sunnuntai 28. elokuuta 2022

KUKA MINUSSA PUHUU KUN PUHUN MARINISTA?

Näissä Marinin kaltaisissa kohuissa minua häiritsee aina se, että polarisaatio syntyy valon nopeudella: feminiini vs. maskuliini/patriarkaatti, konservatiivi vs. edistyksellinen, vasemmisto vs. oikeisto jne. Sen jälkeen on vaikea ajatella ja varsinkaan ilmaista ajatteluaan tarkkailematta miten itse asettuu suhteessa näihin oppositiopareihin. Mitä voin sanoa kavaltamatta sitä arvomaailmaa, jonka omaksi kokemani yhteisö jakaa? Kuinka esimerkiksi voi naisena puhua tapauksesta kieltämättä kanssasisariaan? Tai miehenä vahvistamatta patriarkaattia tai tulematta epäillyksi sen edustajaksi. 

Tämä polarisoituminen on tietenkin aina haastavaa; ilmasto ja sukupuoli nyt tulevat heti mieleen. Harva aihe välttää sen. Enkä väitä, etteikö polarisaatiossa tulisi esiin jotain oleellistakin. Mutta oppositioparit viittaavat helposti enemmän toisiinsa kuin itse asiaan.

No. Itse ajattelen, että Marin on ollut huolimaton pääministeriydessään. Minun oppositioparini on siis huolellisuus vs. huolimattomuus. On selvää, että jos bilettämässä on puolituttua tai jopa tuntematonta väkeä, ei pidä yllättyä jos materiaalia nettiin vuotaa. Pääministeri ei voi tässä asiassa valitettavasti koskaan ns. rentoutua. Tätä huolimattomuuttaan Marinin kuuluisi pahoitella, ei sitä, että piti hauskaa tai sitä, että "jouduitte kanssani tällaista näkemään vaikka videot eivät olleet tarkoitettu julkisiksi". Tässä hän ohittaa oleellisen. Ei ollut tietenkään tarkoitettu, mutta pääministerin olisi se pitänyt varmistaa. Mitään pääministeri ei voi jättää oletuksen varaan. Oli mies tai nainen, oikeistolainen tai vasemmistolainen.

Pelkäänkin nyt, että kun hän lupaa muuttua, hän lopettaa bilettämisen. Eikä vain ole tästä edes tarkempi tilanteissa, jotka tarkkuutta pääministeriltä vaativat.  Pelkään siis sitä, että Marin käsittää itsensä sillä tavoin väärin.

5 kommenttia:

  1. Tuo oppositipari on hyvä työkalu ja auttaa hahmottamaan hyvin sekä julkista keskustelua, että omaa ajattelua missä tahansa asiassa. Otan käyttöön. Voi kuitenkin käydä niin, että julkisesti ilmaistu kanta yhdistetäänkin mielivaltaisesti vastaanottajan oppositipareihin eikä niihin "pareihin" mitä ilmaisija on tarkoittanut. Tämänhän sinä kuvasitkin. Ihmisille mielikuvitellaan koordinaatteja omien (esim. noiden o-parien perusteella) näkemysten perusteella eikä keskusteluun varsinaisesti tuotujen. Kun keskustelu muuttui, olisko ollut noin 6-10 vuotta sitten tuolla tavalla luokittelevaksi, käytin itse usein termejä kaksoiskoodi, turvasanasto jne. kuvaamaan ilmaisun alisteisuutta ja ryömimistä mahdollisten väärinkäsitysten tai tarkoituksellisten väärinkäsityshalujen edessä.
    Surkeaahan sellainen on. Erityisesti jos oma ajattelu virtaa ja muuttuu vähänkin on kannanottaminen polarisoituneisiin asioihin ihan toivotonta, koska tulet kuulluksi vain kuvitellun ryhmän (esim. sukupuoli, vasemmisto/oikeisto, ilmastokanta) edustajana, monoliittina. Vastakkainasettuluja sinänsä ei pidä väistää, pelätä, säikähtää, mutta on pidettävä huolta että tajuamme keskustelun suhteen aikaan. Itse en esimerkiksi ole välttämättä huomenna sitä mitä olen nyt tänään.

    Marinista sitten. Eniten turhautunut siihen millainen
    henkilö-fanitus häneen näköjään sittenkin liittyy. Demokratia 2020-luvulla ei tarvitse maan isejä eikä maan äitejä eikä Prinsessa Rohkeita (erään kolumnistin ihailevasta kynästä) sen enempää kuin oppositio-Mestareitakaan. Kun ideologia korvaa havainnoinnin ja identiteetti ajattelun, niin onhan siinä kulttimaisia piirteitä. Monen kokemus onkin, että tämä hallitus on kaupunkilaismenestyjien ilmastohallitus. Eikä juurikaan muuta. Niin no, tuo on nyt näköjään mun oppositiopari (toistaiseksi), ei välttämättä totuus.

    jope

    VastaaPoista
  2. Tämän aiheen käsittely ja siitä kirjoittaminen on tarkkaa puuhaa. Ja sittenkin joskus mahdotonta. Tai no. Riippuu siitä minkä hinnan on valmis maksamaan. Itse olen tähän saakka saanut asiallista palautetta.

    VastaaPoista
  3. Sama juttu palautteen kanssa, tai siis keskustelun, kun blogittomana vain kommentoin enkä varsinaisesti "päivitä" tai vedä yhteen mitään kirjallisesti. Julkisessa keskustelussa näkee sen sijaan liikaakin tahallisia väärinymmärryksiä.
    Marinista jonkinlainen mutuhavainto sosiaalisien kontaktien kautta, miksei mediankin, että enemmän tuntuu menneen niin, että nuoret eivät tilanteessa juurikaan kriittisiä, iäkkäämmät sitten enemmän. Aika turhauttavaa jos maailma on niin yksinkertainen, että ikä riittää jakolinjaksi siinä kuin joissakin (liian monissa) asioissa sukupuoli (yhtä turhauttavaa). Ihanne olisi ettei poliittisiakaan asioita ja kysymyksiä voisi jakaa edes poliittisen asenteen mukaan, vaan asia ja tilanne kerrallaan. Silloinhan ihmiset olisivat vapaita! Pelottavaa?

    VastaaPoista
  4. Stillerissä sopivan häritsevää pohdintaa (Saukkomaa ihan perussettiä, mutta sen perään tuleva Katleena Kortesuo haastaa hyvin):
    "Onko Bile-Sanna toimittajien luomus" https://areena.yle.fi/audio/1-62828918

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on hyvä juttu joo. Minä linkitin faceeni puopolon ohjeman, jossa tuo kortesuo aika hyvin tiivistää oman näkemykseni.

      Poista