maanantai 1. tammikuuta 2024

GODARD JA NAISVIHA

 https://photos.app.goo.gl/hqsaQzCQ9XL8W8nt5


Yllä olevassa linkissä syytöksiä Godardin naisvihasta (FH 6/23). Herätti kiinnostavia kysymyksiä. Tämän kommentin lähetin Filmihullun ryhmään: 

"Godard-numero herättää paljon ajatuksia. Välillä Jean-Luc tuntuu turhauttavalta ja muodolla kikkailijalta. Silti kiinnostavalta. (Laittomat on ylivoimainen suosikkini, josta kirjoitin Laajakuvaan: https://laajakuva.com/ohi-katsomisen-taito-godardin-laittomat/.) Monimutkainen muoto ei lisää mitään sisältöön, niin nykyään ajattelen. Muodon helppous voi yhtä hyvin tehdä katsojasta ristiriitaisen. Kaiken voi sanoa selvästi ja yksinkertaisesti. Muu on emmänkin taiteilijan subjektiivista nautintoa. 

Sitten artikkeliin Godardin sirpaleita. Se, että Godardia kutsutaan naisvihaajaksi, herättää minussa kysymyksen tuon sanan ongelmallisuudesta. Ks. sivu 29 kohdasta "eniten on kuitenkin kuultu syytöksiä misogyniasta" kohtaan "mies onkin kahleista vapaa tulevaa elokuvaa mainostamaan". Peittääkö syytös misogyniasta tässä enemmän kuin paljastaa? Onko kysymys eräänlaisesta herran ja rengin dialektiikan asettamasta mahdottomuudesta, paradoksistakin? Pystyykö herra, mies, asettumaan rengin, naisen, asemaan edes kritisoidessaan omaa välinettään eli tässä elokuvakameraa ja -kerronnan historiaa? Leikin ajatuksella, että nuo kohdat olisi ohjannut nainen. Efekti on toinen kun renki puhuu. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että tekijä ei todellakaan ole kuollut. Luemme tekstiä hänen lävitseen, halusimmepa tai emme. Naisvihan kanssa on oltava tarkkana. Kumminkin puolin."

3 kommenttia:

  1. Viha, ja viha. Kaikki me vihaamme jotakin, kaikki inhoamme jotakin. Osa siitä livahtaa tiedostaen tai tiedostamattamme siihen mitä tehdään, mitä sanotaan. En usko että on kovinkaan paljon miehiä jotka vihaavat naisia yleisesti tai naisia jotka vihaavat miehiä. Itse en sellaisiin ole törmännyt. Yksittäisiä vihan, inhon purkauksia on. Ja epäonnistuneita puheita, ajatuksia, varmaan tässä mielessä leffojakin. Niin kuin muuten pitääkin olla. Mitähän ihminen olisi ilman niitä? Tyhjää hyrisevä zen-generaattori? Kilisevä hölisevä kulkunen? Jos viha tai inhon kokemus kielletään, kielletään ihmisyys, inhimillisyys, noin puolet ihmisestä.
    En ymmärrä woke/cancel/ taiteen historian uudelleen sensorikirjoitusta. Sehän on itse asiassa sukua holocaustin kieltäjille: pahan, väärän, olemassaolo rajataan pois. Sanoisin lopuksi, että älä koskaan luota myöskään liikaa ihmiseen tai tahoon, joka lajittelee aiemmin eläneitä ihmisiä ja heidän tekojaan (vaikkapa elokuvia) tämän päivän moraalikoodeksien mukaisesti. Siinä puhuu juuri se (Juha) herra.


    jope

    VastaaPoista
  2. Hyvä ko.mentti. Ok jos ja kun teoksissa on merkintä ikävästä sisällöstä. Itse haluan taiteessa kohdata sitä mikä vääntää arvojani kuin humanistin lämmintä kättä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...taiteessa kohdata ENNEMMIN sitä mikä vääntää arvojani kuin PURISTAA humanistin lämmintä kättä.

      Poista