tiistai 6. maaliskuuta 2018

SOTA APINOIDEN PLANEETASTA (ja päivitys kahdesta muusta oskariehdokkaasta )


Tämän olisin halunnut nähdä isolta kankaalta. Minulle vuoden -18 huikein elokuvakokemus tähän mennessä. Sota apinoiden planeetasta on elämyksellinen sota- ja seikkailuelokuva. Woody Harrelsonin Kenraalin dilemmaan on helppo eläytyä. Kiinnostava hahmo, jossa aikamme ristiriitaiset tuntemukset henkilöityvät.

...

Kävin katsomassa del Toron voittajaelokuvan. Häviää kirkkaasti hänen mestarilliselle Faunin labyrintilleen. Kohtauksiin ei syntynyt kunnollista jännitettä ja tarinan käänteet onnistuvat liian helposti; kenenkään puolesta ei aidosti ehtinyt jännittää eikä kenenkään tunteisiin kunnolla eläytyä; loppu oli minulle täydellinen antikliimaksi. Sanoisin että käsikirjoitus oli hätäinen. Apinoiden planeetta siis yhä vuoden paras elokuvaelämys. (Kolme mainostauluakin jäi sille toiseksi.)





6 kommenttia:

  1. Tätä en ole nähnyt, mutta vuosi sitten näkemäni Get Out jäi vahvasti mieleen. Siitä me muistaakseni keskustelimmekin kerran. Eipä ihme, että se sai parhaan alkuperäiskäsiksen Oscarin.
    Del Toron ohjaama The Shape of Water on huikea!
    Call Me By Your Name jäi minulle laimeaksi. Se sai parhaan sovitetun käsikirjoituksen palkinnon. Luen parhaillaan romaania, josta se on sovitettu. Kiinnostaa nähdä, miten leffa on rajattu ja onko kirjan ideaa muutettu paljonkin. Romaanin tarina yltää ajassa kauemmas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Floridaprojektin näkemistä odotan. Three Billboards oli hiukan laimea kokemus mulle. Puoliväliin loistava, sitten kässäri tukkeutui jotenkin, liikaa asiaa ja ihan loppu epäuskottava, tai ainakin kaukaa haettu. Sen pahispoliisin junttiäiti oli parasta.

      Poista
  2. Vähän kateellinen teille kun olette ehtineet ja saaneet aikaiseksi katsoa vaikkapa nuo leffat. Olen toki lukenut niistä, mutta eihän sen perusteella voi tietää mitään tietenkään. Sama kuin olisi lukenut kirjasta pelkän takakansitekstin.
    Mulla on kaiken lisäksi vielä tuossa noin 10 min. ratikkamatkan päässä kaikki Helsingin leffateatterit ja Arkistokin, mutten ole käynyt ainakaan pariin vuoteen leffassa, itse asiassa siitä on kauemmin. Koska olen elokuvista pitänyt paljon, ollut elokuvakerhossakin mukana ja lukenut leffakirjallisuutta ja ohjaajien elämänkertoja vuosikausia ja eläytynyt voimakkaastikin leffaan taidemuotona mutta nyt on kuitenkin näin, ei tästä voi vetää muuta johtopäätöstä kuin että intohimo eläviin kuviin on kadonnut jonnekin. TV onneksi korvaa jotain katsomisesta ja Arenasta telkun kautta (ei missään tapauksessa koskaan tietokoneen ruudulta!) voi löytää vaikka mitä laatuleffoja. Mutta...silti ei se ole sama kuin valkokangas.
    Mutta leffaan on jotenkin vaikea saada mennä. Jonoja, porukka syö siellä, puhuu, pitää netistä tulostaa lippuja tai odotella niitä tiskillä, hirvittävän pitkät mainokset. Tai niin ainakin kuvittelen:) Pitää mennä pian testaamaan. Ja valita leffa tarkasti.

    Mutta onneksi sama kuin tärkeiden kirjojen kanssa joita ei tarvitse lukea aina uudestaan, koska ne ovat aina mukana, on leffojenkin suhteen: voin laittaa tietyt elokuvat pyörimään vaikka metromatkalla töihin. Ei siis kännykällä (ei ole älypuhelinta), mutta siinä ihan nenän edessä, ja katsoa hienoa taidetta penkkien välisessä ilmatilassa silmät puoliummessa.

    Leffamakuni on edelleen kyllä laaja. Kaiken maalaiset ja kaiken lajiset leffat käy jos ne on hyviä. Tykkään kyllä katsoa ehkä enemmän vanhoja leffoja kuin uusia. Kotona tulee kuitenkin myös satunnaisesti surffaamalla katsottua komedioitakin, koska nauru on aina hyvästä, niitä on kiva katsoa yhdessä ja mua on todella helppo naurattaa.

    jope

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käy katsoon Floridaprojekti (Willem Dafoe). Sen trailerit näyttää mahtavilta.

      Poista
  3. Jope,en ehtinyt ja jaksanut työaikana katsoa paljon elokuvia, mutta nyt on eri juttu.
    Tykkään katsoa elokuvia juuri elokuvateatterissa eikä meillä onneksi ole häiriöitä, teatteri yleensä puoliksi tyhjä. Muutaman kerran ollaan U:n kanssa saatu jopa "yksityisnäytös".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuon apinoiden planeetan oisin halunnu nähä elokuvissa. Vaikuttava elämys. Ja älyäkin inspiroiva.

      Itse olen ollut pari kertaa yksin elokuvissa. Se on mahtava kokemus.

      Poista