keskiviikko 11. lokakuuta 2017

KYSYMYS

Kun poliitikko tv-ohjelmassa kiertää burkakysymyksen vastaamalla, ettei vaate itsessään ole alistava vaan rakenteet ja samalla paheksuu intiaanipäähineen "laitonta käyttöä" sillä, että alkuperäisväestöllä täytyy olla itsemääräämisoikeus asuihinsa, onko hän ristiriitainen?

42 kommenttia:

  1. Onko feikkiä muovista ja keinosulista tehtyä inkkaripäähinettä laitonta käyttää, kenen oikeuksia se alistaa - eikö se lähinnä näytä meidän kulttuurimme alennustilan, jossa kaikki on kopion kopion kopiota? Vai onko ylellä joku sellainen aito nahkainen ja linnunsulkainen intiaanipäähine, joka on varastettu intiaaniparoilta. Onko näiden kahden erilaisen päähineen välillä eroa?

    Minusta aikamme on osin ihan hullu. Ei varmastikaan ole kenelläkään yhtään tähdellisempää tekemistä kuin jauhaa paskaa näistä päähineistä ja kytätä sankoin joukoin verkossa.

    Ystäväni julkaisi kahdeksisen vuotta sitten hienon runoteoksen, jossa käytti lähes yksinomaan tai vähintään pääosin internetin materiaalia. Pari viikkoa sitten hän sanoi minulle, ettei nykyisin enää käy internetissä (he he), siis tässä sosiaalisen median internetissä. se on ihan eri paikka kuin se internet mihin hän vuosia sitten tutustui. en ihmettele yhtään vaikka itse täällä joillakin tileillä pyörinkin, kun en jaksa puurtaa.

    VastaaPoista
  2. Juha, en tarkoita sinua, vaan koko tätä päähineporua. Ei ole mielestäni aikuisten ihmisten hommaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ja finlandiavoittajahan, siis se nainen, joutui jonkun kynsiin kun käytti sitä juutalaista (?)anorektista henkilöhahmoa, eikös siinäkin ollu joku että ei saa käyttää vieraan kulttuurin hahmoja... vähän sama kuin tää inkkaripäähinejuttu.

      mutta siis, eikö tuossa li anderssonin vastauksessa ole looginen ristiriita sinänsä?

      Poista
  3. Laura Lindstedt joutui Koko Hubaran kynsiin omiessaan romaaniinsa juutalaisen hahmon.

    Joo, kyllä on looginen ristiriita Lin vastauksessa. Minusta Li on sinänsä sympaattinen poliitikko (ja anteeksi, myös hyvännäköinen).

    VastaaPoista
  4. vesa

    minulla on noita kulttuurilainan tuntomerkit täyttäviä esineitä ja vaatteita ollut kyllä tosi paljon, koska nuorempana tykkäsin lähes pelkästään antropologisesta pukeutumisesta ja sisustuksesta. minulla oli tietysti myös se legendaarinen palestiinalaishuivi, ja on minulla ollut rastatkin. en koskaan ajatellut että käytän alkuperäiskansakulttuureja hyväkseni tässä, enkä varsinkaan kokenut sortavani heitä.

    sitäpaitsi onhan koko maailmanhistoria pullollaan kulttuurista lainaa. kulttuurin copyright kuulostaa siis kaiken kaikkiaan ihan pähkähullulta. moni on tuntosarvet pystyssä sen suhteen, mutta minä en olisi kärkkäänä paheksumassa ketään, joka haluaa vetää kimonon tai muun perinnevaatteen päälleen.

    eikä sitä objektin alkuperäistä merkitystä tai tarinaakaan tarvitse tietää. ei tiennyt varmaan sekään pultsari, joka viime viikolla turun pelastusarmeijan kirpparilla veti päälleen kulttuurisen referenssin, eli intiaaniponchon.

    me ihmiset harrastamme omimista omimisen perään. suurin osa kulttuurista olisi jäänyt syntymättä, jos ei saisi yhtään liikkua oman kokemusvaran yli.

    meri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo ohjelma oli viimeisin pressiklubi muuten. Samassa ohjelmassa blogisti sammallahti rinnasti huolimattomasti burgan ja bikinit. Hänelle oli vain tärkeää että jokainen saa pukeutua miten tahtoo. Ei ole validi lause näiden kahden asun rinnastuksessa.

      Kun ihmiset ovat liian varmasti jotain mieltä, kuten sammallahti ja li tässä, metsään usein menee.

      Poista
    2. meri, just noin! moniko täällä keittää kahvit tai syö perunaa? koko omimisjuttu on pääasiassa ihan naurettava, vaikka keksin tapauksia, joissa puhe omimisesta ja loukkauksesta olisi paikallaan.

      Poista
  5. Syysgarderobini on vapaasti käytettävissä:

    lippalakki, puvuntakki, pussihousut, kumiteräsaappaat ja kuulakärkikynä rintataskussa.

    Saa olla vaikka saamelainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pussihousuja ja kumiteräsaappaita lukuun ottamatta kuuluu jo varusteisiini.

      Poista
    2. Kuulostaa myös minulta - pussihousuja lukuunottamatta. Pidän melkein aina farkkuja ja niitä samoja (välillä pestään) niin kauan, että ostan uudet.

      Poista
  6. Minun on pakko puuttua puheeseen meidän alkuperäishullujen puolesta. Kun olen itse ollut pakkohoidossa psykoosin vuoksi ja paperini ovat niin rankat kuin ovat.

    Minun alistamiseni on sitä, että joudun aina näyttelemään viisasta kun poistun kodistani. Joudun tsemppaamaan ja ryhdistämään itseni kun astun ovesta ulos.

    Tahtoisin joskus lähteä iltakävelylle vaikkapa inkkaripäähine päässä, mutta mihin se johtaisi. Ympäristö hätkähtäisi. Ajateltaisiin että olen taas psykoosissa ja jälleen minut vietäisiin pakkohoitoon.

    Kannatan niin suurenmoisesti inkkaripäähineitä meille alkuperäishulluille.

    Ajatellaanpa vaikka että rikosseuraamustoimiston väki päättäisi lähteä pikkujoulun viettoon inkkaripäähineet päässä - minulle on kerrottu että joskus on menty jopa eteläpohjalaisiksi pukeutuneina hattuineen ja helavöineen - niin mitä tapahtuu. Ei tapahdu mitään! Ympäristö hymyilee pääsääntöisesti.

    Vaadin meille alkuperäishulluille oikeuksia kulkea myös inkkaripäähineissä!

    Vaadin meille oikeutta olla oma itsemme, johon ei kuulu viisaana olemisen näytteleminen.

    VastaaPoista
  7. Lisään vielä toisen aspektin. Siis on selvää, että inkkaripäähine on sellainen merkki, että se on viaton mutta alkuperäishullulla saattaa johtaa yllä kuvattuihin seurauksiin.

    Sen sijaan kukaan ei saa pukeutua papiksi ellei ole pappi. Myös valepoliiseja kulkee tietämäni mukaan vanhuksia huijaamassa. Lääkärin takkia ei saa käyttää ellei ole lääkäri. (Paitsi teatterin lavalla.)

    Kirjoitan niin sanotusti virka-asusta, jota ei pätevyyttä vailla oleva saa hyödyntää eikä häpäistä.

    Inkkaripäähineellä ei voi erehdyttää meidän kulttuurissamme.

    Meillä on oikeus tunnustella sellaisia merkkejä jotka liittyvät toisiin kulttuureihin - kunhan ne eivät johda erehdyttämiseen ja edun tavoitteluun väärin perustein.

    Kulttuuriset leikit ovat totta kai sallittuja.

    Musta mies saa pukeutua jussipaitaan ja fiilistellä itseään seinäjokelaisena keskellä Afrikkaa. Jos siitä hänelle jotain iloa ja elämän sisällystä on. Hän saa myös opiskella Etelä-Pohjanmaan murteen - jos siitä hänelle jotain iloa on.

    Mikähän siinä on kun meidän aikamme on niin erottelukyvytön ja soosaava ja sotkeva?

    VastaaPoista
  8. Haluan olla tässä ihan yksinkertainen. Mua harmittaa ettei lapset juokse inkkari- tai länkkäripäähineet päässä metsissä enää ja koko se kuvasto on niiden mielestä pois, koska tv ei näytä enää kunnolla sitä maailmaa. Kultuurisen omimisen käsitteen korostus yhtä aikaa kulttuurisen kuohimisen kanssa on jo sellainen ajatusfarssi että putoan pois.

    (Juhan ja Vesan epäviralliseen Lin-kommenttiin mulla on ihan eriävä tunto: ihan tavallisen kivannäköinen nainen. Ja ehkä vähän liian laiha. Kun kanta on poliittinen uuspuritanismi, voi olla että se vaikuttaa tuolla tavalla silmiini ja antaa vääränkin vaikutelman ylikorostuneesta itse- ja maailman tarkkailusta joka ei taas ole kovinkaan aistillista koskaan lähtökohtaisesti. Belmannin sanoin: För dom hungriga, för dom törstiga ja silloin minä katson toisin. Ja jos joku tästä suuttuu, niin sanon valmiiksi, että "pojat! aloitti! )

    jope

    VastaaPoista
  9. Tosielämässä mies ei koskaan kommentoi naisen ulkonäköä. Siihen liittyy ikiaikainen herrasmiesten sopimus.

    Herrasmies kommentoi naisen ulkonäköä ainoastaan taiteellisissa teoksissaan, jos se välttämättä edistää asiasisältöä.

    Todellinen lady ei myöskään tosiolevaisesta miehestä koskaan sano "onpa siinä pulska poika ja löysää lihaa".

    Tarkkuutta, tarkkuutta, hyvä herrasväki. Itsesensuuria!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jari, tämä pätee suurimmassa osassa tilanteita, varsinkin niissä joissa muita on läsnä. Olen itsekin sanonut, etten julkisesti kommentoi yleensä läsnäolevaa ihmistä, paitsi myönteisessä mielessä perheväen naispuolisia. Netissä siitä on tullut hiukan lipsuttua.

      Poista
  10. Olen samaa mieltä kanssanne. Omassa blogissanikin on ollut tästä vääntöä.

    Menee aika yksitotiseksi ja tosikkomaiseksi, jos ei saa leikitellä edes vaatteilla!
    Suomalaiselle maalla asuvalle eläkeläisnaiselle kuuluisi ilmeisesti vain tuulipuku ja crocsit. Älähän yritä mitään jakkupukuja tai kotelomekkoja, hillitte hyvä ihminen ittes!

    Se että kirjailija ei saisi kirjoittaa mistään muusta kuin itsestään ja omanlaisistaan (kova selvittäminen ensin, ketä ne on!) on silkkaa sensuuria.
    Minusta fiktion kirjoittaja saa kirjoittaa minämuodossa vaikka kivenä tai kilpikonnana.
    Itse asiassa hänen pitää tehdä niin.

    Näkisittepä millaisia fantasia-asuja täällä Espanjan aurinkorannikolla näkyy tyypeillä feriassa. Feriat ovat karnevaalityyppisiä kaupunkijuhlia. Muutama vuosi sitten vapun aikaan kansojen juhlassa oli kyllä niin värikkäitä, niin hauskoja ja niin kiinnostavia kansallispukuviritelmiä, että siinä olisi suomalainen omimista vahtiva tiedostaja pyörtynyt.

    P.S. Li on hauskannäköinen, koulutyttömäinen, ei yhtään naisellinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Umpikuja on valmis, jos vaatteita ei saa "vaihtaa."
      Helsinkiin muuuttaneet nuoret afrikkalaiset ja Lähi-idän nuoret miehet kulkisivat tuolla logiikalla Bronxista omituissa hiphoppari-vaatteissa, tossuissa ja lippiksissä eivätkä omissaan.
      Tosin uskallan sanoa, että punainen jenkkilippis päässä väärinpäin on aina huono idis.

      Koko kulttuurisen omimimisen keskustelu (vaikka ymmärrämme kaikki perusteet) kertonee vain arvojen tyhjenemisestä relativismissa ja niiden väkinäisestä takaisin arvotttamisesta. Yhtäkkiä on netti täynnä kulttuuri-, rasismi- ja sukupuolipuhepoliiseja. Tuomiovalta on nyt jokaisella joka osaa kirjoittaa twiitin tms.

      J--- on kyllä ulkonäön kommentoinnista oikeassa. Mutta nykyään myös miehet ovat vapaata riistaa. Kymmenen puhelinluettelon paksuisen hakuteoksen saisi kasaan kommentoinnista joka on koskenut USA:n viimeaikaisen presidentin ihonväriä, hiuksia, kokoa, huulia.
      Mutta leikillisyys naisten ja miesten ulkonäköä koskiessa ei ole niin vaarallista, riippuu tietenkin miten sen tekee. Minun naismakuni ei ole eteeristen naisten eikä nollatoleranssisten periaate-ihmisten perään. Missä nauraa elämä sopivaan vakavuuteen yhdistyen, on kaunis nainen tai hyvä mies.

      jope

      Poista
  11. Jari, meri, Marjatta ja jope! Voisinko nostaa katkelmat hyvistä kommenteistanne esiin blogissani? Ei se tietenkään mikään pakko ole, mutta luvallanne sen tekisin. Oli niin hyvin ajateltu! Voisin pistää alle vaan aina kunkin kohdalle: Jari, meri, Marjatta ja jope.

    En loukkaannu, jos ette anna lupaa.

    VastaaPoista
  12. Ja Juha, tietenkin myös tuo sinun alkuperäinen kysymys mukaan, jos sopii!

    VastaaPoista
  13. Vesa, tottakai, se olisi kunnia minulle! Olit kyllä kirjoittanut terävän 'verson' viimeksi.

    Tämä lähtee nyt tallaamaan turistina ja katselemaan ympärilleen tämäkin esiin nostettu pointti mielessä.
    Katselen toisten pukeutumista kauneus-, hauskuus- tai persoonallisuus mielessäni. Sopivaisuus myös, jos menee aivan äärimmäisyyksiin.

    Hassua muuten, että tiukimpia tuomitsijoita ja rajaajia ovat yleensä ne, jotka sanovat puolustavansa ihmisiä.

    VastaaPoista
  14. Jos sieltä rivi jossa järkeä löytyy, sure, jope

    VastaaPoista
  15. Kiitos, Marjatta ja jope! Jossakin vaiheessa tänään näin käy.

    Mukavia lomahetkiä sinulle, Marjatta! ja jopelle töihin sitä samaa.

    VastaaPoista
  16. Käyhän se tietysti.

    Mutta nostan vielä esiin asian, josta ei tässä kommenttiketjussa ole vielä puhuttu.

    Se on transsukupuolisuus.

    Käytän esimerkkinä Li Anderssonia. - Kun hänellä on naisen anatomia niin sisäisessä sukupuolisessa kokemuksessaan hän omii anatomiansa tai ei. Jos hän omii anatomiansa niin hänellä on naiskokemus, joka nyt useimmilla naisilla, jotka naisen anatomiaan syntyneillä on.

    Silloin ilmaisu oletpa hyvännäköinen osuu maaliin. Tai oletpa söpö tai jotain sellaista.

    Mikäli Li Andersson ei omisi anatomiaansa niin hän olisi transmies. Tällöin transmies ei tahtoisi kuulla mitään söpöyspuheita. Hän tahtoisi sukupuolen korjaamiseen tähtääviin hoitoihin eikä niiden tavoitteena ole söpöyttäminen vaan maskulisointi. Hänen tapauksessaan.

