Onko enää olemassa tabuja? Näin kysyvät usein ns. sivistyneistön edustajat. Rahvaat eivät kysy, koska eivät teeskentele, ettei niitä ole. Tabujen myöntämisestä kun saa helposti yksioikoisen, epäanalyyttisen ja vähän pinnallisen ihmisen maineen. Konservatiivisenkin.
Mutta onhan niitä. Ja jotkut saavat jopa nämä tabujen kieltäjätkin hämmennyksiin. Ajatelkaa miestä, joka sanoo lapsensa ristiäisissä, ettei halunnut mennä mukaan synnytykseen. Toksinen maskuliini? Siinäpä miettimistä. Tai heteromiestä, joka sanoo, ettei mielellään edes ajattele homoseksiä. Homofoobikko ilman muuta. Homoseksuaalin vastaavista mielipiteistä ei laukea mieleemme noin automaattista dikotomiaa. Pidämme sitä helpommin luonnollisena reaktiona. Kummassakaan tuntemuksessa ei tietenkään sinänsä ole mitään väärää. Tai ihmistä, joka sanoo pitävänsä valkoista naista enemmän puoleensavetävänä kuin mustaa. Rasisti? Kukaan ei hämmentyisi, jos sanottaisiin mustasta samoin. Eikä kummassakaan mielipteessä nytkään ole sinänsä mitään oudoksuttavaa.
Voiko tabuista puhua neutraalisti? En usko. Tabut asettavan lausujansa väkisinkin epäilyttävään rekisteriin: Ketä vastaan olet? Ja se tietenkin on automaattisesti mieleen nouseva kysymys. Älä ajattele panssarivaunua. Mitä ajattelit? ("Mutta miksi se valitsi noin maskuliinisen esimerkin?")
(Muhun tuolla oli ihan heti osuma. Se ajattelu-juttu. Kun telkussa jossakin leffassa sitä, käännän pääni vaivihkaa pois.)
VastaaPoistaKaikissa noita on, kullakin omiaan.
Ja silti, kuten hyvin ajattelet tuossa lopetuskappaleesa, ei synny välttämättä mitään tai ketään vastaan olemisen asemointia noissa reaktioissa. Ihminen on vaan tuollainen oikeasti, ihmismäinen. Ei mikään teoria- tai ideologiarobotti. Tabut ja väistämiset kuuluu asiaan. (Syrjintä on eri juttu, mutta se kai sellainen itsestäänselvyys ettei sitä olisi tarvinnut muistuttaa)
Lapsenmielisethän vain näitä omia tabujaan tunnustaa, kun vaatimustaso on nykyään niin kova julkietiikassa. Eli pitää puhua paskaa.
Ennenhän oli muuten aina se, että jos jotakin jotenkin vähän kammosi, oli "itse se." Tai foobikko. Pelkäsi sitä, mitä se olikin, itsessään.
Jos se olisi niin, olisivat monen liberaalit sitten salakonservatiiveja kun niitä niin paljon hutkivat.
Mutta onneksi tuo oli silloin vain kulunutta ja nyt aikansa elänyttä keittiöpsykologiaa.
Ihminen on moninainen otus.
VastaaPoistaEsimerkiksi heteromiehen voi olla vaikea katsoa miesten välistä homoseksiä (tai sen esitystä), vaikka hän kannattaa (sydämestään) homoseksuaalien oikeuksia. Sen sijaan hän voi kiihottua naisten välisen eroottisuuden esittämisen katselusta tai jopa ajatella seksiä, jossa olisi mukana esimerkiksi kaksi naista hänen kanssaan. Tällaisen ajettelu tai kuvittelu ei tunnu vaistonvaraisesti "luonnottomalta". Sen sijaan miesten väliseen seksiin kohdistuu "luonnottomuuden" tunne seksuaalisella tasolla, ikään kuin kielto, vaikka mies olisi ajatuksiltaan muutoin liberaali ja vapaamielinen.
En nyt sitten tiedä, onko tällaisessa kenenkään mielestä mitään kiinnostavaa, enkä oikein osaa sanoa, miten tätä pitäisi ajatella toksisena tai muunakaan. Jokin mekanismi tai kehityskulku on kuitenkin saanut tällaisen aikaan.
