1
Olen Facebookin filosofiaryhmässä. Siellä keskutelemme siitä, onko filosofialla mitään annettavaa sodan haasteeseen. Tämä on minun kommenttini:
Joku kysyi, onko sota rationaalista? Minusta tuntuu, että se on tuon käsitteen ulkopuolella; puhetapojen ja kielipelien äärimmäinen muoto, kohta missä kieli ei enää pelitä; "viimeinen kielipeli", jonka aikana ne jotka siihen eivät itse konkreettisesti ole osallisina, harjoittavat omaa peliään. Kuten me nyt täällä. Sota saa ihmiset puhumaan sodasta. Rationaalisuus kuuluu meidän peliimme. Putinin ja vaikkapa Isisin peli on jotain Toista niin kauan kuin sitä ehdottomuudessaan kestää.
2
No. Tietenkin sodassa on rationaliteetit. Puolustautuminen, elintilan hankkiminen ym. Rationaliteetti ei ole tietenkään eettisyyttä, se on rakennetta. Kaikessa mitä ihminen tekee on rationaalisuutta. Rakennetta.
Sodan mielettömyydestä puhuessa ajattelee sitä enemmän hyökkääjän tekona ja samalla rationaliteetti moralisoituu perusteettomasti. Haluamme nähdä vaikkapa nyt sitten Putinin järjettömänä olentona, koska etiikkamme sitä vaatii.
Oikeastaan tuo tekstini käsittelee sitä, onko sota siinä mielessä rationaalinen, että sitä voisi hallita rationaalisesti esim. pasifismin kielipelillä. Sitä en usko. Tämä koskee myös lausetta "väkivalta ei ole ratkaisu". Kyllähän se aina on, jos ei sotke siihen moraalia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti