keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

OIKEISTA JA VÄÄRISTÄ PÄÄTÖKSISTÄ (Popper-alaviite lisätty 5.4.)

"Epämääräinen aines näyttää nousseen kapinaan laillista esivaltaa vastaan. Vihreät poliitikot, kuten Ville Niinistö ja Emma Kari, sekä vihreät dosentit, kuten Erkka Railo, samoin kuin vaikutusvaltaiset henkilöt luterilaisen kirkon piiristä, lietsovat roskaväkeä tällaiseen toimintaan.

On erittäin mielenkiintoista, että vaikka kyseisen porukan mielestä myönteinen turvapaikkapäätös on aukoton todiste suojelun tarpeesta, kielteinen turvapaikkapäätös ei näytä kelpaavan osoitukseksi tällaisen tarpeen puuttumisesta. Kielteiset päätökset näyttävät olevan aina vääriä."

Näin Jussi Halla-aho.


Halla-ahon kanssa ei heti tarvitse olla eri mieltä. En epäile, etteikö ole helppoa ja hirveän houkuttelevaa ajatella noin. Tai jos ei ihan ajatella, niin ainakin tuntea. Siis että enemmän totta on se, mikä menee itsestä nähden oikein. Se on minusta ihmismielelle luontaista. Ihmisen hätä saa toisen ihmisen havainnoimaan virheitä jotka siihen johtavat ja jotka korjaamalla niin hätää kärsivien kuin auttajien tyhjän kauhun voi sammuttaa. Hätä sen suhteen, minkä tuntee omakseen, saa ihmisen vaistomaisesti hakemaan sille pakoväyliä. Tässä tapauksessa niitä vääriä päätöksiä. Ne oikeat tuntuvat oikeilta, koska niitä ei tarvitse muuttaa. Siksi siinä missä ihmiset pelastuvat, helpotus saa todellisuuden sopimaan kuin huomaamatta malliinsa. (Varsinkin kun ne nyt tuntuvat olevan toivottoman kaukana toisistaan*). Se taas missä he edelleen kärsivät tai lopullisesti tuhoutuvat, tuntuu aina liian perustelemattomalta. 

Siinä miten Halla-aho sitten tulkitsee tämän käyttäytymisen, olen eri mieltä. Hän pitää sitä roskaväen heikkoutena, mutta minusta on inhimillistä tuntea niin. Se on osa sitä ihmisyyttä, joka kumpuaa epärationaalisesta ja alkukantaisesta hyväntahtoisuudestamme ja tekee meistä järjettömiä, epävarmoja ja ristiriitaisia ja siksi, kehämäisesti, lopulta jopa inhimilisyydestämme ansan. Heti kun se tuntuu perustelemattomalta ja alamme "korjata" sitä episteemisin tolkuttomuksin, eli valikoivin lausein totuutta kaunistellen tai kauhistellen, saamme aikaan kaaosta ja yhä enemmän väärää järestystä eli sitä paljon parjattua ääripäisyyttä. Myöntämällä läpinäkyvämmin ristiriitaisuutemme ja heikkoutemme voisimme ehkä onnistua paremmin toistemme kanssa. Vähemmän mahdottomaan totuuteemme jähmettyen. Tosin kun toiminta alkaa, syntyvät sitten taas sen näköiset uudet ääripäät. Mutta epävarmuuteensa vetäytyminen on ihmisyytensä kieltämistä. Ei ehkä vaan varmasti. Tolkun ihmisen kuuluu ymmärtää tämä ja toimia. Ei siis puhua "episteemisin tolkuttomuuksin" itseään eheäksi.  

Sitten vielä tuosta ilmaisusta roskaväki. Se on tekstin corpus, joka paljastaa ajatuksen ytimen.

-

*Tästä etäistyneen mallin ajatuksesta on annettava kunnia tyttärelleni Alicelle. Tyttäreni sai minut myös kiinnostuaan uudellen Popperin kolmesta maailmasta; tuntuu että tämä aika ja nämä kysymykset virittävät sen pohtimista väkisinkin; yhtäaikaiset ääripäät, tolkunihmiset ja toiminnallinen käyttäytyminen jotenkin viettävät mieltä Popperin kolmen maailman malliin. Minusta on aina tuntunut, että ääripäiden ja tolkun kategorisessa kieltämisessä on jotain vialla ja tämä kirjoitukseni yrittää ratkaista tuota tunnetta; Popper antaa apua... 

48 kommenttia:

  1. Juuri tällaiset sanat kuin "roskaväki" paljastavat asian ytimen: muu on lavastusta tai saa ainakin hetken aikaa toimia sellaisena, mutta kohde on selvä.

    Mitä nyt sitten kenellekin "roskaväki" on... Paljon helpompaa on huomata "roskaväki" niissä toisissa, poliittisesti ja ideologisesti vastakkaisissa kuin omassa pienessä itsessään: yhden "roskaväki" on toisen "aarre- ja aateväki", näin se vain on. Ei sillä, etteikö mielipiteiden "roskaväkeen" - mielipiteiden ennakkoluuloisuudella perusteltuna - olisi helppo törmätä avaamalla vaikkapa jonkin artikkelin kommenttiloota osoitteessa is.fi. Yhtenä päivänä sen tein, mutta en tee enää. Siinä menee päivä pilalle, kun lukee ivallisia viestejä hätää kärsivien ihmisten kohtelusta.

    Jos olisimme empaattisempia toisiamme kohtaan, voitaisiin sanalle "roskaväki" keksiä parempia merkityksiä. Me olemme kaikki "roskaväkeä" hyvin monessa merkityksessä.

    VastaaPoista
  2. nähtävästi roskaväki-käsite on käytössä leiristä riippumatta. toisille roskaväki tarkoittaa maahanmuuttajia. täällä saaristossa kaikki syntyperäiset saarelaiset pitävät uudisasukkaita roskaväkenä, vaikka suhtautuvatkin meihin kohteliaasti ja kiltisti.

    englannissa on tämä mob rule -käsitys, eli junttius, ja monet pitävät hesaria lukevia ja ylen kanavia surffaavia varsinaisena white trash desease -porukkana. sitten on tietysti tämä yleisilmaus: kaiken maailman roskaväki, joka voi pitää sisällään vaikka mitä: homot, sosiaalipummit, matalapalkkaiset etc.

    minäkään en aina jaksa petkuttaa itseäni ja teeskennellä ettei kulttuurien välisiä laatueroja olisi olemassa. roskaväestä kirjoittaneen jari tervon tavoin olen tuohtunut esim. kaikesta siitä aivottomuudesta, jota nk. roskaväki osoittaa sotaa pakenevia kohtaan.

    myönnän suosiolla, että tässä yleistyksessä ne vanhat latistuksen mankelit vasta jylläävätkin, mutta kai jokainen ihminen ottaa erilaisia sosiologisia kategorioita käyttöön lajikumppaniensa määrittelemiseksi, nimeämiseksi ja rajaamiseksi. tästä on olemassa testikin: yrittäkää olla nimeämättä jotain ryhmää kuvaillessanne jotakin sosiaalista ilmiötä.

    käsitän tietysti se, että luokittelu on useimmiten hirveän tylyä puuhaa, mutta joskus on vain vedettävä paksulla pensselillä ja maalattava kuva ihmistyypistä ja kysyttävä: haluatteko te kuulua tähän?

    täytyy aina muistaa sekin, että kaikkea ei pidä ottaa niin perkeleen henkilökohtaisesti. jos minä ottaisin itseeni jokaisen asian, mitä vihervassareista sanotaan päivittäin kirjoituksissa, niin olisin jo katkera vanha pieru.

    ps. tuo vesan vika lause on täyttä totta.

    meri

    VastaaPoista
  3. meri, juha.

    se mikä minua huolestuttaa nykyajassa on tämä ihmisryhmien jakautuminen ja se, että kaikki esittävät olevansa ikään kuin totuuden puolella.

    kuitenkaan ihmisenä oleminen ei ole lopulta oikeassa tai väärässä olemista, vaan ihmisenä olemista (jossa totuudet ja valheet ovat aina enemmän tai vähemmän suhteellisia) ja toisten kanssa olemista, neuvottelua, sopimista ja parhaassa tapauksessa empatian ja suojan antamista: se on sitä vastavuoroisuutta ja jakamista, joka luo myös jatkuvuutta.

    toki päätökset edellyttävät totuuden perustakseen, mutta vierestä huuteleva väki tarvitsee totuutta aina vain silloin, kun on rakentamassa suojaa itselleen ja on sysäämässä toisia sen ulkopuolelle.

    kriittinen totuus on toinen, vaikeampi asia, sillä se edellyttää myös itsereflektiota, joka puolestaan on usein herättämässä sympatiaa kanssaihmisiä kohtaan.

