"Pojilla ei ole ”pimppiä”. Sukupuoli ei ole tunnekysymys vaan ihmisen ominaisuus. Tästä asiasta ei tule valehdella elämänsä tietopohjaa vasta rakentaville lapsille."
Tämän kohdan nostan Mäenpään kolumnista.
Ensiksi: Jos opetushallituksen ohjeistuksessa tarkalleen sanotaan, että "pojilla voi olla pimppi", siinä kyllä vedetään mutkia suoriksi. Pitäisi sanoa "pojiksi itsensä tuntevalla voi olla pimppi". Mikä taas vaatii tarkan jatkoselityksen ja se taas vaatii tieteellistä tietoa. Opettajan on oltava tarkkana, ettei tässä lipsu ideologian puolelle. Itsekin olisin epävarma sanojen käytöstä tässä. Mutta luulenpa, ettei tällä erolla Mäenpäälle ole merkitystä. (Kyllä, näissä jutuissa alkaa väkisinkin näyttämään saivartelijalta, ei auta.)
Toiseksi: Sukupuoli voi kyllä olla tunnekysymys, koska myös aivot ovat osa erilaistunutta sukupuolta. (Kyse siis ei ole älykkyydestä.) Miten sitten tämä selitetään pienille lapsille? Haastava kysymys. Vähän isommille näyttäisin alla olevan, jo monta kertaa linkittämäni videon. Itselläni kun ei ole kompetenssia asiaa tarkasti selittää, varsinkaan lapsille.
Pyrkimys ohjeistuksessa on hyvä. Inhon, vihan ja epäluulon (lasten kohdalla pelonkin) tunteista on päästävä eroon.
Tässä, taas, tämä video. Haluaisin kyllä kuulla, mitä mieltä Mäenpää tästä on. (Jos luet tämän, kommentoi.)
https://youtu.be/Vk1r1E9lOeQ
...
Tämän lisäkommentin laitoin faceeni yhteen kommenttiin tuohon kirjoitukseeni. Kommentissa sukupuoli ajateltiin janaksi:
Kyllä se voi olla tosiaan liuku ja jana jonka voi tunnistaa itsessään, mutta ei mielivaltainen valinta. Eli en sanoisi että se on fiilistä (tai puhtaasti sosiaalista konstruktiota; ellei ole esim. bi, jolloin se niin varmasti menee, fiiliksen mukaan; bi tietenkin on suuntautuneisuus, ei sukupuoli, mutta transihmisetkään eivät kyllä toimi fiiliksen mukaan, ainakin jos kysyn sitä raskaan korjauspäätöksen ja toteutuksen läpikäyneeltä tutultani). Voi tietenkin olla joskus olemassa maailma, jossa sosiaaliset konstruktiot eivät pakota tekemään tuskaisia valintoja, riittää että itse tiedostaa biologisen rakenteensa.
Jokin biologinen rekisteri fiilistäkin siis viettää. Tätä tieteessä nyt innostuneesti tutkitaan. (Tässä myös vapaan tahdon kysymys taas nousee: miten biologia tuottaa "fiilistä".) Tuo Aivelon luento on hyvä, siinä tämä sanotaan hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti