Jätti vähän valjun jälkimaun (toisin kuin
Ero). Kiinnostavaa (ja etäännyttävää) oli se, miten naiset oli huivitettu ja hunnutettu
kamerasilmää varten läpi elokuvan. Erityisesti kohtaus, jossa nainen on yksin kotona ja puhdistaa vessassa kasvojaan kietaisuhuivi päässä, herättää kysymyksiä. Mutta katsokaa ja päättäkää itse.
Tämäkin on meidän leffakerhossa, mutta olemme silloin muissa maisemissa. Luulen, että näen joskus jossain.
VastaaPoistaEro on meillä ihan esinemuodossa.
Tämä leffa olikin tänään vuorossa meillä Opistokinossa. En kiinnittänyt tuohon huivijuttuun huomiota, nyt vasta muistin, kun luin kirjoituksesi, mutta niinhän se oli, kuten sanot.
VastaaPoistaHanekelaista syyllisyyspohdintaa. Aviomiehelle oli 'naisen kunnia' kaikkein tärkeintä eli oikeastaan oma kunnia. Siinä on kulttuurin pimeä kohta, jota tämä elokuva kyllä ansiokkaasti kritisoi. Kiinnostavaa, miten syyllisestä vanhusrähjästä tulikin uhri ja "loukatusta" aviomiehestä ilkeä kostaja. Eikä siinä ilmeisesti paljon mitään edes tapahtunut länsimaisen silmin katsottuna, vähän hiuksia silitti, molemmat pelästyivät ja nainen liukastui.
Erossa oli samanmoista huivittelua.
Poista