    VastaaPoista
  4. jyvät ja akanat -jaottelu tulee vastaan vähän siellä sun täällä. omasta peilikuvasta eniten. jos itse harhaudun tekemään jonkun eettisen kuprun, lievennän ja laimennan tekoa mielessäni eri tavoin. jos joku toinen tekee saman asian, sanon että hän on kykenemätön mediakriittisyyteen, yhteiskunnalliseen ajatteluun ja muutenkin vähän tyhmä. inhoan sitä massaa, joka ulisee somessa, mutta en hoksaa vastaavaa käytöstä itsestäni....

    vesa on oikeassa, kysymys on lopulta asenteesta: voit nähdä jonkun porukan ensisijaisesti rähinöitsijöinä tai ensisijaisesti oikeuksiaan puolustavina kansalaisina. kun tilanne karkaa käsistä, niin kuin nyt tässä eilisessä palautuslento-tapauksessa, ihmiset ratkaisevat kantansa kukin oman asennelokeronsa tai perusmielipiteensä mukaisesti. lopputulos ratkaistaan hallituksessa/oikeudessa/migrissä/ – eivätkä nekään ole välttämättä vapaita asenteista ja mielipiteistä.

    meri

    VastaaPoista
  5. Enhän mä pysty...olemaan laittamatta jotain. Keskustelunne taso on niin hyvä ja ihailtavan itsekriittinenkin, lisää kiitos...

    Sivuhuomautuksena tuon esiin, että Halla-aho viittaa "toimintaan lietsomisella" aivan varmasti moniin viimepäivinä videoituihin klippeihin, jotka hän on aivan varmasti nähnyt ja joita te, niin arvelen, ette ole katsoneet.
    Enkä tiedä kannattaako teidän katsoakaan.
    Kaikki keinot näyttää olevan käytössä, lavastuksista, väkivaltaa ennakoivasta raivosta ja häpeämättömyydestä saakka. Tietoon ja tilanteeseen perustuvaa argumentointia ei kuule lainkaan ilman arvojen ennakoivaa hyökkäystä kaikkeen "vastakkaiseen" mikä liikkuu.
    Klipeissä omaan maahansa palautettavat näyttävät menevän poliisiautoihin muina miehinä eikä raivo heidän puolestaan näytä (näytä) olevan missään suhteessa mitä siinä ympärillä asvaltilla tapahtuu.
    Kuka pelastuu, kuka ei, sitä ei tiedä kukaan. Kieli on niin täynnä motiiveja että puhuminen on vaikeaa. Viranomaisilla on käsitys jonkin maan turvallisuudesta. Luulen että se on silti hieman luotettavampaa tietoa kuin ihmisen jolla ei kyseisiin maihin ole olemassa muita kontakteja kuin yksilöiden subjektiivisia kertomuksia. Ei aina niin, mutta useimmiten. Vääriä palautuspäätöksiä tehdään mutta myös oikeita. Sen Halla-aho halusi käsittääkseni myös sanoa.

    Itse seuraankin edelleen tätä osaa maamme menosta katsomalla. Sananmukaisesti katsomalla. Yritän pitää mieleni poissa sanoista ja katsoa miltä tämä näyttää. Se on tietysti vaikeaa koska kieli pakottaa jopa omatunnon omiin tottumuksen muotteihinsa, se alkaa ottaa irtiottaja jostakin tai muodostaa toisaalla taas solidaarisuuksia, koska se on rakastunut tiettyihin sanoihin ja tiettyihin käsityksiin omasta itsestä. Arvot sitten? En tiedä. Osaan tietenkin määritellä omat arvoni (ne ovat hyviä, kauniita), mutta mitä ne loppujen lopuksi ovat: oma lausuntomainen asemointini "roskaväestä" pois johonkin parempaan joukkoon ?

    Toki on selvää että mitkään klipit, tulivat ne miltä puolelta tahansa, eivät ole yhtä kuin totuus, edes osatotuus. Mutta koen että ne ovat heikkoudessaankin hieman parempia, ainakin tässä sekavassa hetkessä, kuin kaikki se meihin suoraan vaikuttamaan pyrkivä puhe kaiken tämän ympärillä.

    Itse asun reippaasti monikulttuurisessa talossa. Tosin kuin tervot ja halla-ahot. Musta mies on yhtä usein naapurini rapussa ja seinän takana kuin valkoinen. Se opettaa ymmärtämään sitä netissä ulisevaa massaa että myös maahanmuuttajia. Vähiten sympatiaa syntyy niihin jotka mestaroivat kaikkea tätä oman suoran kokemusmaailman ulkopuolelta, niihin jotka tietävät ihan varmasti mikä on oikea ja mikä väärä asenne. Rasismi on väärä asenne aina, mutta maailmaan jää paljon epäselvää, pahaa ja ratkaisematonta senkin ulkopuolella. Sitä on pakko käsitellä. Muu olisi hulluutta, argumentaation itsemurha.

    Jatkan katsomista. Kännykkäkamera (ilman kuvan selittäjää) on aikamoinen aikamme todistaja.

    jope

    VastaaPoista
  6. P.s.
    Tietenkin jokaisella, myös niillä jotka elävät konkretiassa kaukana maamme muutoksesta, on aito oikeus kokea omasta kokemuspiiristään huolimatta asioita oikeiksi ja vääriksi (myös niillä jotka elävät konkretiasta kaukana maamme muutoksesta) oman eettisen valinnan ja eksistenssin kautta, mutta samalla heidän/meidän olisi kuitenkin hyvä tiedostaa oma osittainen sivullisuus tässä asiassa.
    Kaikkea ei voi arvoistaa eikä kaikesta voi tehdä poliittista. Siihen ei pidä suostua.

    Mitä olen jutellut "tavallisten" maahanmuutto"kriitikkojen" kanssa niin ei siellä takana juuri koskaan ole minkäänlaista ideologiaa, edes nationalismia, mistään natsi-meiningistä puhumattakaan, vaikka näitä ihmisiä hakaristeillä heitetäänkin oman retorisen määrittelyhalun (oma)vallan tunteessa.

    Ihmisillä on useimmiten käytännön huolia. Käytännön kokemuksia maamme muutoksesta. Turvapaikanhakijoiden palautuksia kotimaihin ei kannateta näissä piireissä samoilla perusteilla kuin ne jotka ovat asialla ideologiansa kautta, vaan siitä syystä että maamme muutos ei lupaa hyvää niille joilla on jo tässä tilanteessa vähiten resursseja oman elämänsä vapauden suhteen. Itse en ulosmittaa noita koettuja käytännön huolia nimittämällä niitä esim. fobioiksi. Se olisi sama kuin nimittäisin ketä tahansa apua hakemaan tullutta ihmistä sairaaksi: Koet vain väärin, olet sairas, paranna itsesi, katso hyviä terveitä ihmisiä ympärilläsi, tule heidän kaltaisekseen!

