Päivän vihapuhuja oli siis hesarin kolumnisti. Päivän mittaan niitä tulee lisääkin, kuten eilenkin, ja kuten tulee huomenna.
Kun trumpismin vastainen argumentointi on trumpismia keinoiltaan ja sävyiltään, ei minulta ainakaan löydy halua kuulua tuollaisiinkaan porukoihin. En peukuta Trump-vihaa. Ihoväri on kai jokaisen oma asia. Eikö sen pitänyt olla niin?
Sivumennen sanoen meistä on tullut hulluja inhossamme ja vihassamme, ihan niinkuin mitään pidikkeitä ei meissä sisäisesti enää olisi.
En antaisi ydinasekooodeja kyllä näille pigmenttipoliiseillekaan.
jope
jope
VastaaPoistaviha määritellään sanakirjassa voimakkaaksi pahansuopuudeksi, suuttumukseksi, raivoksi, vastenmielisyydeksi jotakin kohtaan. vihapuhe on puhetta, jota leimaa viha. minusta tässä hesarin sinänsä erinomaisessa artikkelissa ei kertaakaan mennä vihan puolelle, päinvastoin. siitä, onko juustosuikero sanana kielteisesti arvottava adjektiivi, voi tietysti keskustella. sanojen merkityksethän syntyvät käyttöyhteyksissään.
en koe suurtakaan tarvetta jaotella tekstejä vihapuheeseen ja ei-vihapuheeseen. lukemani asiat saattavat kyllä tehdä minut vihaiseksi, mutta se tapahtuu ikävä kyllä kuin itsestään.
vihapuhe-sanasta on muutenkin tullut politiikassa pyörivä latteus, joka assosioituu aika voimakkaasti tietyntyyppisiin ideapaketteihin. pragmatiikan ja diskurssianalyysin kannalta aihe on kyllä ihan mielenkiintoinen. itse kaipaan kumminkin deskriptiivistä, en preskriptiivistä otetta.
meri
Vihapuheesta sinulta meri hyvin ajateltu. Jotenkin noin koen myös itse. Osasit sanoa sen paremmin. Liian usein ko. termi on suukapula joka on helppo työntää toisen - aina sen toisen - suuhun.
VastaaPoistaTässä tapauksessa, otsikossa oli kysymys kuitenkin ihonväristä. Ja ei kyllä myönteisessä mielessä, jos ollaan rehellisiä.
Trumpin kokoa, lihavuutta, artikulointia, lukutaitoa, pukeutumista, sisustusmakua, ikää, hiuksia, ihonväriä, vaimoa, lapsia, sitä pikkupoikaa, on estoitta solvattu. Siitä emme pääse yli emmekä ympäri.
Tämä kalskahtaa isosti juuri siksi millä negatviisilla atribuuteilla ja Trumpia koko ajan määritellään.
Miljoonat kiihkeimmät Trumpin inhoajat eivät näytä jaksavan pysyä T:n politiikan aiheellisessa arvostelussa ja tämä koskee huipputoimittajia siinä kuin laumavoimassa Trumpille nauravia huoltoaseman veijoja.
Trumpin olemuksesta, fysiikasta, on tullut jo inhon, hyväksytyn sellaisen meemi, ja sen rajoittamisesta kantaa harva huolta. Mitä olen somea, twitteriä jne. käynyt vilkaisemassa niin lynkkausorgialta se näyttää. Ennen kuin mitään on faktisesti edes ehtinyt tapahtua.
Näen yksinkertaisesti. Se joka vaatii Trumpia toimimaan toisin, olkoon itse myös tätä parempi käytökseltään että arvoiltaan. Trumpin politiikkaa pitää tietty kritisoida, kunhan siinä sivussa ei omat asiat unohdu emmekä projisoi oman yhteiskuntamme eriarvoisuutta median meille välittämään amerikkalaiseen eriarvoisuuteen.
Mutta tuollaiselta viihteelle menolta se nyt näyttää. Trump on spektaakkeli joka imee nyt kaiken tilan. Ja saa monet käyttäytymään suustaan huonosti. Sekin on inhimillistä, sitä tapahtuu, mutta katumus voisi olla paikallaan joskus.
Maailman kymmenille tuhansille kolumisteille sun muille sanasisältöjen tuottajille Trumphan on kuin lottovoitto.
Kerrankin voi tuntea varmaa voitonvarmaa tuohtumusta, kauhua, inhoa ja tietää ettei siitä koskaan tule joutumaan haastetuksi.
Itse en puolusta T:n politiikkaa, mutta olen valmis puolustamaan hänen ihonsa väriä, kilojaan ja vaikka niitä hiuksia, tai en oikeastaan, mutta sitä kyllä että niillä ei pitäisi omma mitään tekemistä missään keskustelussa, mikä arvioi Trumpia.
Hesarilta mielestäni siis kiusaamista, jälleen kerran.
( Muistan kyllä aina aiemman pigmenttikeskustelun. Köyhien ihmisten pigmentti oli ikävästi valkoinen, sosio-ekonominen vähäosaisuus ja valkoinen pigmentti tekevät rasistiksi..., valkoiseksi roskaksi. Tässä oli taas samaa sukua. Jonkun lahjakkaan sosiaali-psykiatrin pitäisi kai alkaa tutkia tätä uutta pigmentti-argumenttia. Siis sitä miten se menee noin vain läpi. )
jope
Viha on tosaan liian vahva sana tuohon kolumniin. Yhtä vähän tai paljon kuin stand upissa tai parodioissa. Juttu sinänsä oli terävä. Mutta sisäinen määritteleminen tyylitajun perusteella on se tärkeä kysymys, jonka juttu herättää. Naisten kohdalla tämä kysyms nousee helpommin esiin. (Viittaan taas juttuuni Hengen fenomenologiaa väärin kehutusta kauneudesta.)
PoistaJokainen voi tietenkin itse miettiä, märitteleekö persoonaa ulkoisin perustein ja toisen tekemin tyylivalinnoin. Myönnän että vaisto vie tuohon suuntaan. Kun näkee vesa keskisen yksisarviset, en oikein tiedä, mitä ajatella. Kai ne on kuitenkin ihan vakavissaan sinne talolle laitettu. Silloin on vaikea olla yhdistämättä sitä henkeä aineeseen.
Tai tietenkin persoonaa aina noillakin jutuilla määrittelee mutta ymmörrätte mitä meinaan...
Poistajope. frilander kirjoitti juustosuikeron värisestä rusketuksesta. minusta luonnehdinta on hauska ja tosi. olen yrittänyt etsiä pantonen värikartasta tätä sävyä, enkä ole löytänyt sitä. onko se macaroni and cheese orange, creamsicle orange vai candlelight orange? juustonaksu osuu kyllä nappiin.
Poistavaikka yliminäni ei tietenkään hyväksy noin pinnallista luonnehdintaa, alhaisimmat vaistot sisälläni sanovat, että miehessä, jolla on tuollainen tukka ja tuollainen keinotekoinen rusketus, on lähtökohtaisesti jotain epäilyttävää. herää kysymys, miksi ulkonäkökeskeinen kaveri pitää päässään noin epämukavaa ja kummallista viritystä? ihminen, joka peittää kaljunsa noin naurettavalla tavalla, salailee jotain muutakin.
muuten, kun puhutaan trumpista, puhutaan ihmisestä, joka näyttää saavan iloa naisten ulkonäön solvaamisesta aina kun hänellä vain on siihen tilaisuus. hän on tehnyt seksistisen asenteensa varsin selväksi. mauttomat kommentit ovat tämän miehen kohdalla enemmän sääntö kuin poikkeus ja naisiin kohdistuneet törkeydet saattelivat donald trumpia koko presidentinvaalikampanjan ajan.
hänen vihapuheensa kohteeksi ovat joutuneet muun muassa näyttelijät rosie o'donnell, bette midler ja huffington post -lehden perustaja arianna huffington. trump on kuvaillut näitä naisia rumiksi sekä sisältä että ulkoa. omaa vaimoaan hän on luonnehtinut oikeista kohdista turvonneeksi hirviöksi.
