Kuten tuolla aiemmin kirjoitin, Brokeback Mountainista en elokuvana pitänyt, mutta novellista sitäkin enemmän. Ja koko Lyhyt kantama -kokoelmasta. Ainut häiritsevä juttu muuten lähestulkoon täydellistä lukuelämystä on hienon suomentajan Marja Alopaeuksen tapa kääntää Puoliksi nyljetty härkä -novellin lion leijonaksi. Amerikkalaiset lukijat tietenkin mieltävät välittömästi (vuoristo)leijonan puumaksi, mutta suomalaiselle suoran käännöksen efekti on "taiteesta etäännyttävä". Joko Alopaeuksen olisi pitänyt kääntää lion puumaksi tai sitten alaviitteellä selittää leijona-sanan merkitys wyomingilaisille. Kielenkääntäjän työn on oltava kokonaisen mielenmaiseman muuntamista lukijalle välittömästi todeksi kokemukseksi. Suomentajakin voi siis tehdä dramaturgisia virheitä.
Voihan olla tietysti niinkin, että Alopaeus ei tiedä, ettei Amerikan mantereella ole leijonia ja siksi luullut Proulx'n tarkoittavan afrikkalaista kultaharjaa. Luulisi hänen muuten jotenkin viittaavan tähän semanttisen sekaannuksen mahdollisuuteen. Kielen ammattilaisten kun on aina otettava huomioon se yksikin ymmärtämätön lukija, joka voi sanoissa ja niiden tarkoitteissa harhautua.
Tai no. En nyt ihan oikeasti halua tuohon luonnontieteelliseen tietämättömyyteen uskoa. Kyllä kyse on varmasti huolimattomuudesta tai ajattelemattomuudesta. Tällä kertaa melkeinpä toivon sitä.
Suomessa on käytetty puuman ohella joskus sanaa vuoristoleijona, mutta ei koskaan pelkkää sanaa leijona tarkoittamaan anerikkalaista kissaeläintä, josta Proulx puhuu, kun kirjoittaa "There were good caves up there from a lion's point of view". Minulla on tämä novellikirja vain englanniksi. Oikea suomennos on minustakin puuma. Varmaan tullut kääntäjälle kiire ja jäänyt korjaamatta.
VastaaPoistaJa kun se on ainakin neljässä paikassa leijona. Eli ei ihan vahinko. Mutta proulx on ihan mahtava.
PoistaTänään tulee neloselta kymmenen jälkeen toisen hienon kirjailijan teoksen pohjalta filmatisoitu leffa. Menetetty maa Coenin veljesten versiona Cormac McCarthyn No Country for Old Men -romaanista. Olen katsonut elokuvan pari kertaa. Kerran leffassa ja sitten muuten vaan. Tietenkin nuo mainokset välissä ärsyttää, mikäli niitä on nelosella sekaan pistetty.
VastaaPoistaVois katsoo uudestaan...
PoistaSynkkää meininkiä mutta hienoja roolisuorituksia. Ja nuo autiomaamaisemat ja niiden kontrastina kaupunkien elämänmuoto lumoavat minut aina.
PoistaKaoppa malickin julma maa jos jostain löydöt. Eeppistä autiomaata ja nerokasta henkilökuvaa.
PoistaTästä on puhuttu ennenkin, mutta mulla Cormacin kanssa jännä juttu. Kun olen niitä muita lukenut, en ole päässyt samaan elämykseen ja kokemukseen kuin Tietä lukiessa. Näkee kyllä selvästi että siinä kielessähän Mc Carthyn juttu on, ihan mieletöntä tekstin rakentamista ja samalla luonnollisen helppoa, mutta Tiessä mulla se ja lisäksi aivan järisyttävä sisältö. Ja sisällöllä en tarkoita vain sitä missä tilanteessa isä ja poika ovat, vaan koko sitä valintaa minkä isä tekee teoillaan koko ajan. Jossakin vaiheessa ajattelin sitä suorastaan mallina, mitä munkin pitä pienenpienenssä mitassa seurata. Kun mun metafysiikka oli viitisen vuotta sitten heikossa hapessa ja nihilismin perkele olkapäällä Cormacin Tie ja Saramagon Kertomus sokeudesta laittoivat mut uuteen kuosiin. ihan sananmukaisesti.
Poistajope
Sama täällä. Paljon ylistetty Veren ääriinkään ei tärähtänyt muhun niin kuin Tie. (Kohtaus jossa äiti jättää isän ja pojan, on järisyttävä.)
PoistaMalick on huippu ohjaaja. Julma maa ja Veteen piirretty viiva, hienoja elokuvia. Veren ääriin on julma ja epäinhimillinen (viitteet Nietzscheen ja yli-ihmishahmon tuhoisuuteen kaikessa raakuudessaan ilmiselvät vaikkakaan eivät moralisoivat), Tie inhimillinen ja eri tavalla hyvän mahdollisuudesta puhuva - Veren ääriin näyttää lähinnä pahan luhistavan voiman.
VastaaPoistaMulle malickin huiput ovat julma maa ja uusi maailma. Nykyisin se haahuilee liikaa. Mutta en ole vielä menettänyt toivoani sen suhteen.