    Eli miksi Matti kannattaa palautuksia ja miksi Pekka ei kannata? Aina se ei ole arvovalinta. Puheen tasolla se voi näyttää siltä, mutta ihmiset miettivät useimmiten vain omaa elämäänsä. Useat selviämistään. Ja silloinkin kun se on arvovalinta, se voi olla tyhjä valinta ilman kokemusta siitä mitä on valinnut. Jos on valinnutkin vain hyvän tunteen, minkä saa palkinnoksi itselleen A-studiota seuratessa?
    Itse en osaa vieläkään olla tässä asiassa reilusti kummassakaan leirissä. En vain osaa tehdä suurta eksistentiaalista kaurismäkeläistä valintaa rakastaa kaikkea maahanmuuttoa, koska minulla on asian suhteen... juuri niitä vakavia käytännön huolia. Joku kyynikko voisi sanoa mulle, että korvatulpat on halpoja. Niin ovatkin.

    sama

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "minäkään en aina jaksa petkuttaa itseäni ja teeskennellä ettei kulttuurien välisiä laatueroja olisi olemassa. roskaväestä kirjoittaneen jari tervon tavoin olen tuohtunut esim. kaikesta siitä aivottomuudesta, jota nk. roskaväki osoittaa sotaa pakenevia kohtaan."

      Noinhan se on meri... Sanat latautuvat "katsomuksen" mukaan. Merkitystä on sillä kuka puhuu ja kuuntelee ja mihin ilmaisu viittaa. Tervon roskaväki kuulostaa ja tuntuu minulle vähemmän hurjalta juuri samasta syystä kuin sinustakin. Vihoissa on eroja. Ja kyllä tietenkin niitä laatuerojakin on olemassa.

      Meneekö inhimillisyys kaiken edelle ja jos ei, missä kulkee raja? Onko talous itselle sittenkään aito syy?
      Siinä perustavia kysymyksiä. Mutta arvot ovat siis keskeinen määrittäjä.

      Jope (mukava kun ainakin piipahdat). Eikö usein tunnu siltä, että ideologia perustellaan taloudella ja talous ideoligialla? Puhdas ideologia kai pitäisi olla rotuoppia tai taloudesta piittaamatonta humanismia. En tiedä onko jälkimmäistä vielä koskaan nähty. Onko niin pitkälke koskaan menty? Tiedämmekö edes mutä se tarkouttaa?

      Raivostuttaakohan tuota tervon roskasakkia kun heidän taludellisia pelkojaan väheksytään? Epäilemättä. Entä jos heille sanoisi että vaikka talous ei kestäisikään, ihmisyyttä ei voi ohittaa? Että ihmisyys on mitta, arvo itsessään ja siihen on sopeuduttava. Helpottiaisko suoruus? En tiedä. Silti pitäytyisin siinä.

      Poista
  7. Minusta tuo on ihan sivuseikka, minä meidät nähdään. Vain se on tärkeää, että kielteisissä päätöksissä on vääriä. Halla-aho muotoilee tämän väärin.
    Nämä pulassa olevat ihmiset ovat nyt se asia, josta pitää puhua.

    Perheenjäsenet eivät pääse toistensa luo, kun perheenyhdistäminen turvapaikanhakijoilla lopetettiin. Täällä odottanut viedään lähtömaahan, muu perhe on jossain kolmannessa maassa, jonne karkotettu taas ei ikinä pääse, koska rajat ovat kiinni.

    (Tämä lyhyesti, enkä jatka, säästän kättäni.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo perheiden hajottaminen on sietämätöntä! Mikään ei perustele sitä.

      Poista
  8. jope,

    tunnistan tämän mitä sanot:

    "Ihmisillä on useimmiten käytännön huolia. Käytännön kokemuksia maamme muutoksesta. Turvapaikanhakijoiden palautuksia kotimaihin ei kannateta näissä piireissä samoilla perusteilla kuin ne jotka ovat asialla ideologiansa kautta, vaan siitä syystä että maamme muutos ei lupaa hyvää niille joilla on jo tässä tilanteessa vähiten resursseja oman elämänsä vapauden suhteen. Itse en ulosmittaa noita koettuja käytännön huolia nimittämällä niitä esim. fobioiksi. Se olisi sama kuin nimittäisin ketä tahansa apua hakemaan tullutta ihmistä sairaaksi: Koet vain väärin, olet sairas, paranna itsesi, katso hyviä terveitä ihmisiä ympärilläsi, tule heidän kaltaisekseen!"

    tällaisia ihmisiä on, tunnistan asian hyvin, tunnen heitäkin. mutta se mitä minä itse voisin kutsua "roskaväeksi" on se porukka, joka netissä huutelee ivallisesti ja inhimillistä hätää halveksuen aina kun sopiva uutinen heidän kohdalleen sattuu. no en oikeastaan kutsu heitä "roskaväeksi", vaan "sydämettömiksi ääliöiksi", sillä siitä asiassa on kyse: ei haluakaan auttaa, ei pienintäkään empaattisuutta ja perusteet yhtä sydämettömiä. satun tuntemaan joitakin tällaisia ihmisiä, ja ainoa seikka mitä he tekevät on pohjimmiltaan se, että kyttäävät poikkeavuuksia ja kuvittelevat omine elämänarvoineen olevansa maailman napa, aivan sama vaikka heidän omat arvonsa eivät käytännössä kestä lähempää tarkastelua ja aivan sama, vaikka he itse hyvin pitkälle ovat oman onnettomuutensa seppiä.

    ymmärrän senkin, että empaattisuudella on rajansa. minäkin kannan huolta suomalaisista, joilla on hätä. maksan ihan mielelläni veroja, jotta yhteiskunta voi auttaa suomalaisia hätää kärsiviä ja annan aina tilaisuuden tullen erilaisiin keräyksiin jne.

    mutta sanonpa, että tämä tietty väki - jota tapaa säännöllisesti kommenttilootissa - ei saa aivoistaan ulos edes sellaista ajatuksentynkää, joka oikeuttaisi "rasistin" (siis älykkään sellaisen) nimeen. en voi mitenkään sympatisoida niitä maahanmuuttokriittisiä ihmisiä, jotka ovat - syystä tai toisesta - ise eläneet jopa vuosikymmenet toisten varoilla ja siivellä ja ovat sitten huutamassa, kun joku muukin olisi saamassa apua. no, pahimmat tuntemani kriitikot nousevat tästä maastosta. heidän muukalaisvihamielisyytensä ei juonna omista muukalaisten kohtaamisten kokemuksista vaan pikemminkin niiden puuttumisesta.

    mutta yhtä lailla kriittisesti pitää suhtautua poliittisen disinformaation levittämiseen. sitäkin on viime päivinä nähty, ja siihen Halla-aho viittasi. vihreiltä osittain erittäin kyseenalaista toimintaa, mutta kyllähän Halla-aho on osoittanut olevansa kylmä kuin kivi ja käyvänsä ihmisten vihalla, en voi olla ajattelematta juuri muuta. hän on tietyllä tavalla älykäs ja pitää linjansa, se täytyy myöntää.

    VastaaPoista
  9. Kiitos kommenteista. Olette siunaus. Tuon nyt niihin sen kummemmin puuttumatta, kun hyvin haastoitte, esiin seuravaa perusjuttua.
    Mielestäni esimerkiksi sitä ei voi ohittaa, vaikka siihen haluja on, että sekä Suomessa että koko Länsi-Euroopassa maahanmuuttoon negatiivisimmin suhtautuvat kanta-asukkaista asuvat alueilla missä asuu eniten maahanmuuttajia (siis silloin kun puhutaan maahanmuutusta Välimeren etelä- ja kaakkkoispuolelta). Johtuuko tämä jonkin mekanismin vuoksi maahanmuuttajista vai onko niin että ko. alueilla on valmiiksi ihmisiä joiden valmiudet ja resurssit käsitellä maahanmuuttoa lähipiiriissään on heikot.
    Ja sama tietysti päinvastoin. Maahanmuuttoon ko. alueilta myönteisempiä ovat asukkaat joiden alueilla maahanmuuttajia asuu vähiten. Epämiellyttävä totuus mutta niin oikeasti on. Tosin nuo ihmisethän puhuvat usein maahanmuuttajista yleensä laskien eurooppalaisetkin maahanmuuttajiksi, vaikka tosiasiallisesti kun maahanmuuttokriittisyydestä puhutaan, puhutaan vain tietystä suunnasta tulleista ihmisistä. Eli mikään retorinen fazer/finlayson-hämäys ei mene läpi ellei ole ihan luupää. Maahanmuuttajien rankittelu on kyllä epäreilua. En ole myöskään koskaan missään kuullut kenenkään vastustavan maahanmuutoa muuttoa esim. Kauko-.idän maista. Kiinalaiset ja nepalilaiset ovat paatuneimmallekin nationalistille jostain syystä mitä tervetulleimpia ihmisiä. Jos sellaiselta kysyy, sillä on asiaan käytännöllinen, ei ideologinen, vastaus. Vastaus alkaa t-kirjaimella. Itse en ole ihan niin kylmä. Ihmisellä on oikeus rakennella elämäänsä. Työ löytyy ehkä myöhemmin.