kirjoitit: "lynkkausorgialta se näyttää. ennen kuin mitään on faktisesti edes ehtinyt tapahtua."
voi hyvät hyssykät. jo nyt hänen rasistiset, sovinistiset, markkinatalousvastaiset ja lähes kaikkia vähemmistöjä pilkkaavat kommenttinsa ovat saaneet aikaan suurta vahinkoa.
meri
Juha, tuo juttu ei sinänsä ollut kummallinen, yksi monien joukossa, hyvä juttukin, mutta tuosta ihonvärijutusta ja vastaavista en pidä. Se on latautunut. Valkoinen sitä ja valkoinen mies tätä. Se on ihan samaa kuin musta mies sitä ja musta tätä. Eikö ihmisen pigmentin tulisi olla jo loppuun käsitelty vuonna 2017? Varsinkin niiden keskuuudessa, ja eikö meidän kaikkien pitäisi kuulua joukkoon, jotka eivät halua sietää rasismia missään muodossa, ei Trumpin eikä omassa suussa.
VastaaPoistaJos taas alamme käyttää samaa retoriikkaa kuin ne jotka meidän mielestä pitäisi hiljentää, niin...en tiedä. JOtakin menee rikki.
meri, juuri siksi noiden törkeiden esimerkkien vuoksi jotka annoit Trumpin kielestä, röyhkeydestä jne. hänen arvostelijoidensa pitäisi pidättäytyä samankaltaisuudesta hänen kanssaan.
Ulkonäkö on jokaisen yksityisasia. Rusketus tai sen puute ei kuulu minulle. Siinä olen eri mieltä kanssasi. Jos alamme haluta omien ulkonäköarvostuksiemme mukaisia politiikkoja vallan kahvaan, niin good bye politics. Toisaalta olisi siinäkin puolensa: mistä vain löytäisin Catherine Denevuen tai Isabella Rosselinin näköisiä politiikkoja äänestettäväkseni?
Myös olen sitä mieltä että kaikkien tulisi etsiä vihamiehistäänkin jotakin positiivista ajateltavaa. Mm. siksi ettei viha ja inho saisi meistä täyttä otetta.
Mitä tuleekin Trumpin protektionismiin, "markkinatalousvvastaisuuteen" kuten meri sanoit, niin se onkin asia missä e n ole eri mieltä hänen kanssaan. Perusteen (pidän kaikesta biodiversiteetistä enemmän kuin talousmetsistä ja one world-menosta noin niin kuin laajssa kuvassa ajateltuna) olen kertonut täällä liiankin monta kertaa. Mutta kyllä Wall Street vielä tuon miehen, ja vielä noin heikon miehen kuin miltä Trump koko ajan sekoilevuudessaan vaikuttaa, kuriin tässäkin asiassa laittaa. Trump on ainakin toistaiseksi jotenkin täysin sekaisin virassaan.
jope
Tuosta markkinataloudesta vielä sen verran että vasemmisto, ainakin laidalla, oli TTIP-sopimusta vastaan kovastikin. Jussi Halla-aho Brysselissä oli muuten psta.
PoistaNyt tuli DT ja yhdellä päätöksellä pisti jutun poikki. Onkohan vasemmiston kellokkaat muistaneet kiittää missään?
Minä olen kyllä omalta mitättömältä osaltani. Vaikka piru laittaisi kapuloita One world -ideologialle, kiittäisin.
Eli on tämä maailma aika mielenkiintoinen paikka elää. Nelikenttiä ei enää ole.
Pakko ottaa vain rauhallisin mielin.
