lauantai 24. kesäkuuta 2017

YLE HOI! TARKKANA SEN KRIITTISYYDEN KANSSA SIELLÄ!

http://netn.fi/artikkeli/maahanmuuttajien-vastustaminen-ei-ole-kriittisyytta#.WUSD3Q15xmw.twitter


Linkissä on niin&näin -lehden artikkeli (maahanmuutto)kriittisyys-sanan huolimattomasta käytöstä. Samanlaisen kirjoituksen voisi nyt kirjoittaa Ylen Turkki-uutisoinnista. Äsken kuulin ja luin, että Turkissa kielletään evoluutioteorian opetus, koska siellä ollaan kriittisiä teoriaa kohtaan. On kuulemma kiistanalainen, vanhentunut ja kumottu teoria. Uskonnon opetusta lisätään kai sitten samasta syystä eli kriittisyyden perusteella?

Olisi kivaa kuulla myös se, miten tätä kriittistä asennetta on Turkissa harjoitettu, miten evoluutioteorian mallia (ei siis sen totuutta) koeteltu validilla tavalla. (Siinä kun on juuri uskon ja tiedon ero, mallien koettelussa.) Tarkkuutta sanoihin, Yle! Luulenpa että kielteisyys olisi tuossa ollut oikea ilmaisu. Tai ainakin olisi pitänyt jättää käyttämättä kriittisyyden käsitettä tässä kohtaa.

Kriittisyyden ongelma on siinä, että emme useinkaan tiedä edes sitä, miten itse perustelemme kriittisyytemme. Silloin kriittisyys ilmenee liikaa tunteena. Tai jopa kokonaan. Maahanmuuttokriittisyys on tästä hyvä esimerkki. Mitä se lopulta on? Tai saa olla? Jos kyse ei ole tieteellisten mallien yhteisesti sovituin säännöin testaamisesta, kriittisyys hämärtyy tendenssien, tunteiden ja arvojen sumuun. Kriittisyys on metodi, ei tunne. Oikeastaan sana kriittisyys pitäisi rajata tieteelliseen käyttöön. Nyt se on liian helposti arvottavan retoriikan käytössä ja mikä pahinta, käyttäjien itse sitä huomaamatta.

Kriittisyyden määritelmiä on netti täynnä, joten ei niistä sen enempää.

https://yle.fi

14 kommenttia:

  1. Maahanmuuton vastustaminen on myös outo, kohtaamaton käsite, koska ne "kriittiset" eivät käytä sitä tuossa sanamuodossa koskaan ja suvaitsevammat käyttävät sitä aina juuri noin.

    Jos jätetään nyt ihan äärimmäiset äärimmäiset pois (ehkä se promille väestöstä) niin ei kukaan vastusta maahanmuuttoa yleisesti.
    Tätä olen joskus miettinyt ääneen ja asia on aina aika kuuma peruna, koska tässä myönteinen suhtautuminen maahanmuuttoon tietyistä maista mutta samalla negatiivinen suhtautuminen taas muuttoon eräistä maista sisältää myös vahvasti epätasa-arvoisen asetelman. Ja niin se onkin. Mutta ei käytännössä kukaan vastusta maahanmuuttoon negasti esim. Nepalista.
    Onko tälläinen valikoivuus sitten todellista rasismia?
    Kanada, USA, aussit ovat ainakin tätä rasismia harjoittaneet hiljaa hyväksytysti niin kauan kuin jaksaa muistaa ja huippuunsa valikoivuuden on vienyt mm. Japani.

    No, miten itse ajattelen? Voisiko, pitäisikö asiaa ajatella ilman kansoja, kulttuureja, uskontoja pelkän yksilön kannalta?
    Tietenkin esim. ihmisoikeusjulistuksen perusteella ihmistä tulee ajatella yksilönä ja kohdella sen mukaan, ei minkään kulttuurin edustajana.
    Mutta silti on aika hämmentävää että tämä valikoivuus on ollut em. tavalla ihan normaalitila, ja on edelleen, mm. noissa mainitsemissani maissa, monissa YK:n päävaikuttajamaissa.

    Kaikki päätyy takaisin siihen peruskysymykseen taas: onko jokaisella planeettamme asukkaalla subjektiivinen oikeus muuttaa mihin tahansa maahan ja tulla vastaanotetuksi uutena kansalaisena täysin kansalaisoikeuksin?

    Tälläistä oikeutta ei tähän asti ole ollut mihinkään maahan, eli voidaan sanoa että kaikki maat ovat olleet toistaiseksi maahanmuuttokriittisiä de facto.

