keskiviikko 21. joulukuuta 2016

KAIKESTA HUOLIMATTA: RAUHALLISTA JOULUA!


10 kommenttia:

  1. Hyvää joulua sinnekin. Ja muille joka suuntaan.
    Hyvään on aihetta aina, ja jouluun, jota voi ajatella myös kiitollisuutena menneen vuoden jutuille, on aina aihetta myös.
    jope

    VastaaPoista
  2. Samoin, kaikille keskustelijoille, oikein rauhaisaa joulua ja mitä mainiointa tulevaa vuotta!

    VastaaPoista
  3. Samoin sinne Juha sinulle ja keskustelijoille sekä lukijoille!
    Toivotaan, että rauha lisääntyy ensi vuonna kaikin tavoin. Viitannet tuossa otsikossa viime aikaisiin väkivallan tekoihin.

    VastaaPoista
  4. ei kai näille lumettoman pimeille joulukuun päiville voi kuin nauraa. ja kääntää katse toiveikkaana mihin vain: kynttilän liekkiin, läppärin ruutuun, telkkariin… alan ymmärtää yöperhosia. kaikki me tarvitsemme vähän valoa. vaikka sitten keinotekoista.

    minulla on oikeastaan vain yksi ainoa jouluun liittyvä traditio. ostan jonkun eksoottisen suklaarasian, makaan sohvalla rasia vatsan päällä, katson parhaita leffoja ja syön koko rasian itse. sillä kombolla ei mikään voi mennä vikaan. minulla on jo nyt ikävä tummasuklaakarpaloa ja cappuccino-toffee-konvehtia.

    joulukin on muuten vähän samanlainen juttu kuin se forrest gumpin suklaarasia: koskaan ei tiedä mitä saa. siitä huolimatta ja juuri siksi: pyhää joutilasta joulua teille kaikille!

    meri

    VastaaPoista
  5. Minun joulussani ei ole pitkään aikaan ollut niin paljon myötätuntoa kuin nyt.

    Me olemme Turussa luomassa kodikkuutta pojan ja pienten pojanpoikien jouluun. Pojilla on vanhempien erokin vasta viimekesäinen, ja nyt jo on äidillä uusi mies, jonka kanssa heillä ei ole yhteistä kieltä. Haluan olla pysyvyytenä poikien elämässä, henkilönä, joka on aina heidän puolellaan ja apunaan. Olen sanonut sen heille kiukuttelukohtauksissa, joihin heillä on täysi oikeus. Minun on pakko pysytellä elossa. Pelästyin tänään kun tunsin kipua syvään hengittäessä. Se meni ohi, oli varmaan vain lihaskipu tai astmayskään liittyvää.

    Meri, koskaan ei tosiaan tiedä mitä saa.

    Luin aamulla pojan töihin lähdettyä ja toisten vielä nukkuessa Janet Framen novellin, jossa hän kuvasi niin hyvin, miltä alakulo lapsesta tuntuu, että piti ihan itkeä haikeana, hyvää puhdistavaa itkua.

    Joutilas joulu alkaa kun ajelemme kotiin. Automatka on siirtymävaihe. Kotona luen lisää ja nautin rommirusinasuklaasta.

    Toinen asia mikä surettaa minua kovasti on se, miten meiltä Suomesta häädetään ihmisiä takaisin Irakiin ja Syyriaan suureen vaaraan ja ollaan niin hiton tyytyväisiä tilanteeseen. Kouvolan Sanomissa on kerrottu monesta tapauksesta, esim. eräästä Bagdadista paenneesta perheestä, jonka talo on hajotettu sen puolen vuoden aikana minkä he ovat täällä olleet, vielä viime kesänä vainottiin ja yksi perheenjäsenistä tapettiin, ja nyt heillä on sitten Migrin mukaan niin parantunut ja mahtava turvallisuustilanne, että joululahjaksi tuli kielteinen päätös. Tunnen tuon nuoren mukavan koulutetun perheen hätämajoitusajoilta.
    Joskus meidät suomalaiset vielä punnitaan tästä ja tylyiksi, omahyväisiksi ja julmiksi havaitaan.
    Kirjoitan tästä uuden vuoden jutussani.
    Telkkarissa on juuri menossa uutiset. Yrittävät kieltää vastarintaliikkeen. Ja tunisialainen massatappaja on edelleen kateissa Berliinissä.

    Juhan lisäys "kaikesta huolimatta" on paikallaan. Minunkin optimistin on vaikea tavoittaa rauhaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. marjatta. "toinen asia mikä surettaa minua kovasti on se, miten meiltä suomesta häädetään ihmisiä takaisin irakiin ja syyriaan suureen vaaraan ja ollaan niin hiton tyytyväisiä tilanteeseen."

      luen valomerkki-nimistä kirkon digilehteä, ja siellä suosikkikolumnistini on samuli suonpää. hän kirjoitti viimeksi näin:

      "ministeriö haikailee uusien pakkokeinojen ja rangaistusten koventamisen perään. sisäministeriö ja poliisi, jotka eivät ole valmiita käyttämään edes olemassaolevia pakkokeinoja saadakseen natseja kuriin, haluavat siis uhata papereitta maahan jääneitä nykyistä ankarammilla rangaistuksilla. niin kuin ei yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolelle jääminen ja jatkuva pelko palautusuhasta jo riittäisi."

      osaksi juuri tuon takia minun tekisi mieli boikotoida maahanmuuttaja-sanaa. miksi ulkomaalaista pitäisi sanoa maahanmuuttajaksi? siksikö, että osoitettaisiin jatkuvasti, mikä suunta hänellä on? emmehän sano myöskään asukasta emmekä vuokralaista asuntoonmuuttajaksi paitsi sen ajan, kun hän tekee muuttoa.

      noista suklaarasioista tulee mieleen se, että minulla oli aikoinaan erään ystävän kanssa tapana lahjoittaa toiselle markkinoiden halvin ja samalla huonoin konvehtirasia. yhtenä vuonna hän vei homman kokonaan uudelle potenssin tasolle, sillä hän oli avannut rasian jo valmiiksi ja syönyt sieltä parhaat palat pois. olipa hieno teko! no, seuraavana jouluna annoin hänelle lahjaksi märän tulitikkuaskin, ja joulupäivänä tulikin viesti: jotenkin tavallista viileämpi tämä joulusauna…..

      ainoa jouluaktioni suklaan lisäksi on käynti hautausmaalla. niin kaukaista isosetää ei olekaan, ettenkö katsoisi tarpeelliseksi käydä hänen viimeisellä leposijallaan. poikani ei kertakaikkiaan voi tajuta tätä. hänen mielestään joulupäivä on vihoviimeinen hetki kalmistojen koluamiseen, eivätkä muut päivät ole hänestä juuri sen innostavampia.

      marjatta, toivotaan me rauhaa ensi vuodelle, vaikka tuo kaikkien ihmisten yhteinen suuri haave, maailmanrauha, edistyy niin kovin vitkaan. eniten sen edistymistä jouduttavat asiat ja tapahtumat, jotka ovat kansojen yhteisiä. siellä, missä kohdataan saman lajin parissa erivärisiä, eri uskontoja edustavia, eri puolilta maailmaa tulevia ihmisiä, opitaan myös vähin erin ymmärtämään yhteistä ihmisyyttä.

      meri

      Poista
  6. Mutta rauhallisia pyhiä kaikille! On ollut kivaa lukea keskusteluja ja olla aina joskus mukana vaikka vain Lidia-kissan (kuvassa) kanssa.

    VastaaPoista
  7. Unohtui mainita että kuvan ottajana taas kollega Niina Salonpää.

    VastaaPoista
  8. hyvää eksistentialistista joulua. toivottaa kaija

    p.s komia kello aakkunalla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuin myös! Siitä on patterit loppu eli aika on nyt täysin käsitellisellä tasolla. Oleminen yhä täyttä konkretiaa. Vai voiko noin sanoa? Onko oleminen kokonaan konkretiaa? (Niille jotka ette ymärrä Kaijan, kellon tekijän, ja mun höpinöitä, kerrottakoon että tuossa keinutuolikellossa lukee Sein und Zeit. Kun mikäs muu kuin keinutuoli olemisen ja ajan symboliksi paremmin sopisi.

      Poista