En tarkoita ettei Trumpia arvosteltaisi. Annan ääriglobalismin hidastamisesta 8+ mutta muusta toiminnasta pitkän buuauksen.
jope
jope. ulkonäön pilkkaamiseen vetäisin rajan itsekin. se on aina todella junttia. tässä frilanderin jutussa ei pilkattu trumpin ulkonäköä, vaan hänen pressan rooliaan analysoitiin maun estetiikan kautta. jos olet koskaan ollut semiotiikan luennoilla, niin noin juuri aihetta pilkotaan, ja pistetään sen pilkkomisen aluspuuksi vaikkapa kauneusihanteet, heteronormatiiviset sukupuoliroolit ja oletus normia noudattavasta rusketuksen määrästä.
Poistaihmisen habitus on aika iso asia politiikassa. yksi brittilehti nosti taannoin otsikoihin timo soinin homssuisen olemuksen. lehti arvosteli soinin epäsiistiä ja ahdistuneen näköistä olemusta. kuvissa näkyi mies, jonka kauluspaidan kaulukset sojottivat ja hän yritti korjailla kravaattinsa asentoa muiden poliitikkojen jo poseeratessa kameroille.
siitä olen samaa mieltä, että jokaisesta ihmisestä pitäisi osata kaivaa ainakin yksi hyvä puoli. parhaassa tapauksessa omaan näkökenttään tulee siten virkistävä särö. trumpista en tällaista puolta ole toistaiseksi onnistunut löytämään. trumpin psykopatialle ominainen suuruuskuvittelu, ylimielisyys, empatian vähäisyys, muiden ihmisten häikäilemätön hyväksi käyttäminen ja haluttomuus huomioida toisia ihmisiä estävät ikävä kyllä tällaisen puolen löytämisen.
meri
Nyt osuit meri isoon ytimeen. Nykyään tosiaan ihmisiä pilkotaan eri osastoihin erilaisilla (verbaalitieteelisillä??)tekniikoilla. On gendereitä ja genderblednereitä. Osa näkee isoja yhteiskunnallisia ongelmia vessojen seinissä, ei niinkään seinäkirjoituksissa kuin siinä merkissä joka kertoo kumpaan pitää mennä pissalle.
PoistaOsa ei näe. Osa ihmettelee että mikä noita oikein riivaa? Moni sellainenkin joka on ollut semantiikan ja semiotiikan luennolla. Sellainen joka on todennut jo kauan sitten että semiotiikka on ihan kivaa mutta maailmassa vallitsee semanttinen humina josta mielivaltaisesti kukin nostaa esiin oman piipytyksensä jota sitäkään ei aina kuule oikein.
Sinä olet meri viisaaksi itsesi osoittanut, niin omassa blogissasi kuin täällä. Mielestäni sinua ei voi kuvitella katselevan ihmisiä dekonstruktioiduissa rooleissaan, jotka on kyllä helposti löydettävissä esim. yliopistollisesta alkeiskirjallisuudesta mutta harvemmin elävistä orgaanisista ihmisistä.
Vessamerkeistä. Tänään kävin Hyvinkään kirjastossa naisten vessassa kun miesten vessa oli varattu ja oli pakko päästä. Minua ei häirinnyt lainkaan että minua ohjattiin "vallan" toimesta ensin siihen toiseen. En taida käyttää myöskään heijastinta, en käytä pyöräilykypärää ja menen aika usein myös (jos lapsia ei varmasti ole näkyvissä) punaisilla yli.
Harrastan muutenkin pientä tottelamattomuutta, olen syntynyt sellaiseksi. Olen out of my gender. En kuitenkaan vaadi maailman semanttista valtajärjestelmää nyt kuitenkaan muutettavaksi koska mä haluan ja mua häiritsee. Mua saa ihan rauhassa määräillä. Valitsen itse tottelenko.
(No, joo, miten tämä liittyi tähän, tai mihinkään, en tiedä, mutta meri inspiroi...)
Uskon että tämä orgaanisuus koskee kaikkia ihmisiä. Rusketus on rusketus, ei muuta.
jope
jope. minun teki jo edellisessä kommentissa mieli sanoa, että jos en voikaan löytää hyviä puolia trumpista, niin sinusta sitten sitäkin enemmän. yksi sellainen on lempeät sanat. kommenteistasi huomaan, miten sanat kasvavat arvoiseensa mittaan, kun ne saavat kumppanikseen harkinnan.
Poistanetti on antanut meille paljon hyvää, mutta tehnyt tilaa myös tuhoaville sanoille. lyhyessä ajassa olemme onnistuneet luomaan kulttuurin, jossa sensuroimaton suunsoitto on enemmän normi kuin poikkeus. tarvitsemme hirveästi lisää painavia sanoja siitä, miten ollaan ihmisiksi myös sähköisillä areenoilla.
kiitos siis sinulle siitä, että sinä olet. minulta se ei aina luonnistu. toivoisin itselleni taitoa olla närkästymättä kaikenlaisista heitoista ja ennen kaikkea haluaisin, etten alkaisi välittömästi säveltää sarkastisinta mahdollista vastausta, jonka kuunaan voin keksiä - ihan vain osoittaakseni eriävän kantani asiaan.
parasta on ihmisten välinen yhteys, eikö vaan. sellainen oikea kunnon keskustelu, jossa kukaan ei ole yksiselitteisesti oikeassa tai väärässä, jossa keskustelijat vievät toisiaan kohti jotain, missä kukaan heistä ei ole vielä ollut - uusia oivalluksia, näkökulmien laajentumista, parempaa itsetuntemusta.
meri
meri, kiitos paljon noista sanoistasi, käyn lukemassa blogiasi useinkin ja siellä tiivistät hyvin asioita kaikesta mahdollisesta. Itsekään olen sellainen että aina en halua sanoa nätisti jostakin asiasta, jonka käsittely mielestäni vaatii muutakin kuin jostakin ulkoaopitun sovitun mielipiteen, mutta ihmisten silmille ne heittoni eivät ole koskaan tarkoitettu. Asioiden kyllä. Nykyään on muodissa sellainen vastuunpakoilu että "en minä ole vastuussa muiden tunteista, jos ne pahoittavat mielensä."
VastaaPoistaNäin sanoi viimeksi sarjukavapiirtäjä V. Ranta. Mielestäni me kyllä vähän olemme. Itse ainakaan saisi hyviä fiboja mummojen uskonnollisten tunteiden järkyttelystä.
Vielä sananen tuosta mainitusta Soinin huolimattomasta/homssuisesta olemuksesta. Ja vastaaviahan on muitakin.
Ymmärrän pointin oikein hyvin, muistan Ahti Karjalaisen lapsuudesta, mutta samaan aikaan on muistettava keitä politiikko loppujen lopuksi edustaa.
Politiikko ei ole median eikä toisten politiikkojen edustaja. Hän edustaa äänestäjiään. Jos politiikko kelpaa sellaisena kuin on äänestäjilleen niin ei pitäisi olla suurta ongelmaa.
Soinin terveyttä ja lihavuuttahan on myös rankasti pilkattu. MV-lehti etunenässä, mutta paljon muuallakin.
Viimeksi Soinin sairauslomaa (Harakka).
Taidan olla valitettavasti oikeassa siinä että me olemme muuttumassa julmiksi päättäjiemme kohtaan.
Kriittisyys on sekoittunut henkilökohtaiseen. Trumpissa tämä huipentuu. Ymmärrän senkin miksi mutta niin se ei saa mennä. Ulkonäköä ei pilkata. Ei mediassa, ei pihalla, ei tarhassa eikä koulussa.
Ihmisen joka kelpaa johtamaan pitäisi olla nykyään aika täydellisen virtaviivainen olento, samaan aikaan sekä karismaattinen että munaton. Hänen tulisi rakastaa median jokaista kysymystä, pukeutua ja olla ruumiiltaan muoti- ja ihmisbrändi-ihanteiden mukainen.
Asenteiden ja arvojen tulisi edustaa jonkinlaista keskiarvoa kaikesta, poikkeamia ei mielellään hyväksytä. Jos päättäjä on nainen, se on vielä tässä ajassa plussaa, mutta toisaalta hän ei saisi toimia lainkaan sukupuolensa mukaisten stereotypioiden kautta silloinkaan kun hän olisi niin oma itsensä.
jope