    Eli tämä kriittisyys ei ole tullut tänne avaruudesta tai natsien kuun kääntöpuolelta, vaan johtunee jostakin reaalisesta syystä tai syykimpuista, se vähintään tulee myöntää, jos haluamme ajatella edes hieman rationaalisesti omiin "arvoihimme" rakastumisen sijasta.
    Olemassaolevaa asiaa, reaalista ei saa pois vaikenemalla vaan puhumalla siitä mahdollisimman avoimesti. Miksi Helsingin itäisistä lähiöistä tulee eniten tiukimpia persuja kannattavia ihmisiä, jotka ovat ihan tavallisia miehiä, naisia? Siihen on olemassa syitä, joista tulisi puhua ketään lähtökohtaisesti tuomitsematta. Vain rasismin ja väkivallan voi tuomita, kohdistuu se sitten hommiaan hoitaviin viranomaisiin tai maahanmuuttajiin, paperittomiin. Koko maahanmuuttokritiikkiä, sitä mitä me pidämme suvaitsemattomuutena, ja vielä pahempana, ei olisi jos niitä syitä ei jossakin muodossa olisi ihmisisissä todellisina tiloina eikä vain väärinä arvostuksina.
    Mielestäni tähän asioiden käsittelyyn perusasiaan ei ole vieläkään päästy, vaan ihmiset ideologisoivat itsensä entistä vahvemmin jyrkillä lausunnoillaan.
    Tätä arvotehostustamme sitten nimitämme ihmisyydeksi, inhimillisyydeksi, eli jo pelkällä käyttämällämme termistöllä asemoimme itsemme korokkeelle. Juuri tämä ajattelun helppous mua on alkanut kyllästyttää ja siksi otan ottamalla etäisyyttä niihin, jotka on ihan varmoja esimerkiksi palautuksien puolesta tai niitä vastaan.
    Toki jos turvapaikkaa hakeneet miehet lähtevät suosiolla takaisin se "palkkasehekki" taskussaan kotiin Irakiin niin kannatan lähtöä, vaikka poliisiauton edessä riehuva pappi on omasta todellisuuskäsityksestään heidänkin puolestaan heitä varmempi.

    jope

    VastaaPoista
  10. kiva jope, että olet tullut takaisin. minulla oli sinua ikävä. ja marjatta, sinuakin on hirveä ikävä. sanot tuossa juuri sen, mikä on omassa sielussa tuntunut epämiellyttävänä, muodottomana pelkona ja ajanut aamu toisensa jälkeen peukalonivel koetuksella skrollaamaan näitä palautus-uutisia.

    yritän rauhoittaa itseäni sillä, että empatia, kuunteleminen ja keskinäinen kunnioitus eivät ole koskaan aloittaneet yhtäkään sotaa. siksi kaikenlaiset epäitsekkäät, avuliaat ja ihanat ihmiset ovat lohdun lähde, ja sitä epäitsekkyyttä jaksaa ihmetellä vielä viikkojenkin päästä. kyse on siitä, että ihminen on ihminen ihmiselle. jopa sellaiselle, jota ei tunne. niinhän sen kuuluisikin mennä. note to self: mitä kaikkea itse olisin valmis tekemään muiden vuoksi.

    meri

    VastaaPoista
  11. Esimerkki arvotehostuksesta (Juha kyllä kestää tämän):
    "Tuo perheiden hajottaminen on sietämätöntä! Mikään ei perustele sitä."

    Voin allekirjoittaa tuon ilman muuta, isolla ja punaisella! Olen tietenkin samaa mieltä, sataprosenttisesti.

    Mutta viranomaiselle kysymys ei varmastikaan ole "perheiden hajottamisesta". Mutta asiaa kritisoivalle kieli on juuri tuollaista, kieli muodostaa jo arvon sinänsä. Emme voi sanoa että siinä mistä me puhumme "perheiden hajottamisesta" on aina kysymys nimenomaan perheiden hajottamisesta sen meidän mielestämme pahimmassa muodossa. Usein, aivan varmasti, palautettava päinvastoin pääsee takaisin perheensä luokse. Perhe yhdistyy. Jokainen (siis jokainen) kotiin lähettäminen ei varmastikaan ole kuvittelemamme tragedia.
    Tämä ei tarkoita tietenkään että niin ei olisi liian monta kertaa!

    Ajatusharjoitus: kuvitelkaa hyveellinen länsimaa joka ei lähetä ketään turvapaikanhakijaa koskaan takaisin. Paikka jossa tämä kauneus tapahtuu on tämä maailma, tällä maailman menolla. Jokaiselle on subjektiivinen oikeus muuttaa mihin tahansa maahan ja tulla otetuksi täysin kansalaisoikeuksin uuden valitsemansa maan kansalaiseksi.

    Nytkö on hyvin? Nytkö yleinen hyvä toteutuu tasapuolisesti ja ideaalilla tavalla ?
    En puolusta enkä vastusta tässä mitään, yritän vain miettiä omien arvoihastuksieni ohi maailmaa sellaisenaan kuin se täällä on.


    jope

    (meri, kiitos sanoistasi. olet ihmeellinen ihminen)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jope miksi lakia piti tiukentaa, jos perheenyhdistäminen koskee harvoja, eikö ne harvat voisi silloin hoitaa hyvin?
      Se koskee monia. Minäkin tiedän vaikka kuinka monta tapausta.
      Perheenyhdistäminen on palautettava ennalleen, jos halutaan ollla inhimillisiä.

      Poista
    2. Käsittääkseni lakia tiukennettiin täällä olevien maahanmmuuttaja-perheiden vuoksi, ei turvapaikanhakijoiden vuoksi.
      Perheiden yhdistäminen olisi tuonut tänne hyvin suuria perheitä, myös ns. laajennettuja perheitä, ja tämä olisi moninkertaistanut esim. somalialaisten väestön määrän Suomessa. Kun ottaa huomioon somalialaisten todella matalan työllisyysprosentin, on laskelma kai jotenkin ymmärrettävissä.

      Itse en sitä puolusta, mutta en halua sanoa että ratkaisu on ehdottoman vääräkään. Minä tunnen myös somalialaisia kuten sinäkin Marjatta. Erästä tuntemaani perhettä nimitän "onnelliseksi perheeksi." Koko perhe hymyilee, on positiivinen, ja menestyykin omalla tavallaan maassamme hienosti, molemmat vanhemmat töissä. Kun juttelemme, tulee heidän kanssaan aina hyvä mieli. Heidän ilonsa tarttuu, meillä on aika samanlainen temperamentti. Kädet sydämen päällä toivotetaan jutustelun jälkeen hyvää jatkoa. Hienoa väkeä.
      jope

      Poista
    3. Lakia kiristettiin lisää juuri viime vuonna turvapaikanhakijoiden vuoksi, ettei Suomi näyttäyttyisi liian houkuttelevana. Tässä yhteydessä jäi ihmisiä kiikkiin, osa perheestä jonnekin rajalle pakolaisleiriin, osa tänne.

      Poista
    4. En tunne somaleita kuin yhden tytön, jolla ei ole perhettä täällä eikä enää siellä, olen kyllä nähnyt onnellisia perheitä.
      Sen sijaan tunnen monta irakilaista, jotka tulivat uskoen perheenyhdistämiseen ja jotka nyt ovat pulassa sekä silloin jos saavat jäädä että myös jos palautetaan, koska perhe on jumissa muualla.

      Poista
  12. On tämä vaikeaa. Katselin juuri kuvaa Syyriasta, kaasumurhia. Järkyttävää. Perheitä lattialla kaasutettuina.
    Tämäkin on enemmän kuin sietämätöntä!!!!