PoistaMenee juuri noin, ja tuota tuolla kommentillani tarkoitinkin.
VastaaPoistaJuhan kysymysparit oli kuitenkin kiinnostavia tabu-kontekstissa.
Muuten nuo asiat niin yksityisiä (ja sinänsä vaarattomia, kuten
ajatukset ja tunteet yleensä) että niiden avaaminen on enemmän henkilökohtaista kuin yksityisen kautta yleistä että olisivat merkittävä aiheena.
Tietenkin on aina (välillä) virkistävää kun joku avaa itsensä häpeilemättä. Siksi ehkä autofiktiivisyyskin on ollut kiinnostavampaa kuin sen varsinaiset taiteelliset ansiot.
Vesan huomiosta sitten se, että todellakin jos ihmiseläimen vaistonvaraisia reaktioita ajatuksenkin tasolla aletaan nähdä toksisina tai muina opetettuina "rakenteina" niin aika kovan vaatimuksen asettaa uuspuritaani etiikka (vaikka se intersektionaalinen) luontoa vastaan.
PoistaIhmisen vapaan (vai haluttuun ohjatun) valinnan pitäisi siis ohittaa omat vaistotoiminnat myös ajatuksen tasolla? Ei onnistu.
Ylittää ja signaalejaan hallita pitää tietenkin julkisen toiminnan suhteen, jos se on perusteltua (esim. syrjiminen! ), mutta muuten kai ajatuksen, kokemisen ja sisäisen tuntemisen vapaus tulee säilyttää?
Ja mitä muutakaan voi, jos vaisto pakottaa väistämään jotakin signaalia?
Eli hyvällä omatunnolla käännän pääni edelleen vaivihkaa sivuun noissa tapauksissa ja hyvällä omatunnolla olen syrjimättä ketään esim. seks. suuntautumisen vuoksi.
Toivottavasti kukaan ei tosissaan odota missään ihmisten muokkautumista yksiulotteisiksi ideologiaroboteiksi...
Anglotaiteilijat julkaisi eilen suuren vetoomuksen vapaan ja myös erimielisen keskustelun säilyttämisen puolesta, kaikki ei halua tuota uuspuritaanisuutta, joka on nyt ajan henkeä tökeröimmillään.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006565506.html
Erittäin luonnollinen ja tervetullut vastareaktio uuspuritanismiin, jolle kyllä tässä ja tulevissa maailmantilanteissa riittää tukijoita niin meillä kuin muualla.
PoistaMinun omaa ajatteluani ja tunteitani säätelee korkeintaan se mitä sisäisesti ajattelen etiikakseni, se on pyrkimys. Mutta toki kunnioitus toisia kohtaan täytyy säilyä.
Sen sijaan valheeksi venyvä poliittinen korrektius on ajattelun surma.
Tuota vetoomusta jossa mm. Rushdie ja Atwood ovat mukana tulkitsee Vihavainen hyvin:
VastaaPoista"Lähinnä sensaatiomaisena voi pitää, että tuollaiselle ulostulolle on ollut tarvetta meidän aikanamme, kolmisenkymmentä suotta sen jälkeen kun liberalismi läntisessä maailmassa voitti voitonjuhliaan eikä näyttänyt enää edes mahdolliselta, että sille löytyisi haastajaa.
...
Tuloksena on oklokratia eli kehnoimpien valta, eräänlainen jatkuva mob rule, jossa kriittinen ajattelu vaiennetaan ja vallitsevaksi nostetaan niin matalan tason demagogia, että se pystyy tavoittamaan suurimman ja ainakin aktiivisimman osan joukkoa ja karkottamaan älyköt areenalta."
http://timo-vihavainen.blogspot.com/
Ilman Vihavaistakin voi todeta, että se mistä on puhuttu, "ettei tälläinen ollut mahdollista edes stallariaikoina" on ollut ihan oikea kokemus.
Nyt on yritetty sanan- ja jopa ajatuksenvapautta viedä saunan taakse kuin se olisi ihan normaalia.
Hienoa että anglokirjailijat ottivat kantaa. Ottaakohan meillä kukaan?
Itse olen yrittänyt koko ajan jotenkin ottaa kantaa näissä asioissa. Tuskin kuitenkaan tulee mitään isoa julkilausumaa, kun suurin osa äänessä olevasta porukasta on siinä cancel-laumassa, varsinkin jos tiettyjä some-alueita seuraa - vaikka ainahan sanotaan, etten minä ole mitään rajoittamassa, joskin sitten käytännössä kuitenkin ollaan ja on aivan varmaa, keiden ääni pitää vaientaa. Onneksi heräämistä on alkanut näkyä, välillä tuntuu, että happi loppuu ympäriltä, jos meno jatkuu tällaisena. No, eihän mulla ole mitään isoja kaunoja tai skaboja ketään kohtaan, mutta kyllä Suomessakin on alkanut muotoutua jonkinlainen hyvyyden mielipidemonopoli, joka ei minusta ole edes jotain "mob rulea" vaan vieläkin perverssimpää "hard core power culture mob rulea", tällaista hybridiä.
PoistaTämä ei ollut mikään lopullinen totuus asiasta vaan lähinnä päähänpisto, joten ei kannata huolestua. Mutta kyllä ajattelu on hyvin pitkälle tietyllä tavalla sertifioitua, jos vähänkään miettii. Sitten jää paljon erilaista ajattelua ulkopuolelle, joka ei itsessään muodosta mitään yhtä ja samaa, ainakaan siihen tapaan kuin valtavirtahyvyys (tm).
PoistaNiin oletkin ottanut kantaa, monta vuotta. Pakkohan sen on jonkun ollut huomata.
PoistaPari työiässä olevaa yliopistoihmistä on ottanut myös. Pari valtamedian toimittajaa. Pari kirjailijaa lisäksesi joskus enkä nyt tarkoita ketään tosi radikaalia sellaista.
Siinä se pieni lauma joka julkisesti on tuonut keskusteluun suvaitsevaisuuden näkökulman esiin eikä vain hokenut suvaitsevaisuutta, omaansa, iskulauseena joka jyrää kaiken muun alleen.
Yksityiset keskustelut sitten kai varmaan tietty erikseen.
Mutta ehkä tuo anglokirjailijoiden juttu on myäs piikki lihassa.
Tuota henkisen ja ajatuksen hapen nopeaa katoamista tullaan varmaan myös historian tutkimuksessa joskus myöhemmin tutkimaan. Todella nopeasti kaikki politisoitui ihan reunaan asti.
PoistaSamaan aikaan kun ääriajattelua muuten vastustettiin.
Nopeasti tultiin tilanteeseen jossa oikein mikään ei riitä. Hyvä esimerkki on vaikkapa se typerä termi "tolkun ihminen" joka muodostui kuitenkin ihan hyvässä tarkoituksessa tietyssä poliittisessa tilanteessa. Nythän älymystöön itse itsensä ilmoittaneiden somet täynnä huutoa että tolkun ihminen on kaiken pahan mahdollistaja koska on niin mieto ja varovainen eikä heti lähde täysillä ja kritiikittä mukaan uuteen politisoitumisen kulttuuriin.
Ihmisen pitäisi löytää itsestään suoranainen ääriradikaali ja vallankumouksellinen riittääkseen näille toisten aivojen vahtijoille.
Jään kuitenkin mielenkiinnolla seuraamaan reagoiko meidän älymystö (uskotaan että sellainen on) noiden anglokollegoidensa reaktioon. Normaalistihan niitä matkitaan koko ajan.
Linkkaavatko ne jutusta edes rakkailla twitter-tileillään?
Ja jos, seuraako siitä mitään.
Olen tyytyväinen että mukana on Atwood.
VastaaPoistaVesan puolella mietin, että tässä ajassa muodostuu monimutkainen ja ristiriitainen (sinänsä siis paradoksaalinen) lacanilainen herran diskurssi. Ihan aiheellinen vastarinta ja kriittisyys luo rekisterin, jossa yksilä huojuvia käsitteitä käyttämällä ajaa itsensä mahdottomaan dikotomiaan eikä pääse sieltä enää pois kuin julkisella anteeksipyytämisellä. Joku lacanilainen kielitieteilijä voisi tätä tutkia.
PoistaJa tuo aiheellinen vastarinta voi siis olla vaikka sitä intersektionaalista feminismiä tai black mattersia. Mutta kun ne asetetaan keskiöön (asettajana esim. Suomen hallitus tai kiistatta rasismia kokeneet mustat nyt tässä diskurssissa etuoikeutettuna luokkana), ne ovat läpitunkemattomia entiteettejä. Ne ikään kuin pitäisi hyväksyä kokonaan tai tuntee kieltävänsä ne. Joutuu siis todistelemaan että kokee ne tärkeäksi. Mutta silloin peli on jo menetetty. Minusta nuo vetoomuksen tekijät huolestuvat tästä herran diskurssin rekusteristä. Herran diskurssihan on sellainen, jonka ei tarvitse perustella itseään, se vain ilmoittaa totuutensa, sille riittää, että maailma ja asiat vain toimivat sen annettuuden rekisterissä (Korkein oikeus esim.). Ja tämähän voi tapahtua tiedostamatta.
PoistaRengistä tulee herra, ainakin jossakin osaa rekisteriämme ja siinä se sitten muhii ja ehkä herraantuu ajan myötä enemmän. Ja toisaalta hyvä niinkin. Niinhän se on aina mennyt historiassa.
PoistaGuardian:
Poista"JK Rowling, Salman Rushdie and Margaret Atwood are among the signatories to a controversial open letter warning that the spread of “censoriousness” is leading to “an intolerance of opposing views” and “a vogue for public shaming and ostracism”.
Rowling, whose beliefs on transgender rights have recently seen scores of Harry Potter fans distance themselves from her, said she was “proud to sign this letter in defence of a foundational principle of a liberal society: open debate and freedom of thought and speech”.
Rowling compared the current climate to the McCarthy years, adding: “To quote the inimitable Lillian Hellman: ‘I cannot and will not cut my conscience to fit this year’s fashions’.”
Published in Harper’s Magazine, the letter is signed by more than 150 writers, academics and artists, also including major names such as Martin Amis, Noam Chomsky, Steven Pinker, Malcolm Gladwell and Gloria Steinem.
Acknowledging that “powerful protests for racial and social justice are leading to overdue demands for police reform, along with wider calls for greater equality and inclusion across our society”, the letter goes on to decry what it calls “a new set of moral attitudes and political commitments that tend to weaken our norms of open debate and toleration of differences in favor of ideological conformity”.
Voi kunpa myös meidän sananvaltaiset ja edeskäypät tajuaisi tuosta viestistä edes jotain. Jäitä hattuun ja housuihin ovat monet jo tarjonneet innokkaimmille keskustelun nitistäjille, mutta kaipa he tarvitsevat ikoniaan Atwoodia että tulisi jotakin suhteellisuutta omaan ajatteluun ja yhdenmukaistamishaluun.
J.K.Rowlingia, lastenkirjailijana, aina voi älykkö halveksia (se on muuten ollut muutamien sanavalintojen vuoksi briteissä armottoman dissauksen kohteena) ja ehkä joku ajattelee salaa että Rushdie sai mitä se ansaitsi ( ei pidä sanoa mitään väärää edes fiktiivisesti siitä mistä ei pidä eikä saa sanoa oikeastaan mitään...), mutta ehkä Atwood puhumassa järkeä ja malttia on vaikeampaa ohittaa, koska hänhän on nyt siinä asemassa missä on.
PoistaMcCarthy vuosien-analogiaa (tuossa jutussa mm. ) on jo pitkään aiemminkin käytetty. Niin se vainon ja vallan halun yhdistelmä hyppii kuin kirppu, oikealta vasemmalle ja miten sattuu.
PoistaJa Chomsky tietenkin...
VastaaPoistaAtwood ja Chomsky, kyllähän meilläkin Pirkko Saisio ja Leena Krohn ovat muutamaan otteeseen avanneet sanaisen arkkunsa kulttuuriväen ylilyönneistä. Arvostan kovasti.
PoistaJotenkin ottaa päähän että on muka parempi kun Atwood. Aikamoista, juuri sen herruuden, tässä tapauksessa kirjallisen, tunnustamista.
PoistaNämä nyt tunnistetut asiat ovat jokaisen ihmisen tunnistettavissa.