    Mitä nyt kirjoitin on anatomiseen omimiseen liittyvää puhetta marginaalissa eikä siitä enemmistön tarvitse kohahtaa eikä ylireagoida.

    Se ettei pysty solahtavasti omimaan astiaansa - anatomiaansa - on nimenomaan sukupuolipahoinvoinnin ilmiö.

    Sukupuolipahoinvoinnin tilassa kulttuuri omii ihmisen toisin kuin hän tahtoo. Ihminen saa koko ajan itselleen muistutuksia väärästä roolista sillä anatomia aina kytkeytyy rooleihin ja kielipeleihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. J---, tuosta luulen ymmärtäneeni jotakin, vaikka 5 prossaa siitä mistä usein ja laajasti käsittelemässäsi aiheessa voi olla kysymys.
      "Se ettei pysty solahtavasti omimaan astiaansa - anatomiaansa - on nimenomaan sukupuolipahoinvoinnin ilmiö."

      jope

      Poista
    2. Muunsukupuolisuus ei ole asettumista mies-nais janalle tai niiden väliin. Sillä tarkoitetaan sukupuoli-identuteettiä joka ei ole yksiselitteisesti miehen tai naisen identiteetti vaan näiden yhdistelmä tai jotain aivan muuta. Käsitteenä "muunsukupuolisuus" on syntynyt tarpeesta kuvata täsmällisemmin ja selkeämmin kokemusta sukupuolesta joka ei mahdu kaksinapaiseen mies-nais jakoon. Sitä ei voi tarkastella lainkaan tämän kaksinapaisen jaon kautta "anatomisena omimisena", koska se on ihan muuta. Siinä ei ole kyse omimisesta vaan itseksi tulemisesta. Identiteetistä.

      Poista
    3. Sukupuoliroolit ovat aivan toinen asia. Sukupuoleltaan nainen tai mies tai muunsukupuolinen voi ottaa ja saada hyvin erilaisia rooleja elämässä ja elämänsä aikana.

      Sukupuolipahoinvointi taas on tila joka on yleiskäsite kaikenlaiselle pahoinvoinnille joka liittyy sukupuoleen, sukupuoliin.

      Tuolla edellä, aiemmassa kommentissa, sotketaan ulkoista ja sisäistä kokemusta sekä pyritään pitämään yllä kaksinapaista mies-nais sukupuolijakoa sekä työntämään marginaaliin muunsukupuolisuus.

      Vesa Haapala: Mistä ihmeestä sinä tiedät mitä transsukupuolinen kokee tai on kokematta? Ei se kuulu kokemuksiisi, vai kuuluuko? Kyky eläytyä toisen asemaan, kyky myötäelää on hyvä ominaisuus, mutta se ei aina vastaa sitä mitä transsukupuolinen kokee.

      Poista
  17. Kiitos, Jari! Tuo sukupuolipahoinvointi on hyvä kuvaus transsukupuolisen kokemuksesta. Erittäin valaiseva ja samastuttava ja voimakas käsite.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kappas, samaan aikaan oli Vesa samalla asialla. Eli kiitos J---- jope

      Poista
  18. Kulttuurisen omimisen käsitteen tahtoisin haastaa kulttuurisen maailmanperinnön käsitteellä.

    Kaikki mitä ihminen kaikkina aikoina on tehnyt muodostaa siten kulttuurisen maailmanperinnön.

    Globaaleihin ihmisoikeuksiin tulee kuulua oikeus tutustua tähän maailmanperintöön. Tutustua, tutkia, pelata roolipelejä, joihin niveltyy kulttuurinen maailmanperintö.

    Ja maailmanperintö ei pysähdy. Se kehittyy ja muotoutuu kaiken aikaa eikä ole sementoitunut mihinkään.

    On kysymys en sano että jokamiehenoikeuksista vaan jokahenkilönoikeuksista samalla tavoin mustikoiden poimimistakaan ei voi kieltää.