    Eihän tuolla tuolla voi elää. Mutta ei kaikki sieltä voi tulla tännekään. Siitäkään ei ole tuolla asuvien kestäväksi ratkaisuksi.

    Ei voi olla muuta ratkaisua kuin että noille alueille Afganistanista Syyriaan on saatava kunnollinen rauha ja heti. Miksi vaadimme vain oikeutta turvapaikkaan?
    Miksi emme vaadi enemmän??
    Noiden kansojen tuolla on lopettettava toistensa, omiensa, tappaminen ja murhaaminen.
    Miksi raivoamme vain omille rasisteille?

    Miksi emme vaadi noilla alueilla noiden alueiden ihmisiltä uskonnollisen-, etnisen- ja poliittisen rasismin ja sodan täyttä loppua??? Etelä-Afrikka saatiin muuttumaan. Jotain samaa tarvittaisiin nyt.

    Voimatonta.

    jope

    VastaaPoista
  13. jope, tuo on ihan totta. uutisissa ahtisaarta haastateltiin, ja hän sanoi, että pitäisi todella yrittää rauhaa, ei vain muutamien tuntien asetaukoja.

    saatoin puhua tuolla ylempänä harkitsemattomasti, mutta puhuin omasta kokemuksestani ja tarkoitin sitä, mitä sanoin niistä kriittisistä ihmisistä jotka olen kohdannut ja myös mikä on oma asenteeni ihmisiin, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa todellisen hädän vuoksi.

    ei heitä kuitenkaan ole nähdäkseni ollut ihan hirveitä määriä maamme kantokykyyn suhteutettuna. mutta sen toki myönnän, että pidemmällä aikavälillä ei ole järkevää ottaa maahan pysyvästi ihmisiä, jos heille ei ole tarjota työtä ja paikkaa yhteiskunnassa tai jos he eivät kykene työskentelemään ja elämään osana yhteisöä.

    on helppo ymmärtää, miksi itä-helsingistä tulee maahanmuuttokriittisiä ihmisiä. siellä jaetaan niukkuutta. olen itsekin asunut opiskeluaikoinani vuosia kontulassa ja vanhemmassa vuosaaressa ja tiedän tarkkaan, mitä porukkaa siellä on, niin kantaväestön kuin maahanmuuttajienkin osalta. siellä on hyvin monenlaisia ihmisiä ja ryhmiä, mutta isona nimittäjänä kritiikin taustalla on kuitenkin putoaminen aktiivisesta osallisuudesta yhteiskuntaan sekä pettymys politiikkoja ja valtiovaltaa kohtaan - asenne oli tämä ennen kuin mitään maahanmuuttoaaltoa oli havaittavissa. puheet somaleista ja muista olivat aivan samoja kuin nyt - eikä aivan aiheetta, voin senkin myöntää, mutta harvoin nämä ulkomaanelävät mitään terroria järjestivät tai yhteiskuntarauhaa häiritsivät (sen enempää kuin juopottelevat ja tupakoinnilla ympäristöään häiritsevät suomalaiset), kuluttivatpa vain veromarkkoja, joskin jotkut myös pääsivät mukaan yhteiskuntaan muussakin mielessä kuin tulonsiirtojen saajina.

    kyllä minä pidän ihan perusteltuna ja realistisena sitä hätää, jota ihminen kokee, kun hänellä ei ole kunnollista toimeentuloa ja kun hän samalla näkee, että oma arvo on yhä heikompi ja hyvien ihmisten taholta tulee lähinnä syyllistämistä asioista, joista hyvät ihmiset eivät itse tiedä mitään. toisaalta on niin, että moni nyt hyvässä asemassa ollut ihminen on ollut itsekin vuosikaudet esimerkiksi taloudellisesti heikossa asemassa - mutta iso ero on se, että on löytynyt henkistä pääomaa ja onnea, jotka ovat vieneet pois ankeista oloista.

    monilla alueilla on kantasuomalaisten keskuudessa jaettu jo ylisukupolvisesti lähinnä työttämyyttä, henkistä ankeutta ja taloudellista niukkuutta - kyllä sellaisessa tilassa kriittisyys herää ja perspektiivi kapanee, niin se vain on.

    no joo, en nyt pääse tässä sen pidemmälle eteenpäin. kysymykset ovat monimutkaisia. en silti sanoisi, että pitäisi jättää auttamatta ihmisiä sen vuoksi, että osalla omista kansalaisista on elämä pilalla ja vaikeaa.


    en kyllä myöskään pidä hyvänä ihmisten syyllistämistä siitä, että he eivät omalta hädältään voi nähdä asioita laajemmassa perspektiivissä. mutta ihmiset, jotka ovat niin hyvässä kuosissa, että jaksavat pommittaa nettiin kaikkea ilkeää paskaa hädänalaisista, heitä kohtaan en tunne minkäänlaista myötätuntoa, enkä arvosta heidän mielipiteitään. näistä ihmisistä hyvin monia on tuettu valtion taholta vuosikaudet voimakkaasti, vaikka heidät on myös - esim. työllisyyden suhteen - saatettu pettääkin rajusti esim. edellisen laman aikana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, sinä näet tämän kuvion mielestäni oikein hyvin. Ei tässä juuri sävyeroakaan ole. Se on hitto, että köyhyys pilaa niin paljon. Ja kun tämän maailman megatrendeistä suurinta, digi/globalisointia ajattelee, niin ei tässä ehkä parempaan olla menossa. Sosiaalisen, ekonomisen ja kulttuurisen köyhyyden pohja kasvaa ja syvenee ja kun sinne heitetään sekaan vielä väkeä Syyriasta tms. sinnittelemään niin ihmeitä kyllä kaivataan. Ei mikään sillä parane että studioissa Ville N, Timo S ja Linn A huutavat toistensa päälle "arvoista".

      jope

      Poista
    2. jope, olen ihan samaa mieltä. "arvokeskustelua" on käyty ihan tarpeeksi, pitäisi vihdoin alkaa tehdä jotain kovan luokan keksintöjä asioiden helpottamiseksi, mutta en jaksa uskoa sellaiseen. ja luulen, että tulee sekin päivä, jolloin kansat alkavat virrata ihan tosissaan alueelta toiselle ja silloin nämä nykyiset keskustelut - niin tärkeitä kuin ne ovatkin - ovat ihan pikku juttuja.

      sen olen huomannut, että elämässä melkein kaikki on niin pienestä kiinni, ettei tässä kukaan voi rintaansa röyhistää ja sanoa, että minä olen parempi tai että oman hyvyyteni ansioista olen nyt tässä suhteellisen turvatussa asemassa kuin olen. voisi olla, että olisin joskus ollut paljon lahjakkaampikin ihminen ja muuta ja silti olisin aivan puilla paljailla. ok, vaikka kyllä uskon yhä siihen, että ihmisen henkisellä tasapainolla ja yritteliäisyydellä pärjää tavalla tai toisella läpi tämän elämäksi kutsutun ajan, muttei niidenkään varaan voi sataprosenttisesti nojata ajatellen kaiken olevan ainoastaan omaa ansiota.

      Poista
    3. By the way, itse en asu idässä, vaan maisemissa vähän ennen Kalliota. Toppatakkileijonakaulakansaa ja pikkuparrakkaita jopohipstereitä täällä sikin sokin sekaisin ja sitten vielä me muut ja mamut. Myös turvapaikanhakijat Metsälästä ja paperittomat. Sturenkadun risteyksessä kohti kaupunkia jos pysäytät autosi, en ole kaukana. Kesällä muutto edessä. Koko perheen stressi vähän päällä miten siinä nyt käy.

      Poista
    4. Vesa, minä tunnen juuri samanlaisia perheitä, joihin edellä viittasit. He ovat vain saavana osapuolena. Nuorikaan ei voi lähteä naapurikaupunkiin "paskaduuniin", vaan pitää saada olla samassa kaupungissa kuin vanhempansa, mutta tietysti pitää asua omassa asunnossa yhteiskunnan kustantamana. Heillä on hämärtynyt se asia, että jostain se raha tulee, mitä he käyttävät. He ovat myös yleensä tyytymättömiä aivan kaikkeen ja epäluuloisia. Arrgh.

      Poista
    5. M, luithan kuvaukseni onnellisesta somaliperheestä tuolla yllä.

      Poista
    6. Kyllä ja olen nyt vastannut lyhyesti.

      Poista
  14. jope, jotenkin noin olen hahmottanutkin olinsijasi merkintöjesi pohjalta.

    harvoin tulee käytyä helsingissä autolla, yleensä liikun junalla, ja noilla kulmilla nykyisin yhä harvemmin. on hassua, miten reitit vakiintuvat. meillä auto on viikolla lähinnä vaimon käytössä, kun tarvitsee sitä työssäkäymiseen. minä kävelen ja käytän junaa, joskus bussia.

    toivottavasti pääsette mukavampaan sijaintiin. olen huomannut, että tilanne ahdistaa sinua välillä kovastikin. kyllä kotona pitää rauha olla, ei siitä tule muuten mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. (Sijainti ihan suht ok, kivat kävelymaastot Kumpulan Toukolan Arabian suunnassa, mutta itse asumisessa pientä pulmaa jota en jaksa enää itseltäni enkä perheeltäni sankarillisena kantaa.)

      Poista
  15. "Tätä arvotehostustamme sitten nimitämme ihmisyydeksi, inhimillisyydeksi, eli jo pelkällä käyttämällämme termistöllä asemoimme itsemme korokkeelle."

    Jope, ihmisyys on jotain, mikä minua oikeasaan häiritsee, nolottaa, ahdistaa, hävettää, velvoittaa, vahvistaa, heikentää. Ihmisyys on paskaläjä housussani. Kun en tiedä missä sen rajat kulkevat, minä teen ne mutta toisalta minun mittani on ihan liian mitätön sitä tekemään niin, että tietäisin mistä puhun. Ihmisyys mitataan lopulta käytännössä. Neuvottomuuden vallitessa. Puhut jope täysin asiaa! Ihmisyys saa minut väistämättä puhumaan roskaa. (NYT EN OLE SARKASTINEN JOPE!) Ihmisyyden tahra pysyy minussa. Ihmisyyden idea ei koskaan eksistoi ennen kuin se aktualisoituu, eli mitataan kärsimystä vasten. Tämä todellakin on perustavin juttu (jos sallitte juhan pakollisen lacanviittauksen niin ihmisyys on Asiaksi houkuttuva objekti a, joka pakenee ilmaisuaan ja juuri siksi on pakottavin määrittelijä, jota ilman en ole se mikä olen). Joka väittää minulle, että ihmisyydestä on joksikin yksilön mittapuuksi idean tasolla, valehtelee. Ihmisyys ei ennen kärsimystä mittaa mitään. Jos teistä tuntuu että tässähän tas juhalla Asia pakenee kuin pillu hetekassa, olette oikeassa. Juuri niin mahdoton on ihmisyyden kysymys.

    jope, sait minut ajattelemaan tämän.

    ...

    Tuosta perheenyhdistämislain muutoksesta... jos tehty siksi, että suomen houkuttavuus vähenee, miksi koskee jo täällä olevia helvetti vie? Eivät lainmuutokset koske esim. jo vankilassa olevia vaan vasta uusia tuomioita! No, ehkä ymmärsin jotain väärin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jope. tuttuja kulmia. muutin -75 toukolaan ja sieltä -76 puuvallilaan. sittemmin ole asunut mm. skattalla, töölössä, ullanlinnassa, punavuoressa ja viimeiset hesan vuodet siinä jussin naapurissa. hesasta muutin sitten saaristoon ja turkuun.

      suhtaudun aivan hillittömällä aggressiivisuudella kaikenlaiseen krooniseen meluun. hiljainen äänimaisema on valon lisäksi ainoa asia, mitä asumiselta vaadin. fasiliteetit hittoon, kunhan on hiljaista. kestän kyllä aika paljon muuta vaivaa, mutta naapurimelun suhteen en osaa olla suurpiirteinen, vaan hirttäydyn lillukanvarsiin.

      ymmärrän niin hyvin ohjaaja pirjo honkasaloa, joka on rakentanut kovaa ääntä pitävälle kesämökkijääkaapilleen oman vajan.

      rakastan hiljaisuutta. nykyään teen kaikkeni pysyäkseni melun ulkopuolella. kadun sitä, että tuhlasin paljon tehokasta aikaa kaupungin vihanneselämään. no joo, en sano tätä ihan tosissani.

      kyllä hesassa on kiva käydä. edellinen visiittini oli aivan mahtava. kävin tutuilla kulmilla, näin kavereita. mutta jo muutaman tunnin kuluttua väsyin. oli ikävä kotia ja näköalaa työhuoneen ikkunasta. koko minun rauhallista elämääni. se toimii kuin mantra: hiljainen ympäristö muodostaa ajatuksille suojakuplan.


      meri

      Poista
  16. Jope, toivon että läydät rauhallisemman asuinpaikan. Ja sinähän löydät!

    Juha, miehet - joissain tapuksissa teinipojat - tulivat vaarallisen matkan luullen, että perhe saadaan perässä ja sitten vedettiinkin matto alta. Pitää olla yhtä julma (prosentit tärkeitä ja kiintiöt) kuin muut Eu-maat, silloin on hyvä.

    Jordania, jonka oma väkiluku on 6,6 miljoonaa on ottanut vastaan kolmanneksi eniten syyrialasia pakolaisia maailmassa. Heitä on rekisteröity noin 650 000, mutta arvioidaan olevan noin 1,4 miljoonaa. Tämä on Kirkon Ulkomaanavun lehdessä.

    Myös itsekkään Euroopan pitää auttaa enemmän siihen asti, että rauha saadaan. Noita maita, joihin ihmsiä palautetaan ei suositella hallituksen matkailuohjeissa suomalaisille, mutta simsalabim, ne ovat turvallisia sieltä pakoon lähteneille.

    Minun on varmaan pakko kirjoittaa tästä oma blogikirjoitus, vaikka olen ilmoittanut pitäväni taukoa. Odotan lisätutkimuksia kädestäni ja koitan säästellä sitä. Yritän siksi kirjoittaa lyhyesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Pitää olla yhtä julma (prosentit tärkeitä ja kiintiöt) kuin muut Eu-maat, silloin on hyvä."

      just.

      Poista
  17. T.L., "vanhempi konstaapeli evp", minusta arvot ovat onneksi laajempi käsite kuin ne arvot, joiden pohjalta lainsäädäntö tapahtuu: tarvitaan sekä laeissa kiteytyviä arvoja että yksityiseen harkintaan perustuvaa ajattelua, sillä todelliset arvovalinnat koskevat usein valintoja, joita tehdään siinä missä lain piiri loppuu.

    On hyvä, että Suomessa on viimeisen vuoden aikana noussut ääntä, joka sanoo, etteivät kaikki arvot palaudu lainsäädäntöön ja virkamiestoimintaan ja johonkin keskiarvoiseen ajatukseen siitä, mikä on reilua ja kannattavaa.

    Korostan kuitenkin, että arvostan kovasti suomalaista oikeuslaitosta ja sitä, millainen rauha maassamme globaalisti mitaten yhä vallitsee. Ilman tällaista lainsäädäntöä kuin meillä on, ei olisi mahdollisuutta tällaiseen arvokeskusteluunkaan eikä ylipäänsä näin hyvään elämään kuin mitä täällä on.

    Joka tapauksessa on hyvä, että ihmiset osaavat katsoa kriittisesti päätöksiä, joita virkamiehet tekevät. Yksittäisten ihmisten, kuten apua tarvitsevien, elämän kannalta ehkä olennaisimmat päätökset ja tuki tulevat monesti muualta kuin virkamiehistöltä ja valtion ylläpitämästä turvaverkosta. Näin varsinkin jo kansalaisina olevien kohdalla. Niin kauan kuin on ihmisiä, jotka eivät tyydy vain siihen mitä laki sanoo ja edellyttää, meillä on monipuolisemmat ja oikeudenmukaisemmat mahdollisuudet kehittää suomalaista yhteiskuntaa. Näin asian näen.