PoistaMalickilta tulee melko harvaan noita elokuvia. Eikös se aloittanut 70-luvun alussa, oliko Julma maa peräti eka oma ohjaus? Leffoja on kai nyt 4 vuosikymmenellä alle 10, 7-8?
VastaaPoistaJulma maa oli eka joo.
PoistaJuha! Mulla on muutama jenkkikaveri joka käyttää sanaa Lion. Ja suomeksi olen nähnyt käytettävän sanaa vuorileijona, mutta samaa sanaa käytettiin muinoin Pohjois-Afrikassa asuvista leijonista, joilla on tumma kauluri ja ovat tummanharmaita muutenkin ja vähän pienempiä kuin se eteläinen serkku.
VastaaPoistaTuon leijona-sanan luin minäkin. Ja kyllä se suomennetaan että puuma. Englanniksi puhutaan myös eläimestä nimeltä gougar ja panther. Puuma voi olla myös musta.
Jotenkin tuntuu että suomentaja on elänyt jossain rinnakkaistodellisuudessa kun se ei ole nähnyt tossa leijonassa mitään kummallista. Rohkenen sittenkin uskoa, että hän ei tiedä, ettei Amerikassa ole leijonia. Hämmentävää. Ei akateeminen kouluskaan ole tae yleissivistyksestä.
VastaaPoistaEikös tuo englanninkielinen "gougar" ole meidän "puuma" eli vanhempi nainen, joka jahtaa nuoria miehiä, ja "cougar" (c-kirjaimella) se eläin eli Puma concolor?
VastaaPoistaTuli vaan hauska mielleyhtymä, että jos novellissa kaikki "lion"-sanat korvaisi sanalla "gougar" niin tulisi koominen rinnakkaisversio novellista.
PoistaKommenttini voi poistaa, jos ne olivat asiattomia, ei ollut tarkoitus kuittailla. Tuo kirjoitusvirhe oli vaan niin herkullinen, kun avasi ihan uuden rinnakkaismaailman cougarista gougariin.
PoistaSamaan sarjaan kävisi myös William Blaken runon uusi versio: "Gougar gougar burning bright / In the forests of the night. / What immortal hand or eye, / Dare frame thy fearful symmetry?"
PoistaEi ne asiattomia olleet... hauska huomio.
PoistaKiitos ojennuksesta! En tullut ajatelleeksi yhden kirjaimen eroa. Käänteentekevä ja hurja. Puumat ja pantterit syövät 4-5 ihmistä vissiin vuodessa. Sitten on vielä niiden Hollywood-puumien lisäksi rämepanttereita, jotka näyttävät jotenkin soistuneilta. Länsirannikolla nimittäin telttaillaan ja puumat saavat sillä tavalla ilmaista sapuskaa. Rämeillä ei telttailla ja ne pantterit ovat pienempiä kuin ne lännen otukset. Kyllä niitä kävi nuuhkimassa telttoja, mutta meitä oli liian paljon.
VastaaPoistaJuha, en pidä niin kovin ihmeellisenä, jos suomentaja ei heti tarkistamatta tiedä, että USA:ssa ei ole leijonia, onhan niitä Euroopassakin. Paljon isompia käännösvirheitä näkee vähän väliä, esim. Saarikoski käänsi vähän miten sattui ja ymmärsi joskus englantia aivan väärin.
VastaaPoistaMinä en ymmärrä tuota Vesan g-versiota cougarista. Kyllä se on ihan sama cougar, joka on sekä kissaeläin puuma että vanhemmasta nuoria miehiä vaanivasta naisesta käytetty nimi.
Hui kamala Ripsa, mitä sinä siellä villieläinten seassa olet telttaillut!
Minä kyllä kuule pidän. Tuo ei oikeastaan ole käännösvirhe vaan vähän hämmentäväkin aukko yleissivistyksessä. Leijonia on Afrikassa ja Intiassa. Sen tietävät alakoululaiset. Ainakin meidän ikäpolvessamme. Nykyisistä koululaisista en ole varma. No, tuo Intian leijona voi ehkä olla hakusessa enemmän.
PoistaEntä Ruokolahden leijona sitten...ja sen jälkeen Iitin ja mitä niitä oli, ihan eri puolilla Suomea nähtiin 90-luvulla ihka aito jellona...se tipahti varmaan vaakunasta.
PoistaHuomaan, että tuo virhe pännii sinua. Toivottavasti se olisi korjattu uudempiin painoksiin. Saarikosken virheitä ei korjattu koskaan, esim. Siepparissa. Hän ei tuntenut usalaista kulttuuria eikä viitsinyt tarkistaa ilmiöitä, jotka olisivat löytyneet ihan sanakirjasta. Vasta uusi kääntäjä käänsi monia asioita oikein. Silti Saarikosken käännös on hyvä, koska sen tunnelma ja slangi ovat niin ajankohtaan sopivia ja lukijan mukaansa kaappaavia.
'Gougaria' ei kyllä löydy isoimmasta The American Heritage Dictionary of the English Language -sanakirjastani eikä Googlestakaan. Vesa taisi muistaa siinä väärin, vai onko siinä jotain muuta sanaleikkiä mukana.
Pännii joo. Koska se etäännyttää lukemisen moodista. ja kun virhe on niin banaali...
PoistaTotta toi Sieppari! Vaikka en ole liian kömpelön englannintaitoni takia sitä alkukielellä lukenut (luotan enemmän uuden käännöksen taitavuuteen kuin omaan kielitaitooni), minua häiritsi siinä se, että Saarikoski osti hyväuskoisesti kertojan poikamaisuuden ja vahvisti sitä suomentajana, Saarikoski poseerasi liikaa omaa innokkuuttaan. Uusi käännös toimii, on eleetön, ikäänku havainnoiva eikä eläytyvä. Antaa mahdollisuuden tulkita Caulfieldiä vedättäjäksi, jopa niin jos ihan johdonmukaisen loogisia ollaan, niin kadottaa Caulfieldin kertojaäänenenä tyhjien mieiikuvien hämärään. Ja juuri se tekee romaanista minulle niin vaikuttavan. Filmihullun kirjoituksissa on juttuni siitä, miten tuo romaani on mahdoton filmattavaksi(jos pitää kiinni tekstin kuolleista kulmista). Voi siitä tehdä nuoren miehen odysseian jos typistää teoista, mutta ei muuten.
Mutta joo, Saarikoski tuhoaa Siepparin ytimen tuomalla omaa intoa liikaa tyrkylle. Mulla muuten kävi niin, että kun huomasin tämän, jätin kesken. Onneksi luin ensin uuden suomennoksen.
juha tuossa edellä yhä. Kommentoin toiselta koneelta.
PoistaMarjatta, ainakin slangisanakirjoista löytyy tuo "gougar", jota Ripsa käytti - toki tunnen myös "cougarin", sitähän käytetään myös. Mutta tuo yhden kirjaimen ero on hauska ja korostaa otuksen ominaislaatua.
PoistaSiis netistä löytyy, kun sinne päivittyvät vähän nopeammin nämä sanonnat kuin printattuihin kirjoihin. Esim. tästä lähtee nykykielen versio:
Poistahttps://www.urbandictionary.com/define.php?term=gougar
Eläimestä en ole kuullut käytettävän sanaa "gougar", minusta tuo Ripsan näppäilyvirhe oli siis tosi hauska!
En ole tarkastanut mitä se Proulx'n novellille tekisi, jos sana sinne sijoitettaisiin - luultavasti pari humoristista kohtaa.
Ja hyvää naisten päivää Marjatalle ja muille läsnäoleville!
PoistaPitääkö tiedostavan miehenkin kiittää?
PoistaKysyi siis juha.
PoistaTotta kai, yhdessähän täällä ollaan:) Ripsalla myös hienoa naistenpäivää!
PoistaMuuten vielä; urban dictionary erottelee näköjään gougarin slangi-cougarista - g tulee grannysta, mutta toisaalta monet melko nuoretkin naiset ovat isoäitejä, jotkut hyvinkin jo neli-viisikymppisinä.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKiitos selityksestä, Vesa!
VastaaPoistaGranny cougar = gougar, tämä "makes sense".
Hyvää naistenpäivän iltaa kaikkiin huusholleihin!
Minusta pitää toivottaa hyvää ihmisten päivää. Pidän taloudessa asuvia muita eläimiä kuin ihmisiä myös toivottamisen arvoisina, jos niitä jollakulla on. On hyvä muuten että minä olen Ripsa ja Marjatta on Marjatta...
VastaaPoistaSattui myös hallitus sortumaan tänään. Minä olin vesijumpassa täysin tietämättömänä draamasta. Jonkunmoinen peli siitä tuli, poliitikot haluavat tulla valituksi uudelleen. Palvelubussissa sanoin osoittavani mieltä, jos vaikka Trump tulee käymään uudessa kongressitalossa. Muut matkustajat rupesivat suunnittelemaan että minä kiipeän johonkin pylvääseen. Vasta kotona tajusin mistä siinä oli kyse.
Jaksua, ihmiset!
Meillä on neljä marsuneitiä: Hunaja melkein seitsemän vuotta, Laku kahden vanha sekä sisarukset Keksi ja Kaneli, puolivuotiaita. Ja kaikilla oma luonne. Mainioita ja sosiaalisia tyttöjä.
VastaaPoistaVesa. Jossain oli keskystelua siitä seinäjoen elokuvasta jonka yle hyllytti. Olikohan jalasjärven tai kauhajoen elokuvateatterin pitäjä näytttää sen. Ja mikä yllättävintä, hän on Vihreiden jäsen. Ja siinä oli toinenkin toimija Vihreistä. Halusivat, että keskustelu pysyy avoimena ja ettei vain jotkut tahot omi näköulmia. Pisteet heille.
PoistaKyllä, pointsit heille, hyvä paikalliset vihreät! Joka puolueessa on avoimia ja järkeviä ihmisiä, se on selvää. Ei pidä - niin kuin itsekin tulee usein toimittua - puhua puolueista ikään kuin yksinä köntteinä.
Poista