    En tiedä mitä asian muuttumisesta seuraisi enkä ala nyt asialla spekuloimaan suuntaan tai toiseen.
    Totean vain että esim. Sveitsiin voisin muuttaa milloin tahansa, mutta tiedän myös että eipä taida onnistua juuri mulle :)

    jope

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. (Mua ei siis hylättäisi suomalais-ugrilaisuuteni vuoksi, mutta säästötilin saldon vuoksi kyllä.
      Eikä hakemukseni peruste, että voisin vapaapäivänä ajaa muutamassa tunnissa Italiaan, Ranskaan, Saksaan, Itävaltaan, olisi varmaan kovin subjetiivisia muuttuoikeuksiani perusteleva. jope)

      Nyt menen lukemaan tuon linkkaamasi artikkelin.

      jope

      Poista
  2. Ihminen poisti apinan turkistaan.

    Nykyään turkit eivät ole muotia mutta siitä huolimatta on paljon aika karvaisia naisiakin.

    Itselleni ostin viimeksi nenätrimmerin, jolla voi leikata kymmenen senttiä pitkät korvakarvatkin.

    Moni kesän grillimestari näyttää gorillalta.

    Tarzanin loi kirjailija ja kirjailijan loi Jumala. Kaikkeuden loi Jumalan Tahdon Humala.

    VastaaPoista
  3. Maahanmuuton osalta kriittisyyteen liittyy niin vahvaa asennetta ja arvolatausta, että sen funktiota alkaa jo olla vaikea arvioida. Kyse ei ole mallista, jota koetellaan hyväksytyin menetelmin kuten evoluutioteoriassa, vaan arvottuneesta lähestymistavasta, siis juuri siitä numerouden ja arvojen suhteesta. Vastaisuus ja kriittisyys sotkeutuvat toisiinsa. Myös sanojen käyttäjien päässä, luulisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä. On ajatus, ideologia mikä tahansa, niin arvot ovat pääsemättömissä. Ja kun noin on, jää jotenkin vain oma valinta. Sitä on turha kuvitella ilman muuta oikeaksi muiden käsitysten yli, mutta hyvä tietenkin jos omaansa uskoo. (Oman käsitykseni kerron hetken päästä.)

      Itse ajattelen että maahanmuutto ei todellakaan ole maamme ykköshuolenaiheita näinä meneillään olevina vuosina. Mutta kun sen saamaa mediajulkisuutta katsoo niin, niin voisi luulla. En tiedä miksi.

      "Kriitikot" puhuvat ongelmista koko ajan, mutta yhtä paljon näitä kriitikoita kritisoivat ovat koko ajan äänessä tässä asiassa niin kuin asia olisi tosiaan se merkittävin yhteiskunnallinen juttu meillä nyt.
      Kun seuraa julkista maahanmuuttokeskustelua niin se tuntuu vievän keskustelijoista hapen kokonaan, se yksinkertaistaa minun mielestäni maailmaa jotenkin: todellisuus on jotain nyt, mutta pitäisi valita nykytilan jommalta kummalta puolelta vielä radikaalimpi suhtautuminen.

      Avoin maahanmuutto on tietenkin vapaan länsimaisen yhteiskunnan perusjuttuja, mutta avoimuudessa voi tietenkin olla aste-eroja kuten kaikissa maissa tähän asti on ollutkin.
      Vaikka maahanmuutto ei ole täydellisen vapaata ollutkaan niin silti sadat miljoonat ( ! ) ihmiset ovat vaihtaneet vuosikymmenien aikana valtiota ja mannerta.
      En siksi tajuakaan miten se enää tämän vapaampaa voisi olla?
      Musta juuri tämä näkökulma unohtuu liian usein.
      Itse en siksi helposti lähde kannattamaan sen kummemmin erityisiä tiukennuksia kuin rajattomuuttakaan.
      Sorry, mulla nyt aika tylsä kanta....


      jope




      Poista
    2. Lisäsin jope näitä kommenttejasi miettiessä 3. kappaleen juttuuni.

      Poista
    3. (Ja päivitin tuota edellistäkin juttua...)

      Poista
    4. Se oli hyvä lisäys. Sanana käytettäessä kriittisyys jotenkin todella korottaa itsensä ja piilottaa oman tunteen, arvon, arvotunteen, usein näennäiseen objektiivisuuteen, ainakin jos sanan kritiikki lukee niin että etsii siitä sellaista.
      Mutta toisaalta ei sanoja voi kokonaan rajata ihmisiltä poiskaan vain asiantuntijoiden käyttöön, sillä asiantuntijuuskin on (kieli)valtaa joka ei ole aina varmasti varmistettua, läpinäkyvyvää ja tasa-arvoista.

      Itse olen ajatellut perinteisesti tässäkin, että asiantuntijuudessa useat ja eri näkökulmaisetkin asiantuntijat yhdessä muodostavat parhaan näkemyksen ei se, että se ja se siitä ja siitä tutkimuslaitoksesta lausui näin.

      Numerot on kyllä hyvä säilyttää mielestäni aina mukana arvioinnissa, jotta asioiden mittaluokka hahmottuu. Tämä koskee niin maahanmuuttoa kuin vaikkapa Itämeren silakan (syön) pitoisuuksia.

      Itse en oikeastaan koskaan käytä sanaa maahanmuuttokriittisyys juuri noista syistä mitä sanoit, koska se on varma tapa saada ajattelu loppumaan - ja joo, joka suunnalla.

      Minusta maahanmuutto on sen sijaan yksi lukuisisista yhteiskunnallisista asioista, johonsiihenkin pitää koko ajan miettiä oikeaa tapaa ja päivittää tilanteen mukaan, ihan niin kuin esim. työllisyydenkin hoidon suhteen.
      Mulla ei taida sen suhteen olla arvoja jotka ohjeistaisivat suoraan ja pysyvästi suhtautumaan vain niin tai näin.

      Minusta nykytilanne jossa vapautta on todella paljon selvästi enemmän kuin rajoittavuutta on ainakin toistaiseksi hyvä tilanne.
      Tilanne voi maailmassa kyllä muuttuakin. Siksi mua ei saa mukaan julistavuuteen nykytilan kummallekaan puolelle.

      jope

      Poista
    5. Joo, eihän sitä tieteen käyttöön tietenkään voi rajata (vaikka ehdottomasti pitäisi), mutta tuolla heitolla saa puristettua sanasta jotain oleellista esiin, sen ongelmallisesta ja epätarkasta käytöstä.

      Tosiaan, kuinka olla uskottavasti kriittinen maallikko? Purkamalla alati oman rekisterinsä? Esimerkiksi: Missä määrin USKON talouden kestävän uusien kansalaisten mahdollista työttömyyttä? Missä määrin USKON heidän JÄÄVÄN työtömiksi, ja lopulta: missä määrin olen valmis luopumaan omista eduistani, JOS niin käy? Esimerkiksi luopumaan lisää lomarahoistani tai pidentämäön enemmän eläkeikää? Ja kun turvapaikanhakijaperheitä julmasti hajotetaan, miten mieleni silloin näiden kysymysten kohdalla toimii? Mihin vedän rajan? Olisin ollut tuolla kentällä mieltäni osoittamassa ihan tunteen pohjalta, ihmisyyden perusteella. Vaikkapa Halla-aho ei olisi ollut - jonkin muun tunteen pohjalta...

      Tässä siis se pohja, johon oma "kriittisyteni" auttamatta sulaa. Kriittisyydelleni tai kritiikittömyydelleni ( MITÄ SE SITTEN ON?!) ei siis ole selkeää mallia.

      Poista
    6. Tässä tuli nyt vielä mieleen kommentistasi se, että maahanmuutto-juttu on tietenkin ihan eria asia kuin turvapaikkatilanteet.
      Nuo itse tuolla kirjoittamani kommentit käsittelivät
      nimenomaan maahanmuuttoa, jossa tilanne on nyt vähintään suhteellisen hyvä.
      No, moni "kriittinen" on kyllä ihan eri mieltä ihan niin kuin toisella puolella kiihkeimmät markkinaliberaalitkin.

      Nuo USKON sitä ja USKON tätä -lauseet tosiaan purkavat hyvin alkutekijöihinsä omat arvot tässä asiassa. Uskoa voi ainoastaan hieman valaista tiedolla parhaimmalla mahdollisella analyysillä tulevasta, ja se on tosiaan laaja-alaisen asiantuntijuuden homma.
      Thomas Pikettyn talouden analyysi tulevista vuosikymmenistä teki minuun vaikutuksen kyllä.
      Uskon (joo) siihen enemmän kuin esim. Soroksen tai Elon Muskin visioihin.

      jope

      Poista
    7. (Ylläolevaan lisättävä että en todellakaan tiedä pikettystä enemmän kuin muutaman perusjutun, väitteen ja teorian tuloerojen ja köyhyyden kasvamisesta, olen ihan moilasena - tässäkin asiassa.
      Sen tiedän, ja senkin vain fiiliksellä, että soroksesta en pidä ja myös muskin kaltaisia maailmanmullistajia olen oppinut pelkäämään jo leffojenkin kautta.
      Eli esim. mun kritiikki on juuri sellaista mikä ei missään tapauksessa saa olla päätöksenteon pohjana, ja onneksi ei olekaan:)
      jope )

      Poista
    8. Noam Chomsky on kuvaava tapaus kriittisyyden suhteen. En oikein jaksa kiinnostua sellaisen tyypin kriittisyydestä, joka on kuitannut Pol Potin hirmutekojen kohteeksi joutuneiden todistukset kapitalistien propagandaksi.

      Poista
    9. Varmaan ihan hyvä ja tärkeä kielitieteilijä, ei siinä mitään.

      Poista
    10. No, nyt olet Juha hetken ihan meikäläisen kengissä. Juuri tuollainenhan ohittaminen se mua usein niin häiritsee etten osaa olla hiljaa.
      Eikä näiltä chomskyiltä edellytetä sitä aktiivista katumusta ja vanhojen kirjoitusten poistamista...sen enempää kuin "chydeniuksiltakaan" omiensa.
      Mutta antaa asian olla, sellainen on tämä paikka nimeltä maailma. Ei kannata vaahdota.

      jope

      Poista