"Jos pidätte kauneutta falskina ja vanhentuneena ilmaisuna, ei kannata jatkaa lukemista. Minulle siitä on tullut perustava taiteen ja elämän mitta. Oli aika, jolloin tyhjyys, kaaos, tarkoituksettomuus ja ahdistus olivat totuutta kuvaavia sanoja ja kaikki, mikä ei niihin viitannut, tuntui pinnalliselta ja huonosti ajatellulta. Friedrich Nietzschen arvorelativismi oli parasta mitä tiesin. Nyt hänkin maistuu kehää kiertävältä metafyysikolta, jolle kuolleen Jumalan jättämä tyhjä paikka oli pakonomaisesti täytettävä hyvyyden arveluttavuudella. Pelkkä satunnainen olemassaolo, vaikkapa sitten kaunis ja hyvä, ei hänelle kelvannut. Itselleni se nyt kelpaa ja kun taiteesta tai elämästä sitä löydän, koen vilpitöntä iloa ja onnea."
Sinä tuossa artikkelissa:
VastaaPoista"Jos pidätte kauneutta falskina ja vanhentuneena ilmaisuna, ei kannata jatkaa lukemista. Minulle siitä on tullut perustava taiteen ja elämän mitta. Oli aika, jolloin tyhjyys, kaaos, tarkoituksettomuus ja ahdistus olivat totuutta kuvaavia sanoja ja kaikki, mikä ei niihin viitannut, tuntui pinnalliselta ja huonosti ajatellulta. Friedrich Nietzschen arvorelativismi oli parasta mitä tiesin. Nyt hänkin maistuu kehää kiertävältä metafyysikolta, jolle kuolleen Jumalan jättämä tyhjä paikka oli pakonomaisesti täytettävä hyvyyden arveluttavuudella. Pelkkä satunnainen olemassaolo, vaikkapa sitten kaunis ja hyvä, ei hänelle kelvannut. Itselleni se nyt kelpaa ja kun taiteesta tai elämästä sitä löydän, koen vilpitöntä iloa ja onnea."
Hyvin läsnäoleva artikkeli sulta.
Kiitos. Kauniisti sanottu.
PoistaPitääpä lukea juttusi, kiinnostavaa!
VastaaPoista