    VastaaPoista
  18. Ugh, kyllä vanhempi vp-konsta puhua osaa:) selkeää on ilmaisu. Varmasti sait monta pahaa rosvoa ja kriminaalia rautoihin, kun hahmotat vaikeat tilanteet näin selkeästi, sellaisesta on apua poliisityössä. Iloisia eläkepäiviä juu!

    VastaaPoista
  19. Lääkkeet + päikkärit päivässä pitävät lekurin loitolla & sydämen vetreänä - hyvää toimintaa eläkeläiseltä! Kaikesta näkee, että nyt on järjen mies asialla. Vaalimainoksia katsellessani olen huomannut, että monet eläkeläiset ovat ehdolla. Miten hienoa! Kun on aikaa + älyä ja terveyttä, saadaan Suomi kuntoon! Ja perspektiiviä löytyy kaiken maailman keplottelijoiden erottamiseen toimijoiden joukosta. T.L. - harkitse sinäkin asiaa vielä seuraavia kuntavaaleja silmällä pitäen. Jos olet ehdokkaana Vantaalla, lupaan äänestää sinua, ellet kuulu Piraattipuolueeseen!

    VastaaPoista
  20. Vanhempi konstaapeli, kuulostat samalla tavalla maalaisjärkiseltä kuin meikäläinen. Minäkin olen ollut jo seitsemmän vuotta eläkkeellä. Meidän elinaikana on tapahtunut hurja elintason nousu. Minä olin onnellinen kun pääsin 1969 opiskelija-asuntolaan, jossa oli sisävessa käytävällä ja suihku kerrosta alempana. Ilman valtion takaamaa opintolainaa olisin jäänyt sinne maalle pesemään hiuksiani karjakeittiössä, mikä oli minulle tuskaista turhamainen kun olen.

    Minä kirjoitin tästä keskustelemastamme aiheesta oman kirjoituksen, niin ei tarvitse käydä täällä kertomassa Päivi Nergin vierailusta Kouvolassa ja omista ajatuksistani liittyen moraalin portaisiin.
    ET:n oppikirjassa silloin kun vielä sitä opetin 1999 (lienee edelleenkin) oli seiskaluokkalaisille moraalin portaat, jossa alimpana oli tottelemisen porras, oikein tekeminen pelkästään rangaistuksen pelosta.

    Minusta lakeja pitää punnita.

    Nyt me emme tee oikein, kun seuraamme muun Euroopan mallia pakolaisten kohtelussa. Joukossa tyhmyys tiivistyy. Tärkeämmäksi muodostuu se, että täyttää EU:n kriteerit kuin se, että auttaa pulassa olevia.

    Migrin työntekijät sanoivat HS:n haastattelussa, että he pystyvät tekemään työtään, koska on vielä se mahdollisuus, että virheet, joita tapahtuu, korjataan valitustuomioistuimessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis mielipiteissä olemme näemmä aikalailla eri mieltä, mutta jotain samaa tuo ikä tullessaan.

      Minun muistikuvieni mukaan ennen köyhänäkin autettiin. Oma lapsuudenkotini oli pieni maalaistalo, ns. pientila, mutta silti pidimme erästäkin kulkumiestä meillä asumassa pitkiä aikoja kerrallaan. Hän vaihtoi välillä toiseen taloon ja tuli taas meille vähäksi aikaa "rengiksi". Isäni ja pappani lähtivät metsätöihin ja renki jäi naurattamaan naisväkeä, äitiä ja mammaa, jotka louskuttivat kangaspuilla räsymattoja. Myös kaupunkilaiset sukulaiset saattoivat tulla kesällä kuukaudeksikin kyläilemään täyshoitoon. Naapuritalossa asui iso siirtolaisperhe, jolle oli annettu kelpo tila. Suomella oli silloin enemmän sydäntä mikro- ja makrotasolla.

      Poista
    2. Marjatta, minulla on samanlainen kuva omien vanhempieni taustoista - ihmisiä, vieraitakin, autettiin. Omat vanhempani, jotka asuvat Keski-Suomessa, auttoivat monin tavoin paikkakunnalleen tulleita turvapaikanhakijoita, ihan yksityishenkilönä ja isä kunnanvaltuustossa auttamisasioista ja arvoista puhuen.

      Mulla lipsahti vakavasta asiasta huolimatta nämä jutut vähän huumorin puolelle tässä ketjussa, koska oletin konsta-evp:n olevan yksi J----:n roolihahmoista.

      Poista
    3. Kyllä minäkin sitä epäilen, edelleen.

      Poista
  21. Kannatan kaikkia edellisiä kannanottoja, mutta taas on vahvistunut sen taju että turvapaikanhakijoiden kohtalo ei ratkaise itse asiaa, syytä, mikä näitä sieltä tänne ajaa. Minulla on koko ajan vahva tunne että nyt me emme näe kokonaisuutta vaan kohdistumme yksilöihin, jotka ovat tänne päätyneet. Afganistan, Irak ja Syyria käyvät sotaa itseään vastaan lukuisista eri rasistisista motiiveista. Se on se kaikkein huutavin vääryys tässä ajassa, ei unkarilainen rajapoliisi joka on vain seuraus.

    Toinen tunne on että näen myös vahvasti että samalla kuin turvapaikanhakijoden tilanteeseen liittyy aitoa inhimillistä huolta niin he ovat myös ideologisia pelinappuloita niin heitä karkotettaviksi haluaville kuin myös heidän kiihkeimmille puolustajilleen.
    Ensimmäinen "moraalinen hyväksikäyttö" näkyy rasistisesta kommentoinnista kaikessa idioottimaisuudessaan ja sydämettömyydessään, jälkimmäinen keskustelun tasosta johon fanaattisimmat puolustajat suostuvat. Tarkoitan että moraalilla ohitetaan useat riittävän objektiiviset argumentit, kuten mm. KRP:n eilen esiin tuoma.

    Jos joku, esim. minä, vastustan palautuksia, niin ollakseni edes jollakin reaalisella tasolla todellisuuden kanssa niin minun tulisi samaan aikaan kannattaa avoimesti ja yhtä äänekkäästi palautuksia aina silloin kun syitä palauttaa on. Esimerkiksi terrorismikytköksissä. Mutta palautusten vastustajilta tätä jälkimmäistä kuulee tuskin koskaan. On vain oikein ja väärin, on ja off. Se sotkee paljon.

    Entä miten meidän tulisi suhtautua palautuksiin jotka on juridisesti pakkopalutuksia mutta joihin palautettavat miehet suostuvat helposti ja kävelevät koneisiin itse hymyssä suin mukaan evääksi antamamme "toimintatonni" taskussaan.

    En siis mitenkään osaa nähdä tätä niin yksinkertaisena kuin julkinen keskustelu nyt on. Luulen että jokainen palautus tai päätös turvapaikasta on yksilöllinen. Ei näitä ihmisiä voi niputtaa. Ja uskon että virkamiehet tietävät sen kaikkein parhaiten vaikkakin virheitä tapahtuu.

    jope

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. merillekin kiitos kommetista ja ymmärryksestä. Miehän olen ihan maalaispoika mutta tässä oma kierrokseni kahdenkymmenen viiden vuoden aikana stadissasi: Hertsika, Töölö, Hermanni, Kallio, Itis, Käpylä, Katajanokka ja nyt taas Valkan suunta. Lähiöihin tai vielä kauemmas muuttaisin erit. mielelläni.
      jope

      Poista
    2. Jope, tottakai kaikki ovat sitä mieltä, että rikolliset pitää poistaa maasta, ei siitä tarvitse puhua, koska siinä ei ole mitään epäselvää.

      Se viedäänkö käsiraudoissa, kuten vastusteleville tehdään, vai rauhallisena, ei kerro yhtään mitään. Onhan se mukavampi matkustaa kädet vapaana. Silti juuri jälkimmäinen saattaa tehdä itsemurhan ja hymyilee, kuten sen päätöksen tehnyt usein tekee päätöksensä tuoman rauhan vuoksi. Hymyilijästä ei sitten kuullakaan enää mitään.

