Liikutun aina sen elokuvallisesta herkkyydestä ja kauneudesta (ja haluan unohtaa pienet asiavirheet).
P.S. Keskustelu, jonka kävin tuttavani kanssa, pisti komppaamaan hänen näkemystään: Elokuva olisi vielä parempi ilman natsitematiikkaa. Puhtaana rakkauselokuvana olisi todellakin nykyistäkin parempi.
Juha: tulee tänään, joulupäivänä klo 21 TV2:n lähettämänä.
VastaaPoistaNäkee sen telkkarista paremmin kuin tietsikan ruudulta. Vaikka ois isompikin näytö, niin tietokone on kalliimpi härpäke kuin telkkari.
Hyvää loppuvuotta ja parempaa vuotta 2021.
Kiitos Ripsa ja samoin! (Lisään tuohon juttuuni vähän...)
PoistaHeräsin kesken unieni siihen, ettei enää sadakaan.Tai ehkä saaristossa sataa kun meren suunnalla näkyy sumun häiveitä.
VastaaPoistaHiljaisuus kaupungissa on harvinaista. Ja ajattelin tuota Hölmö nuori sydän-leffassa aivan samaa: se natsi/maahanmuuttajajuttu vei terää selvästi.
Voi olla että käsikirjoittaja oli miettinyt että tarvitaan vastavoimaa rakkaudelle, mutta olihan tuossa nyt aika tavalla tavaraa, johon olisi voinut sukeltaa. Siis koko nuoruus!
En tiedä miten elokuvakäsikirjoitus oli syntynyt. On kai mahdollista että nuoria hupsuja on semmoisiakin, joita vetää toisaalta se tappelu. Olihan tuossa myös "oikeata" nyrkkeilyä. Ja toisaalta sillä flikalla bilettäminen...
Hyvää tapaninpäivää Juha-bloggarille itselleen sekä Ripsalle!
VastaaPoistaTiedättekö, minusta se rasismijuttu kuului olennaisesti tähän elokuvaan, koska se on itähelsinkiläisten lähiönuorten, varsinkin miesten, arkipäivää.
Hieno symmetria tuli myös siinä että samalla kun Kiira astuu taksiin ja lähtee synnyttämään uutta elämää Lenni tuupataan poliisiautoon oltuaan tappelemassa ja tuhoamassa elämää.
Somalinaapurin leppyminen taksiautonsa vahingoittajalle oli kyllä liian helppo ja naivisti kuvattu episodi.
Elokuva herättää kysymyksen, mitä tehdä hämmentyneille ja turhautuneille lenneille, joita on kaikkialla missä hyvinvointi jättää vähäosaisimpia syrjään.
Aika huono ennuste rakkaudelle minusta tuosta elokuvasta jäi, molemmat nuoret niin osaamattomia ja vailla taustatukea.
PS Ripsa, kyllä Areenaa voi katsoa myös telkkarista, ei vai pieniltä ruuduilta.
Terve Marjatta. Mukavaa kun olet taas täällä. Itse katson aina tätä elokuvaa visuaalisena ja rytmillisenä taideteoksena. Harvoin näkee näin kaunista elokuvaa. Kun olin elokuvissa tätä katsomassa, liikutuin esteettisestä luontevuudesta. Kyllä tajuan mitä tuossa uusnatsiporukassa ja nuoren pojan liittymisessä siihen tavoitellaan mutta katsoisin mieluummin tuosta teemasta ihan oman elokuvansa.
PoistaJuha,Marjatta
PoistaMinä ajattelin sen nuorenparin ennusteesta, että ovatkohan ne yhtään osaamattomampia kuin mitä me on oltu? Tai meidän vanhemmat olivat nuorina?
Tämä pahuksen elämän hallinta tuntuu liittyvän oleellisesti siihen kuinka paljon on rahaa. En usko että teinit ymmärtävät elämisen ehdoista yhtään enempää kuin mitä esim. suuret ikäluokat. Lukuunottamatta sitä erilaista lapsuustaustaa: me jouduttiin tulemaan toimeen sodassa vaurioituneiden vanhempien kanssa. Ja sitä samaa sakkia olivat oppikoulujen opettajat.
