maanantai 5. kesäkuuta 2017

SANANVAPAUS JA TABU



Neekeri! Rasistisesta historiastaan ja yhteydestään irronnut sana ei ole koskaan täysin neutraali. Sanatkin voivat olla kuin keskiaikaiset kidutusvälineet, joita äskettäin Tallinnassa näin. Niissä on "sammuneinakin" liikaa ihmisen kärsimystä, jotta niitä voisi käyttää neutraalisti edes sisustukseen. Tai ajatella niiden taloudellista arvoa kokematta ristiriitaisia tunteita.

Sanat kiinnittävät tabuja ja siksi on tärkeää, miten ja erityisesti missä niitä käyttää. Sanavapauden ja tabun suhde on siis kompleksinen. Mutta virkamiehellä vähemmän. Hänen sananvapautensa on rajattu ja niin kuuluukin olla.

Kun virkamies puhuu asiattomuuksia, niin kuin poliisit nettiryhmässään tekivät, hän rikkoo tabua, joka säilyttää turvallisuutta, vapautta ja ihmisyyttä ja tasa-arvoa. Näin se on. Siksi virkakielenkin on oltava neutraalia ja vain asioihin, syihin ja seurauksiin keskittyvää.

1 kommentti:

  1. Juha, totta.

    Sana "neekeri" on sen verran latautunut ja nykyisin tiedostetaan miksi. Sitä voi käyttää hyvässä mielessä lähinnä vain musta mies toisesta mustasta miehestä, vitsikkäässä ja rennossa yhteydessä: "Mitä neekeri?" tai "Hei, mitä nekru?"

    En tiedä, kumpi on pahempaa, jos esimerkiksi liikenteessä joku ruttaa autosi ja hermostuksissasi huudat: "Vitun kusipää..." vai "Vitun neekeri... ruttasit autoni!" No, kumpikin huonoja tapoja lähteä selvittämään asiaa, mutta jälkimmäisellä vielä huonompi klangi, koska se väistämättä lisää jotain olemuksellista solvaukseen ja sanoo, että vika oli juuri rodullista perää...

    Silti varmasti ihan jokainen käyttää hyvin monenlaisia törkeyksiä omassa sisäavaruudessaan eli omassa hiljaisessa äänettömässä yksinkeskustelussaan. Siellä eivät välttämättä päde lait ja normit. Paha sinänsä, kun sitten tulee se äkillinen purkautumisen hetki, jota järki ja sivistys eivät ehdi rajoittamaan.

    VastaaPoista