      Yksilöllisiä niiden päätösten juuri pitäisi olla ja protesti tulee siitä, että ne eivät ole. Olkoon henkilölle tapahtunut mitä tahansa, kullakin erilaista vainoa, niin loppulause on sama. Olen kuullut noita. Olette kokeneet .... olette vielä nuori mies ja uskomme, että ... joten voimme palauttaa teidät turvallisesti siihen ja siihen kaupunkiin. (se kaupunki on mikä vain, joskus eri maassa kuin mistä henkilö lähti)

      Mitä sillä on väliä, jos jotkut paasaavat suuntaan tai toiseen ja käyttävät turvapaikanhakijoita ideologiansa välineinä. Se on vain ärsyttävää sivurönsyilyä isossa asiassa.
      Tärkeää on vain se, että ihmisiä pelastetaan.

      On sulla aika kova usko virkamiehiin. HS:ssa oli kerran monen sivun juttu Migrin toiminnasta kauhean kiireen alla. Siinä tuli esiin, että työntekijät eivät itse usko päätösten olevan kovin perusteltuja. He puhuivat liukuhihnasta ja työn vaikeudesta. Kuulusteluajat oli lyhennetty seitsemästä tunnista kolmeen eikä aina ole kuulusteltavan äidinkielen tulkkia.

      Poista
    3. No joo, tuosta sivurönsyilystä varmaankin tulisi ajatella noin kuten sanot Marjatta. Siellä missä on meitä ihmisiä, ei ole koskaan täysin puhtaita motiiveja.
      Mulla aina puskee pintaan se "teoriani" lempiuhreistamme: niistä jotka valitsemme jollakin motiviilla empatiamme piiriin. Totta kai jos ihminen pelastuu se on aina hyvä asia, oli motiivi mikä tahansa.

      jope

      Poista
  22. marjatta. turvapaikanhakija on kuin riisipussi. yksi maa käännyttää, toinen maa heittää kadulle, ja joskus turvapaikkahakemusta ei edes oteta käsittelyyn missään. afganistanilainen ystäväni on juuttunut tähän kafkalaiseen painajaiseen. hän elää dublin-menettelyksi kutsutun asetuksen mahdollistamassa limbossa.

    asetuksen yhtenä tavoitteena oli lopettaa ns. turvapaikkakiertolaisuus, jossa hakijat jättävät useita hakemuksia useissa maissa. tämä asetus on ollut alusta asti rankan kritiikin kohteena. arvostelijoiden joukosta löytyy muun muassa amnesty ja human rights watch. vastuunmääritysasetuksen sijasta sitä on kutsuttu vastuunpakoiluasetukseksi

    ystäväni pakeni suomeen, josta hänet on nyt päätetty käännyttää sormenjälkien perusteella alkuperäistulomaahan, jossa siirtolaiset ovat kuin koiria, jotka nukkuvat yönsä puistojen ja hylättyjen rakennusten lähistöllä.

    juttelin hänen kanssaan tänään, ja hän sanoi että hänestä tuntuu että hän kuolee uudestaan ja uudestaan. vuosien pako ja rankka menneisyys ovat jättänyt jälkensä häneen ja hänen sisällään on paljon rikki. hänen uskonsa on lopussa.

    meri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko tämä alkuperätulomaa Kreikka vai Turkki? Turkki ottaa paljon, mutta ei tarjoa mitään. Monet naiset ovat joutuneet prostituoiduiksi. EU yrittää myös työntää kaikki Turkkiin, pois silmistä.

      Nyt lähden erään tärkeän henkilön puolivuotissynttäreille ja putoan tästä erittäin hyvästä keskustelusta pois.

      Jatkakaa.

      Poista
    2. meri, häntä, ystävääsi tulisi auttaa, se on selvä. Hienoa että olet hänen ystävänsä. Auttaminen, turvapaikka. Se on lyhyen ajan tavoite, mutta ei se suuri ratkaisu.
      Hänen kansaansa tulisi auttaa keinolla millä tahansa pikaiseen rauhaan, se on ainoa ratkaisu.

      Kysyn uudestaan ja uudestaan miksi emme nimitä noita todella rasistisia sisällissotia rasistisiksi sisällisodiksi? Jos nuo sodat määriteltäisiin niiden motiivien kautta, se voisi havahduttaa minkä asiantilan me olemme pelkällä kauhistelulla hyväksymässä.
      Miksi esim. Afganistan ei ole turvallinen maa?
      Koska se on läpeensä etnisesti ja uskonnollisesti rasistinen. Koska siellä rasististen syiden vuoksi kansanryhmät tappavat ja haluavat alistaa toisiaan.
      Mutta emme nimeä sitä niin.
      Mikä tässä pidättää, miksi annamme oman käsitteistömme pettää meidät ja jätämme käyttämättä sitä tilanteessa missä ei tarvitse miettiä onko se "sitä" vai eikö ole.

      jope

      Poista
  23. marjatta. maa oli kreikka. paitsi että ei hän koskaan jättänyt turvapaikkahakemustaan sinne. he vain nappasivat sormenjäljet rekisteriä varten. kreikassahan suurimmalle osalle ei edes tarjota turvapaikkaa, vaan otetaan sormenjäljet ja laitetaan kadulle. kaikki eivät myöskään halua hakea turvapaikkaa sieltä, koska ihmiset tietävät että siellä ei ole toivoa saada suojelua, eikä siellä ole kunnollisia vastaanotto-olosuhteita.

    meri

    VastaaPoista
  24. Mä olen nyt laittanut monia kommentteja, toiv. jaksatte lukea nuo aiemmat, mutta tässä vielä yksi,
    varmasti positiivinen.
    Katsoin just Ylen puheenjohtajatentin. Lopussa siinä vaihdettiin muutama sana lähtevien puheenjohtajien Soini, Niinistö "muistoksi." Sipilä, Rinne, Niinistö ja Soini puhuivat toisistaan henkilökohtaisella tasolla lämpimästi, aidosti ja keskinäisestä kaveruudestakin puhuttiin.
    Kun sitä vertaa itse debatttien päällehuutamiseen puhumattakaan somen huutomerkkeihin, oli se minulle jotenkin jopa turvallisuudentunnetta lisäävä efekti.
    Ja ihan hyvä esimerkki kaikille poliittisesti eripuraisille koko jakautuneeseen Suomeen. Näillä parjatuilla puheenjohtajilla on silti yhdessä ihan sama tehtävä jonka he näyttävät niin myös kokevan, pitää tämä maa kasassa ja viedä sitä eteenpäin. Aate-eroja oli mutta fanatismia en kokenut. Kahvi- ja kaljakavereita ollaan siviilissä ainakin joidenkin osalta.

    Ajatukseni voi olla hyvinkin naivi muttei nyt haittaa.
    Virkamiehet, poliitikot tekevät vaikeassa tilanteessa parhaansa vaikka kansalle (meille) on pakko esittää kärjekkäämpää kuin onkaan - uskonko siihen todella? Uskon.

    Politiikka on parhaitten mahdollisten kompromissien tekemistä yleisen edun hyväksi. Kenelläkään ei ole monopolia yleiseen etuun, omat motiivit vuotavat tietenkin mukaan, vain omista periaatteista tinkimällä voidaan lähestyä reaalista (kts. siteeraus yllä) ja niin kauan kun kyetään tekemään päätöksiä erilaisten alaspainajien kritiikistä huolimatta, maa pysyy kasassa.
    Ja toivottavasi myös maapallo.
    Tarvitaan päälle huutavia kriitikoita ja syviä rintaääniä mutta tarvitaan myös virkamiehiä ja politiikkoja jotka kuuntelevat aidosti tuota kaikkea, mutta jotka pysyvät silti toimintakykyisinä.

    Tämä ei ollut nyt mikään virkamiespäätösten puolustus, mutta kiitollisuutta (epätäydellisestä, mutta ainoasta mahdollisesta) suomalaisesta demokratiasta ja ei-radikalisoituneista puoluejohtajista.

    Kiitos siis Timolle ja Villelle, kumpikaan ei vienyt maatamme sellaiseen turmioon kuin kovimmat vastustajat kummassakin leirissä ovat mananneet.

    jope

    VastaaPoista