Rakastuminen on tietysti rakastumista ja oli se pariskunta hellyttävä. Ehkä se natsijuttu liittyi juuri tuohon osaamiseen: vanhemmat eivät ole jostain syystä osanneet kertoa, miksi he olivat niin poissaolevia kuin olivat.
Onhan sillä parilla energiaa. Jäin toivomaan pikkuperheelle kovasti jaksua ja uskoa itteensä.
P.s.Marjatta: olen kuullut että Areenaa voi katsoa telkasta, mutta en ole keksinyt että miten. Laps taas viisaa johonkin kotinsa nurkkaan jossa näyttää olevan pienikokoisia pömpeleitä, joilla koko talosta tulee nettipaikka. Ei aavistustakaan mitä ne ovat. Ja todennäkösesti maksavat hirveästi.
Vähän hölmön (vanhan) sydämen lisäys tähän, mutta jokin hulluus on nyt minussakin elokuvien suhteen. Olen katsellut Arenasta leffoja. Aivan genrestä toiseen. Eastwoodin Million Dollar Baby (loistava viipyilevä elokuva, hyvä pohja mm. eutanasian pohtimiselle), Kesä (merkillisen hieno kuvaus neuvostoelämästä ja rockista,
VastaaPoistaaiemmin Pitsinnyplääjä (10+++), Näkymätön Elina (kotimaamme ykkösohjaaja on Härö), Cummingsin upea indie-leffa Thunder Road. No, ei siinä mitään. Pidin kaikista, paljon. Mutta miksi haluan tämän jakaa on tältä aamulta. Katsoin Kassilan Niskavuoren (!!) - ja mitä ihmettä, olin täysillä mukana. Teknisesti ja näyttelijätyön kannalta upeasti toteutettu draama, tekisi mieli sanoa perusdraama, mutta olipa sekin hyvä. Kyynisyys leffojen suhteen hemmettiin siis! Entisenä leffamiehenä on todettava että elokuvaromantikon osa on hyvä osa. Ja kun on pitkään ollut katsomatta, niin tuntuu entistä paremmalta. Kaikki maistuu (ja jos leffa ei miellytä, en jää sitä hautomaan, vaan katkaisen). Elokuva on pohjimmiltaan minunkin mielestäni enemmän kuin aiheensa. Se on peräkkäin virtaavia kuvia. Hyvä tarinalinja on hyvä lisä mutta ei aina välttämätön. Tällä kertaa nuo leffani ovat olleet tarinakeskeisiä. Jospa vain jostain tähän lomaan saisi vielä AT:n kuvavirran, esimerkiksi Nostalgian löydettyä niin lomani vastaa kymmentä Levin reissua. (Levillä en ole koskaan käynyt).
Kaiken hulluuden keskellä voi aina katsella elokuvia.
PoistaKatsottiin tyttären Arenasta kanssa Fellinin 8 1/2 ja Mikan Arvottomat.
Ensimmäisen voisin katsoa vaikka seitsemän kertaa, kuvakerronnan ilo on niin mieletöntä ja miehenkin silmä lepää Marcellon kasvoilla leffan naisista puhumattakaan. Mikan Arvottomista tulee taas muutama oma kasarin avainkokemus mieleen.
Mutta parasta oli kun oma 17v. alkoi analysoida näinen kahden leffan tasoa, omalla alkavan filmihullun sanastollaan ja heti löysi kulman jota minä en ole tullut miettineeksikään. Isän kyynel melkein tässä vierähti.
Leffat on peräkkäin muuten melkoinen pari. Kasipuolen tekee mies joka on siinä ajassa maanosan lahjakkain ja ammattitaitoisin ohjaaja uransa huipulla, Arvottomat on taas pitkän leffan esikoisohjaus ja täynnä kömpelyyksiä jotka ei kuitenkaan yhtään haittaa.
Pitäisi pysytellä todellisuudessa (vai pitäisikö?), mutta leffojen taikahuone on hyvä pakopaikka ellei paras.
Kun vielä oppisi katselemaan uudempiakin leffoja yhtä innostuneena niin olin löytänyt kadonneen filmihulluuteni takaisin.
(lauseitteni logiikka hiukan yllä sekoilee, mutta en ala korjailemaan; ajatus tullee läpi...)
Poista