    VastaaPoista
  19. Musta ihmissyöjä Afrikassa hämmentelee kauhalla jättiläispataa ja laulaa sitä tehdessään:

    "Jos joskus joutuusin kulukeelle,
    niin voisikko mua auttaa?
    Ja antaasikko lepäpalan,
    jos tulisin teirän kautta?

    Se oli mun mammani viimmeenen sana
    kun lähärin sen hoiron alta.
    Elä sinä hyvin eli huonosti,
    kun ittellä sull on valta.

    Se oli mun mammani viimmeenen sana
    enenkun se kuali.
    Mihinkhän sinäkin raukka jourut,
    joka oot viälä nuari.

    Kun minä olisin piännä kuallu
    kummini kapaloolle,
    niin en olsi joutunu
    sinne mailman hartioolle.

    Kun minä olsin piännä kuallu
    kiikkuhun eli kehthon.
    Niin en olisi joutunu
    sinne mailmalle repalehthon."

    (Kauhavan laulukirjasta)

    (Kauhavan laulukirjasta)

    VastaaPoista
  20. Pitää olla: Kun minä OLSIN piännä kuallu ja pitää olla: niin en OLSI joutunu. -Afrikkalaiselle laulajallemme on sallittava toistaiseksi pienoisia kielivirheitä.

    VastaaPoista
  21. Omimiseen kyllä liittäisin sellaisen asian kuin demoninen omiminen. Koko Hitlerin valtakunta oli esimerkki demonisesta omimisesta. - Hitler itsessään oli täysin tyhjä. Mutta hän tahtoi olettaa sellaista historiaa, jonka tahtoi omia. Emme voi kuvitella, että SS-mies olisi kulkenut inkkaripäähine päässä. Sellainen olisi kuvottanut Hitleriä ja näin hän jätti intiaanit rauhaan omaan erilaisuuteensa.

    Fasismi nimenomaan vastustaa kaikenlaista kulttuurilla leikittelyä. Fasismi vastustaa sellaista käsitettä kuin maailman kulttuuriperintö.

    Fasismi puolustaa näitä inkkaripäähinesuuttujia.

    Ainoastaan fasisti sanoo, ettei missi saa pitää inkkaripäähinettä.

    Tämä on samaa kuin, että SS-sotilaspuku kuuluu vain harvoille ja valituille. Kuten kuuluikin Hitlerin ajassa.

    Fasismi elää. Ja fasismi on aina vakavaa. Fasismi ei hymyile eikä leikittele.

    Ymmärrän mustan Mannerheimin leikittelynä - vaikka ei se minuun uponnutkaan, koska käsikirjoituksesta puuttui havahtunut särmä, viekoitteleva ydin.

    Mutta siis miten keskellä Afrikkaa puhuisit Suomesta ja Marskista?

    Ja jokainen ilmakitaransoittaja aina omii Jimi Hendrixin. Ainakin minä.

    Olisi mahtavaa kun neljännen Tuntemattoman sotilaan version tekisivät aikanaan venäläiset. Yksinomaan venäläiset. Kokonaan venäläiset.

    VastaaPoista
  22. Kulttuurisesti leikittelevä, kokeileva ja eläytyvä ihminen on mielenterve ihminen.

    Jo yksistään elokuvien katsominen edellyttää leikittelevää, kokeilevaa ja eläytyvää suhtautumista katsomisen kohteeseen.

    Kuinka voit lukea romaania, jos pelkäät sisimmässäsi että astut kulttuurisen omimisen alueelle? Pitäisikö mennä ripittäytymään papille kun antoi romaanihenkilön astua sisälle sisimpäänsä?

    Yhteiskuntatieteilijöille tämä keskustelu kulttuurisesta omimisesta on tietysti hyvin mehukas. - Se osoittaa, että massapsykoosi on aina mahdollinen. Se osoittaa, että yhteiskunnallinen regressio on mahdollista.

    Tietysti koen hyvin surullisena, jos juurikin nuori tutkijuus nostaa agendalle kulttuurisen omimisen.

    Voimme tietenkin yrittää antaa huumorilla vastaiskun nousseelle ilmiölle. Joka siis tarkoittaa kuvaa seinäjokelaisesta murhaamassa samuraimiekalla eikä Kauhavan puukolla. (Ei tää vissiin ollukaan huumorii...)

    Mutta kyllä asia on erittäin pohdituttava, jos kulttuurisen omimisen teemasta tulee jonkinlainen suurprojekti ihmistsunamin ja ilmastonmuutoksen ajassa.

    Olen kaiken aikaa tarkoittanut sanoa, että kulttuurinen omiminen on erittäin terapeuttista. Se on ihmistä hoitavaa ja ilahduttavaa. Se on vastaisku masennusta vastaan.

    Mutta kuten sanottu käytän kulttuurisen omimisen paikalla käsitettä kulttuurinen maailmanperintö ja siihen liittyvä nautintaoikeus ihan vain sen vuoksi koska on syntynyt ihmiseksi. - Ihmiseksi syntymisessä on siis hyviäkin puolia.

    VastaaPoista
  23. Lisään vielä yhden aspektin. - Kun traumapotilaalle tulee raju takautuma niin hän on irtoamassa nykyhetkestä. Silloin tarvitaan keinoja, jotka pitävät nykyhetkessä. - Voi laittaa jääpalan suuhun tai suklaapalan. Voi hieroa myös varpaita mattoa vasten.

    Mutta joku esine on myös hyvä. Vaikkapa kädessä puristeltava pehmeä pallo.

    Inkkaripäähine on myös hyvä. Se ei liity välittömästi meidän kulttuuriimme, mutta sitä on hyvä kosketella, sitä on hyvä pitää käsissään. Se auttaa takautumasta selviytymisessä. - On hyvä että joku jossain kulttuurissa on keksinyt ja kehittänyt inkkaripäähineen. Suomalaiseen hätään.

    VastaaPoista
  24. Jari, nämä olivat ilahduttavia pohdintoja, kiitos!

    Sitä jäin kuitenkin miettimään, että mitähän Hitler olisi tehnyt intiaaneille, jos heitä olisi ollut Euroopassa. Muille pienemmille ryhmille kävi yleensä huonosti. Olisiko hän voinut nähdä intiaaneissa sankaruutta - epäilen, että Hitler olisi lanannut heidätkin demonisuudessaan maan tasalle. Tarkoitan, että Hitler jätti intiaanit rauhaan vain siksi, ettei päässyt Amerikan mantereelle.

    VastaaPoista
  25. Vielä, pidän noista pohdinnoistasi, joita kirjaat blogiisi. Olet aivan oikealla tiellä!

    VastaaPoista
  26. Täällä on taas kiva käydä kommentoimassa tai vain lukea toisten keskustelua siihen isommin osallistumatta.

    Joskus tulee näitä hetkiä, että jokainen lisää omalla tyylillään jotain yhteeseen aiheeseen ja yhdessä saavutetaan enemmän.

    Jaan Jari pohdiskelusi eläytymisestä.
    "Kuinka voit lukea romaania, jos pelkäät sisimmässäsi että astut kulttuurisen omimisen alueelle? Pitäisikö mennä ripittäytymään papille kun antoi romaanihenkilön astua sisälle sisimpäänsä?"

    Minusta kirjailija onnistuu, jos lukija eläytyy. Lukiessa saa eläytyä vaikka murhamieheksi, se ei vahingoita ketään.

    Itse olen helposti eläytyvä. Lähden elokuvista itkien. Meillä on pieni leffateatteri, perheyritys. Omistaja katsoi minua tyytyväisenä viimeksi, kun poistuin naama märkänä pää käsien välissä ja sanoi:"Tämä on kyllä paras suositus elokuvalle!"

    Vesalla on myös säihkyvää jatkoa tälle Versoissa.

    VastaaPoista
  27. Kiitos, Marjatta, niin täällä kuin tuollakin!

    VastaaPoista