Vesan blogin lisäksi meillä juuri nuo Krohn, Saisio joihin tuolla viittasin, ja Konstig useita vuosia sitten näistä puhunut.
Odotan nyt vain angloamerikkalaisten mallin mukaista vetoomusta normaalin ja vapaan keskustelukulttuurin puolesta. Ensimmäisinä allekirjoittajina voisivat toimia vaikkapa Tervo ja Oksanen. Vitsi, vitsi.
Normaalin ja vapaan keskustelukulttuurin puolesta muita allekirjoittajia on kyllä ollutkin de facto jo tuhansia. Mutta he ovat juuri nyt rouva ja herra pulliaisia joita ei miksikään lasketa. Niitä kauheita tolkun ihmisiä jotka maltillisuudessaan ja moninäkökulmaisuudessaan mahdollistavat kaiken pahan.
Fiksut ihmiset, mm. nuo tutkijat ja kirjailijat, tajuaa kyllä että vallankumous syö ns. aina omansakin.
PoistaTällä voisi tarkoittaa vaikkapa liberaaleja ihmisiä, sellaisia jolla on liberaaleista arvoista klassinen humaani käsitys.
Itse asiassa mitä muuta radikaalia ja vallankumouksellista on kuin yhdenmukaisuusvaade. Se voi nousta esiin milloin äärioikeiston ruskeassa paidassa tai vaikkapa miten kirjavassa toisella puolen.
Siitähän nyt on itse asiassa kyse. Luvasta olla vain etujoukon joka ei noita varsinaisia liberaaleja arvoja tunnusta valitsemalla tavalla. Sanojen ja ajatusten vainoista ei ole pitkä matka ihmisten vainoihin ja niistähän on jo vetoomuksen laatijoiden maissa saatu esimerkkejäkin.
Tuo yhdenmukaisuusvaade on merkki henkisestä itsenäisyydestä luopumisesta ja miltei aina oire taantumisesta olipa aate mikä hyvänsä. Kannattaisi hälytyskellojen soida ja kovaa. Kun sitten aletaan vielä porukalla lynkata eri mieltä olevia - tätä tapahtuu kaikissa taantuneissa ryhmissä - pitäisi jo herätä unesta ja sanoutua irti ko. touhusta.
VastaaPoista"Jotenkin ottaa päähän että on muka parempi kun Atwood. Aikamoista, juuri sen herruuden, tässä tapauksessa kirjallisen, tunnustamista."
VastaaPoistaTässä tapauksessa Atwood tavallaan dekonstruoi tuota herruutta. Hänen vaatimuksensa tulee yllättävältä ja "väärältä" puolelta. Luulen että tämä hämmentää hänen fanejaan.
Totta, sehän näissä ulostuloissa onkin hyvä. Monelle tekee hyvää nähdä etteivät omat suosikit ole niin yksiulotteisia kuin mitä ne typistetään. Ja mulla ihan sama juttu omien sankarieni kanssa.
PoistaSaisio-Krohn-Atwood puhumassa vapaan keskustelun puolesta on kyllä vahva signaali tietylle porukalle. Mielipiteiden murskaajat joutuvat miettimään itseään kun ovat kokeneet olleensa niin vahvasti ainoan oikean puolella. Mutta ainoaa oikeaa ei aina olekaan.
On kyettävä myös hyväksymään etteivät kaikki voi ajatelle yhdenmukaisesti. Ja että se on hyvä asia kaiken kannalta loppujen lopuksi. Ja myös aidon yhteisön merkki.
Koska yritän luottaa ihmisiin en ajattele että murskaajia on monia. Mutta kokoonsa nähden osaavat tuottaa paljon sekä ääntä, ilmiöitä että mediahuomiota ja sitä kautta illuusion, että heidän puolelleen on kiire mennä tai muuten jää jotenkin väärälle puolelle. Ovatkin monet ammattilaisia asiassaan ja vaikuttamisessaan.
Meillä on muutos edessä se on selvä, monissa jutuissa, mutta täytyy uskoa että tämä fundamentaalisuus ja puritaanisuus, läntisen klassisen liberalismin vastakohta, on vain ohimenevä lastentauti.